Afganistan
Afganistan on köyhä Keski-Aasian maa, jossa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on käyty veristä sotaa.
Päivitetty viimeksi 06.02.2008
Maantiede ja ympäristö
Suurin osa Afganistanin maastosta on vaikeakulkuista vuoristoaluetta, jonka korkeat huiput nousevat miltei 7000 metrin korkeuteen. Pohjoiset alueet muodostuvat hedelmällisistä alangoista, joilla harjoitetaan suurimittakaavaista maanviljelyä. Maan eteläosa Iranin ja Pakistanin rajan tuntumassa on kuivaa, aavikkomaista alankoa. Useat suuret joet virtaavat maan läpi matkallaan Keski-Aasiaan. Näitä ovat muun muassa Amu-darja ja Helmand. Afganistanissa vallitsee tyypillinen sisämaailmasto lämpimine kesineen ja kylmine talvineen. Maa kärsii kuivuudesta ja maanpinnan eroosiosta, ja juomaveden puute on Afganistanin väestön ainainen ongelma. Useiden vuosikymmenten ajan jatkunut sota ja toimimaton keskusvalta ovat aiheuttaneet suurten maa-alueiden tuhoutumisen. Suuri osa maata on miinoitettu tai viljeltäväksi kelpaamatonta suuren raskasmetallipitoisuuden takia. Ennestään vähäiset metsäalueet ovat viime vuosina harventuneet entisestään kontrolloimattomien hakkuiden seurauksena.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Afganistan, tarvitsisimme 0.3 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Afganistan on ollut idän ja lännen välisen kaupan ja matkamiesten tärkeä liikennekanava jo muinaisista ajoista lähtien, jolloin vanha Silkkitie kulki maan lävitse. Aleksanteri Suuri valloitti nykyisen Afganistanin alueen noin 300 eKr, mutta maa joutui sen jälkeen vuoron perään arabien, turkkilaisten ja Persian valtakunnan valloittamaksi. Vasta 1700-luvulla maasta tuli enemmän tai vähemmän itsenäinen, ja se joutui persialaissukuisen kuningassuvun hallintaan. 1800-luvulla britti- ja venäläisjoukot taistelivat alueesta, ja heikko afgaanien valtiovalta murtui. Kun britit vetäytyivät takaisin brittiläiseen Intiaan 1920-luvulla, saivat afgaanit paremman otteen omaan alueeseensa. Toisen maailmansodan jälkeen maa joutui Neuvostoliiton Keski-Aasiaan suuntautuvan kiinnostuksen kohteeksi, mutta jäi silti neuvostovallan ulkopuolelle. Vuonna 1978 Afganistanin kommunistipuolue teki vallankaappauksen Neuvostoliiton tukemana, mutta jo vuoden kuluttua kommunistit olivat suurissa vaikeuksissa maaseudulla puhjenneen vastarinnan vuoksi. Neuvostoliitto vastasi kovin ottein ja miehitti maan yli kymmenen vuoden ajaksi. Neuvostojoukkojen vetäydyttyä maasta ne jättivät jälkeensä maan, jonka valtionhallinto oli tuhottu ja jossa fundamentalistinen islamistiliike Taliban nousi pian valtaan.
Yhteiskunta ja politiikka
Taliban syrjäytettiin, kun USA miehitti Afganistanin vuonna 2001. Sen jälkeen Afganistanin politiikkaa ovat leimanneet miehitysvallan yritykset rakentaa toimiva keskushallinto. Tämä on toiminut erittäin huonosti, koska Taliban ja muut kapinallisryhmät jatkavat taistelua erityisesti maan eteläisellä vaikeakulkuisella vuoristoalueella. Kapinallisjoukot operoivat naapurimaiden tukikohdista käsin häätääkseen miehitysjoukot pois maasta. Suuri osa väestöstä ei hyväksy miehittäjien nimeämää hallitusta, ja kapinalliset saavat yhä enemmän tukea sotaan väsyneeltä ja köyhtyneeltä väestöltä. Suuri osa Afganistanin yhteiskunnasta on täysin lamaantunut kymmeniä vuosia jatkuneen sodan seurauksena. Väestöllä ei ole koulutusta, korruptio rehottaa julkisella sektorilla ja terveydenhuolto- ja oikeuslaitos puuttuu. Miehitysjoukkojen kohtalosta riippumatta Afganistanilla on edessään valtavia haasteita sen aloittaessa maan jälleenrakentamisen täysin nollapisteestä.
Talous ja kaupankäynti
Afganistanilla on suhteellisen paljon luonnonvaroja, kuten esimerkiksi hiiltä, kuparia, rautamalmia ja jonkin verran öljyä ja maakaasua. Näitä ei maan levottomuuksien takia ole juuri päästy hyödyntämään, eikä Afganistanissa ole kunnollisia teitä tai muita kuljetuskanavia. Maassa ei myöskään ole mitään yksityistä elinkeinoelämää, joka voisi tehdä investointeja ja luoda taloudellista kasvua. Suurin osa väestöstä elättää itsensä vaihtokaupalla ja suoranaisella rikollisuudella. Maan tärkein arvonluonti tapahtuu maatalouden piirissä, joka tuottaa erilaisia maataloustuotteita. Oopiumin viljelijät, jotka ovat saaneet toimia vapaasti maan kaoottisen tilanteen turvin, hallitsevat suurta osaa maan taloudesta. Afganistan onkin nykyään maailman suurin huumeiden tuottaja. Köyhä talonpoika ansaitsee monta kertaa enemmän oopiumiunikon kuin viljan viljelijänä.
Muita maaprofiileita
Linkit
| Afganistanin maaprofiili | BBC |
Pääkaupunki:
Kabul
Etniset ryhmät:
Paštut 42%, tadžikit 27%, hazarat 9%, uzbekit 9%, aimakit 4%, turkmeenit 3%, balokit 2%, muut 4%
Kieli:
Afganistanin persia/dari, pašto, uzbekki ja turkmeeni, muut
Uskonto:
Sunnimuslimit 80%, shiiamuslimit 19%, muut/ ei uskontoa/ ei ilmoitettu 1%
Government:
Tasavalta
Aasia
Satelliittikuvat
Hamoudin järvi
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
LDC-maat
LLDC-maat
Maailmanpankki
NAM
OIC
YK
Afganistan liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1946.
Afganistan
Afganistanin historiassa on ollut paljon väkivaltaa ja sotia. Maan vaikea asema Lähi-idän, Keski-Aasian ja Intian välillä on johtanut siihen, että se on useaan otteeseen joutunut naapurimaiden miehittämäksi. Lisäksi eri sotapäälliköt ovat perinteisesti johtaneet omia alueitaan yksityisten armeijoiden avulla, ja hallinneet täysin maan politiikkaa. Afganistanista on muovautunut maan sisäisten ja kansainvälisten ristiriitojen pesäke ja tämän seurauksena Afganistan on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Maassa on nyt ensimmäistä kertaa demokraattisesti valittu poliittinen johto. Itsenäisesti toimivan valtion ja todellisen demokratian toteutumisen tiellä on kuitenkin vielä paljon esteitä. Tällä hetkellä konfliktissa ovat pääosallisina länsimaiden tukema Afganistanin hallitus, sekä keskushallintoa ja kansainvälisiä joukkoja vastustavat erilaiset kapinallisryhmittymät kuten Taliban. Konfliktin osapuolten monilukuisuus tekee Afganistanin tilanteen ratkaisemisesta erittäin vaikean.
Lue lisää
Al-Qaida on Osama bin-Ladenin perustama islamististen militanttien organisaatio, jonka jäsenet edustavat islamin äärimmäistä tulkintaa ja tavoittelevat maailmanlaajuisen, uskonnollisen muslimihallinnon perustamista. Al-Qaidan yksiselitteinen viesti maailmalle on, että länsimaat ovat uhka muslimeille, sillä demokraattiset normit ja instituutiot ovat yhteen sopimattomia islamin uskon kanssa. Ratkaistakseen ideologisen ristiriidan se turvautuu väkivaltaan ja on julistanut pyhän sodan Yhdysvaltoja, juutalaisia ja heidän liittolaisiaan vastaan. Al-Qaida on julistettu terroristijärjestöksi muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien, EU:n ja Yhdysvaltojen toimesta.
Järjestö on toteuttanut useita tuhoisia terrori-iskuja ympäri maailmaa, joista tunnetuimmat on Yhdysvalloissa 11.9.2001 toteutetut iskut, joissa kuoli noin 3000 ihmistä. Iskujen jälkeen Yhdysvallat ovat julistaneet sodan terrorismia vastaan ja terrorismin vastainen toiminta on kasvanut maailmanlaajuiseksi yhteistyöksi, joka on rajoittanut al-Qaidan toimintaa länsimaissa ja pakottanut sen muuttamaan muotoaan. Organisaation keskeiset jäsenet, jotka olivat aikaisemmin sijoittuneet Pakistaniin ja Afganistaniin ovat harventuneet ja organisaatio on hajautunut moniksi alueellisiksi toimijoiksi.
Tällä hetkellä al-Qaidan nimeä kantaa aktiivinen, vaikeasti määriteltävä radikaalien islamistien verkosto, joka kattaa useita itsenäisesti toimivia ääriryhmiä, jotka pyrkivät kohti omia alueellisia ja poliittisia päämääriään.
Lue lisää