Afganistan

Sota Neuvostoliittoa vastaan

Afganistanin vaikea asema Lähi-idän, Keski-Aasian ja Intian välillä on johtanut siihen, että maa on useaan otteeseen joutunut naapurimaiden miehittämäksi. Lisäksi eri sotapäälliköt ovat perinteisesti johtaneet omia alueitaan yksityisten armeijoiden avulla, ja hallinneet täysin maan politiikkaa. Vuosien 1933-1973 välisenä aikana Afganistanissa oli suhteellisen rauhallista, vaikkakin maa oli itsevaltainen kuningaskunta. Maa oli myös erittäin suosittu turistikohde, Kabul tunnettiin kauniina kaupunkina, ja sotapäälliköt pidettiin suurin piirtein kurissa. Mutta kun kylmä sota ulotti vaikutuksensa myös Keski-itään, levottomuudet lisääntyivät myös Afganistanissa.

Kuningas syöstiin vallasta vuoden 1973 vallankaappauksella, jota seurasi vuosien poliittinen kaaos. Kommunistit tulivat valtaan ensimmäistä kertaa vuonna 1978. Monet islamilaiset uskonnollis-poliittiset ryhmät järjestäytyivät vastarintaliikkeeksi nimeltä Mujahideen (Jumalan soturit), ja hyökkäsivät kommunisteja vastaan. Afgaanijohtaja Hazifullah pyrki vetämään itsenäistä linjaa kuuntelematta Moskovan neuvoja, jolloin neuvostojoukot tunkeutuivat maahan ja ensi töikseen tappoivat Hazifullahin. Neuvostoliitto miehitti Afganistanin joulukuussa 1979 varmistaakseen, että kommunistit pysyisivät vallassa.

Neuvostoliiton miehitys johti vuoden 1962 Kuuban kriisin jälkeen rauhallisemmassa vaiheessa olleen kylmän sodan kiristymiseen. Nyt nämä kaksi supervaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, kohtasivat jälleen toisensa taistelukentällä. Yhdysvallat ei osallistunut sotatoimiin suoranaisesti, mutta tuki Mujahideeniä antamalla aseita ja sotatarvikkeita. Tämän lisäksi Mujahideen sai sotilaallista apua muiden arabimaiden islamisteilta, jotka pitivät sotaa pyhänä sotana. Sodasta tuli pitkä ja kova afganistanilaiselle väestölle. Neuvostoliitto vetäytyi vasta vuonna 1989. Siihen mennessä sota oli vaatinut yli miljoona ihmishenkeä ja yli 5 miljoonaa ihmistä oli joutunut pakolaiseksi.

Talibanin nousu valtaan

Neuvostomiehityksen jälkeisessä valtatyhjiössä vanhat konfliktit nousivat pintaan. Nyt kun ulkopuolinen vihollinen ei enää uhannut, tulivat Mujahideenin sisäiset erimielisyydet esille. Vanhat liittolaiset nousivat sotaan toisiansa vastaan. Samaan aikaan hallitsevilla kommunistiviranomaisilla oli suuria ongelmia, kun heillä ei ollut enää neuvostoliittolaisia tukenaan. Kommunistit menettivät valtaansa yhä suuremmilla alueilla ja sotapäälliköt ottivat suurimman osan maata haltuunsa. Lopulta kommunistit syöstiin vallasta vuonna 1992. Alkoi uusi verinen sota. Tässä sotakaaoksessa ilmestyi sunnimuslimien ääriliike Taliban taistelukentälle. Talibanin johtaja oli Mullah Mohammed Omar, joka toimii edelleen Talibanin henkisenä johtajana, vaikka hänen terveydentilastaan ei olekaan varmaa tietoa.

Talibanilla on järjestönä syvät juuret Mujahideen-liikkeessä. Talibanin ydinalueita ovat eteläiset Afganistanin ja Pakistanin väliset raja-alueet. Koska Taliban lupasi lopettaa sodan ja korruption, tämä militanttien ja uskonnollisten fundamentalistien liike sai nopeasti lisää kannattajia maassa, joka janosi vakautta. Vuosina 1994-1996 Taliban otti haltuunsa yhä laajempia maa-alueita, ja valloitti lopulta maan pääkaupungin Kabulin. Vain Pohjoisen liitto pystyi puolustautumaan Talibania vastaan. Pohjoisen liitto oli yhteenliittymä, johon kuului monia eri Mujahideen-ryhmittymiä. Se koostui sotapäälliköistä, jotka Talibanin valtaannousun jälkeen kontrolloivat vain pientä aluetta Pohjois-Afganistanissa.

Taliban julisti Afganistanin ”puhtaaksi islamilaiseksi valtioksi” ja otti käyttöön ankaran šaria-lain (islamilainen laki). TV, alkoholi ja ei-uskonnollinen musiikki kiellettiin. Naiset määrättiin käyttämään vartalon ja kasvot täysin peittävää burkaa, eivätkä he saaneet liikkua kotinsa ulkopuolella ilman miespuolisen sukulaisen seuraa. Lain rikkomisesta koitui ankaria rangaistuksia: varkailta amputoitiin käsi irti ja uskottomuudesta rangaistiin kivittämisellä. Taliban lopetti maan sisällissodan, mutta aiheutti itse monia suuria ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia paikallisväestöä kohtaan.

Talibania syytetään muun muassa laajasta hazarojen kansanmurhasta. Afganistanin väestöstä n. 10% on hazaroita (hetsareita). Taliban järkytti myös koko maailman, kun se maaliskuussa 2001 tuhosi räjäyttämällä kaksi Buddha-patsasta Bamiyanin maakunnassa. Vuosien 500-600 jKr. välillä rakennetut patsaat oli nimetty UNESCO:n maailmanperintökohteiksi ja ne olivat 37 ja 55 metriä korkeita. Talibanin käsityksen mukaan patsaat pilkkasivat jumalaa olemassaolollaan.

Talibanilla on koko ajan ollut läheiset yhteydet al-Qaida -ryhmittymään. Al-Qaidan senaikainen johtaja Osama Bin Laden asui Afganistanissa useita jaksoja ja piti maata ensisijaisena olinpaikkanaan vuodesta 1996 lähtien. Al-Qaida perustettiin vuonna 1988 Mujahideenin käydessä sotaa neuvostoliittolaisia vastaan. Bin Laden perusti tuolloin majatalon arabialaisille Mujahideen-sotilaille pakistanilaiseen rajakaupunkiin Peshawariin. Hiukan myöhemmin hän perusti tukikohtia myös Afganistaniin. Kun Taliban nousi valtaan 1996, tehtiin tukikohdista al-Qaida terroristien harjoitusleirejä. Yhteistyö muodollistui, kun yksi Bin Ladenin pojista meni naimisiin Mullah Mohammed Omarin tyttären kanssa.

Yhdysvaltojen miehitys

Al-Qaidaa ja Osama Bin Ladenia pidettiin vastuussa World Trade Centerin ja Pentagonin terrori-iskuista 11. syyskuuta 2001, ja Yhdysvallat pyysi välittömästi iskun jälkeen Afganistanilta Bin Ladenin luovuttamista. Kun Afganistan kieltäytyi, monikansallinen armeija hyökkäsi Afganistaniin Yhdysvaltojen johdolla. Maataisteluissa amerikkalaiset ja brittiläiset joukot liittoutuivat Pohjoisen liiton kanssa, ja etenivät nopeasti. Lisäksi Afganistan joutui voimakkaiden ilmaiskujen kohteeksi. Monet al-Qaida ja Taliban-sotilaat joutuivat vangituiksi, ja heidät siirrettiin Yhdysvaltojen vankileirille Guantanamoon Kuubaan. Al-Qaidan johtomies Osama Bin Laden kuoli Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukkojen suorittamassa iskussa 2. toukokuuta 2011 Pakistanin Abbottobadin kaupungissa.

Afganistanissa on Talibanin nujertamisen jälkeen pidetty ensimmäiset demokraattiset vaalit, mutta vain joissakin osissa maata. Marraskuussa 2004 pidetyt vaalit voitti Hamid Karzai, joka on tällä hetkellä toista kauttaan presidenttinä. Hän oli myös väliaikaishallinnon johtaja, joka nimitettiin tehtäväänsä Talibanin hallituksen jälkeen. Vaikka vaalit pidettiin, on Afganistanilla vielä pitkä matka edessään, ennen kuin siitä on tullut vapaa ja demokraattinen valtio. Nykyisessä hallituksessa on paljon Pohjoisen liiton jäseniä, joilla on läheiset siteet maan sotapäälliköihin. Konfliktit ovat lisääntyneet viime vuosina, ja Talibanin alueellinen valta on kasvanut. Yhteenottoja yksityisten sotapäälliköiden johtamien armeijoiden kanssa tapahtuu jatkuvasti, samoin itsemurhaiskut ovat jatkuva ongelma.

Huumeiden tuotanto on jälleen huimassa kasvussa, mikä myös osaltaan lisää ongelmia. Taliban onnistui melkein lopettamaan huumetuotannon, mutta on menettänyt otteensa huumeiden viljelyyn viime vuosien aikana. Afganistan tuottaa nykyään 95% koko maailman oopiumista. Afganistanissa on, kuten Kolumbiassakin, käytetty kasvimyrkkyjä huumekasvien tuhoamiseen. Ruiskutusaineilla on ikävä sivuvaikutus, ne nimittäin tuhoavat myös kaiken muun kasviston, ja tekevät rutiköyhien maanviljelijöiden pellot viljelykelvottomiksi.

Konfliktit Talibanin ja Afganistanin hallituksen välillä kiihtyivät vuoden 2006 aikana. Vuoden aikana tapettiin lähes 5800 henkilöä, useimmat näistä olivat Talibanin jäseniä. Myös 900 afgaanipoliisia ja 200 kansainvälisten joukkojen sotilasta kaatui taisteluissa. Syy lisääntyneisiin levottomuuksiin oli Talibanin yritys saada pysyvää jalansijaa etelässä. Talibanin sotilaat ovat käyttäneet hyväkseen maan suuria turvallisuusongelmia. Vuoteen 2009 mennessä maan moniin osiin oli muodostunut Talibanien johtama rinnakkaishallitus.

Nykytilanne ja tulevaisuus

Lievää positiivista kehitystä on kuitenkin havaittavissa. Afganistanin kansallinen armeija on kasvanut ja voimistunut, vaikkakin tämä on yhä riippuvainen länsimaisesta tuesta. Pohjois-Afganistanin jälleenrakentaminen jatkuu, eikä Taliban ole onnistunut hyökkäämään näille alueille. Samaan aikaan oopiumia tuotetaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Tulot menevät Taliban-joukoille, sotapäälliköille ja rikollisliigoille, jotka hyökkäävät poliiseja vastaan varmistaakseen omat taloudelliset intressinsä. Konfliktin osapuolten monilukuisuus tekee Afganistanin tilanteesta erittäin vaikean. Presidentti Hamid Karzai on useaan otteeseen kutsunut Talibanin johtajia neuvotteluihin, mutta nämä ovat kieltäytyneet. Taliban ei halua neuvotella hallituksen kanssa niin kauan kuin maassa on kansainvälisiä joukkoja.

Vuonna 2010 Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti lähettävänsä 30 000 ylimääräistä sotilasta Afganistaniin valvomaan vallan vaihtoa Afganistanin hallitukselle ja kouluttamaan Afganistanin armeijan ja poliisin joukkoja. Afganistaniin oli edellisenä vuonna lähetetty 4 000 yhdysvaltalaista kouluttajaa. Liikkeellä on toivottu olevan vastaava vaikutus kun vuoden 2007 joukkojen lisäämisellä Irakiin, joka käänsi maassa lisääntyneet levottomuudet laskuun. Samaan aikaan useat ISAF-maat ovat vetäneet joukkojaan pois Afganistanista.

Viime aikojen lisääntyvä ongelma on ollut Pakistanin ja Afganistanin välinen suhde, ja molemmat maat ovat osoittaneet vain vähäistä halua ratkaista näiden kahden maan raja-alueella sijaitseviin Taliban-tukikohtiin liittyvät ongelmat. Afganistanin ja Pakistanin armeijoiden välillä oli yhteenottoja vuoden 2008 aikana, ja maiden välinen jännitys on kasvanut huomattavasti. Lisäksi välit Yhdysvaltojen ja Pakistanin välillä ovat jäätyneet, seurauksena Osama bin Ladenin löytymisestä Pakistanista ja Yhdysvaltojen Pakistanissa suorittamista ohjusiskuista, joissa on menehtynyt pakistanilaisia sotilaita ja siviilejä. Osama bin Laden löydettiin 2. toukokuuta 2011 Abbottabadin kaupungista Pakistanista, jossa hän oli elänyt aidatulla alueella vain pienen matkan päässä Pakistanin tiedustelupalvelun toimistosta. Yhdysvallat epäilee Pakistanin tiedustelupalvelun suojelleen bin Ladenia.

Bin Ladenin kuoleman jälkeen useita Talibanin johdon sekä Afganistanin hallituksen jäseniä on tapettu molemminpuolisissa hyökkäyksissä. Levottomuudet jatkuvat ja ISAF-joukot eivät ole onnistuneet kitkemään Talibania maasta. Maassa kuoli enemmän liittouman sotilaita vuosina 2010 ja 2011 kuin yhtenäkään aiempana konfliktin vuonna. Yhdysvallat myös jatkavat miehittämättömillä lentokoneilla suoritettuja ohjusiskuja Pakistanissa. Luotettavia arvioita konfliktin kuolinuhreista ei ole. ISAF-liittouman tappioiden määrän arvioidaan olevan noin 14 000 sotilasta, ja Talibanin sekä kapinallisten yli 40 000. Siviiliuhreja arvioidaan olevan enemmän kuin liittouman ja Talibanin tappioita yhteensä.

Kesällä 2011 Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti vetävänsä maasta 10 000 sotilasta vuoden 2011 loppuun mennessä ja 23 000 sotilasta kesään 2012 mennessä. Lisäksi vuoden 2012 tammikuussa Taliban suostui avaamaan avoimen toimiston Arabiemiraateissa sijaitsevaan Dubaihin. Toimiston tarkoituksena on toimia neuvottelupaikkana Yhdysvaltojen ja Afganistanin hallitusten sekä Talibanin välillä.