Hopp til innhold

Tilastot

Miksi Globaliksessa ei ole tilastotietoja parin viime vuoden ajalta? Miten on mahdollista, että joidenkin indikaattorien arvoluku nousee yli sataan prosenttiin?

Tilastot

Tilastojen työstäminen ottaa aikansa. Jonkin vuoden tilastoja ei voida pätevästi mitata, ennen kuin kyseinen vuosi on päättynyt. Teoriassa vuoden 2011 tilastot voisivat olla valmiit jo vuoden 2012 alussa. Monien maiden kohdalla näin onkin, mutta tällöin kyseessä ovat alustavat arviot.

Ennen kuin viralliset tilastot saadaan valmiiksi, on huomioon otettava monia tekijöitä, jotta tilastojen laatu voidaan varmistaa. Suurimmassa osassa maita, joilla on vakiintuneet tilastointirutiinit, kestää virallisten tilastojen julkaisu noin vuoden. Mailla, joilla puolestaan ei ole pitkää kokemusta tilastoinnista, voi kestää kauemminkin.

Kun maat itse ovat saaneet viralliset tilastonsa valmiiksi, raportoidaan ne eteenpäin YK:lle (tai jollekin muulle kansainväliselle järjestölle). YK:n täytyy koota tiedot ennen kuin niitä voidaan käyttää esimerkiksi raporttien lähteinä. Tämän vuoksi kansainvälisiä tilastotietoja viimeisten kahden – kolmen vuoden ajalta harvemmin löytää.

Miten on mahdollista, että joidenkin indikaattorien arvoluku nousee yli sataan prosenttiin?

Joidenkin maiden kohdalla osa tilastoindikaattoreista näyttää yli sadan prosentin arvolukua. Tämä saattaa ensi vilkaisulta vaikuttaa oudolta tai virheelliseltä. Useimmiten kyseessä ei kuitenkaan ole virhe, sillä arvolukuun vaikuttavat useat eri tekijät:

•   kun tilastoindikaattoreita suunnitellaan kahden eri tilastolähteen tuottamien arvojen yhteen kokoamiseksi, voivat erot, jotka johtavat tilastollisesta virhemarginaalista, johtaa siihen, että indikaattorin arvoluku nousee yli sataan prosenttiin. Tilastot eivät kuitenkaan ole suurimmassa osassa tapauksia suoraan mitattuja lukuja, vaan arvoja, jotka on johdettu pienemmästä otannasta (esimerkiksi ihmisiä).
•   Joskus indikaattorit näyttävät yli sadan prosentin arvolukua, mikäli osoittajan ja nimittäjän kesken on käytetty eri laskentavuotta. Esimerkiksi: koululaisten lukumäärän laskemiseen on käytetty koulun lukuvuotta, ja koululaisten kokonaismäärän laskemiseen kalenterivuotta.
•   Joissain tapauksessa maat ovat itse saattaneet yksinkertaisesti raportoida tilastonsa YK:lle väärin. Tavallisesti jäsenmaat vastaavatkin itse tilastojensa raportoinnista YK:lle.

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017