Alankomaat
Alankomaiden kuningaskunta
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Kaupankäynnistä ja vapaamielisyydestä tunnetun Alankomaiden maapinta-alasta lähes kolmasosa on merenpinnan alapuolella ja valtaosa vain alle metrin merenpinnan yläpuolella. Alankomaista puuttuvat korkeat kukkulat ja vuoret, kuten maan nimikin kertoo.
Maantiede ja ympäristö
Lähes kolmasosa pienikokoisen Alankomaiden maapinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Suurin osa Euroopan länsirannikolla sijaitsevan maan pinta-alasta on alle metrin merenpinnan yläpuolella. Alankomaiden maa on poikkeuksellisen tasaista, kuten maan nimikin kertoo. Padot ja pengerrakennelmat estävät tulvat. Maan korkeimmat kohdat (Vaalserberg 322,7 metriä) ovat maan kaakkoisosissa eli kauimpana merestä. Alankomaat on osa lehtimetsävyöhykettä, tosin metsiä maassa on vähän. Ne on hakattu pois maanviljelyn tieltä. Maassa vallitsee meri-ilmasto, eli talvi ei ole erityisen kylmä eikä kesä erityisen lämmin. Monet kukat viihtyvät tällaisessa ilmastossa ja Alankomaat tunnetaankin tulppaaneistaan.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Alankomaat, tarvitsisimme 3.4 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Germaanikansat saapuivat 100 vuotta eaa. nykyiselle Alankomaiden alueelle. 50 vuotta eaa. alue liitettiin Rooman valtakuntaan. Frankkien valtakunnan jaon myötä alue pirstaloitui eri kuningaskuntiin, joista osa lahjoitettiin Espanjalle. Muut kuningaskunnat kävivät vuosien saatossa sotia Ranskaa ja Englantia vastaan. Pohjoiset maakunnat julistautuivat Alankomaiden tasavallaksi vuonna 1581. Alankomaista tuli sittemmin merkittävä merenkulku- ja kauppavaltio, joka perusti siirtomaita muun muassa Intiaan ja Afrikkaan. Alankomaiden kuningaskunta sai alkunsa Wienin kongressissa vuonna 1815. Siihen liitettiin myös Belgia ja Luxemburg, jotka kuitenkin irrottautuivat itsenäisiksi saman vuosisadan aikana. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Alankomaat pysyi puolueettomana. Vuonna 1940 Saksa kuitenkin valtasi maan, ja kuningashuone ja hallitus pakenivat Isoon-Britanniaan. Alankomaat vapautui viisi vuotta myöhemmin ja kuningasperhe palasi.
Yhteiskunta ja politiikka
Alankomaiden kuningaskunta on perustuslaillinen monarkia, jollaiseksi se julistautui vuonna 1815 saadessaan alkunsa Wienin kongressissa. Monarkkin nimittämää hallitusta johtaa pääministeri. Alankomaiden parlamentti on kaksikamarinen; siihen kuuluu Alahuone ja Senaatti. Alankomaat oli menneinä vuosisatoina merkittävä merenkulku- ja kauppavaltio, jolla oli lukuisia siirtomaita. Tänä päivänä Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvat Aruban ja Alankomaan Antillien saaret Karibianmerellä. Alankomaissa puhutaan hollantia, mutta myös muita kieliä: itärajalla saksaa, jota puolet väestöstä osaa, ja joka viides hollantilainen puhuu myös ranskaa. Alankomaat tunnetaan vapaamielisestä suhtautumisestaan muun muassa mietoihin huumeisiin, prostituutioon ja samaa sukupuolta olevien avioliittoihin.
Talous ja kaupankäynti
Alankomaiden maaperä on hedelmällinen, mutta se on pinta-alaltaan pieni. Siksi maa perustaa taloutensa siihen, että se tuo ulkomailta raakaa materiaalia, jonka se kehittää valmiiksi tuotteeksi ja kauppaa sen eteenpäin. Alankomaiden elektroniikkateollisuus on poikkeuksellisen kehittynyt, ja kehittyneen talouden Alankomaat oli mukana jo 1950-luvulla alkaneessa Euroopan hiili- ja teräsyhteistyössä. Teollisuus tuottaa 25 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Myös maaloudella on merkittävä osuus kaupankäynnissä: 60 prosenttia maatalouden tuottamasta materiaalista kaupataan ulkomaille. Arvokkaimmat luonnonvarat ovat Alankomaiden merialueelta löytyvät maakaasu ja öljy. Sijainti Euroopan länsirannikolla avaa kauppaväylät, joita Alankomaat käytti hyödykseen jo menneinä vuosisatoina. Koska Alankomaat perustaa taloutensa suurelta osin kansainväliseen kaupankäyntiin, maailmanlaajuinen talouskriisi iski maahan poikkeuksellisen vahvasti. Työttömyysprosentti on menneinä vuosikymmeninä laskenut pieneksi, vaikkakin talouskriisi vaikutti siihenkin kielteisesti.
Other country profiles
Maanosa/alue
Eurooppa
Länsi-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
EU
Euroopan neuvosto
IMF
Maailmanpankki
NATO
OECD
YK
Alankomaat liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Pääkaupunki:
Amsterdam
Etniset ryhmät:
hollantilaiset 80%, muut EU-kansalaiset 5%, muut 15%
Kieli:
hollanti, friisin kieli
Uskonto:
roomalaiskatoliset 30%, hollantilaiset reformit 11%, muslimit 5%