Albania
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Vuoristoinen Albania luopui viimeisenä Euroopan valtiona kommunismista. Albanian talous on vieläkin varsin kehittymätöntä ja maa on yksi Euroopan köyhimmistä.
Maantiede ja ympäristö
Albanian maaperä on poikkeuksellisen epätasainen. Suurin osa maasta on vuoristoa ja noin 70 prosenttia maa-alasta on yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Albanian korkein kohta on 2 753 metriä korkea Maja e Korabit. Vuoristosta virtaa lukuisia jokia, jotka laskevat Adrianmereen. Albanialla on rantaviivaa Adrianmerellä 362 kilometriä. Maanviljely on mahdollista ainoastaan rannikolla. Ilmasto vaihtelee eri puolilla maata: vuoristossa on viileämpi ilmasto, kun taas rannikolla vallitsee välimerenilmasto. Rannikolla talvi on sateinen, kesä ei. Maan eroosio ja meriveden saastuminen ovat huolenaiheita Albanian viranomaisille.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Albania, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Albanialaiset polveutuvat antiikin aikana nykyisen Albanian alueella eläneistä illyrialaisista. Ottomaanien valtakunta otti Albanian hallintoonsa 1400-luvulla. Mahdollisuus itsenäistymiseen avautui Balkanin sodan yhteydessä vuonna 1912, jolloin Albania tarttui tilaisuuteen ja itsenäistyi. Ensimmäisessä maailmansodassa sotatantereet osuivat Albaniaan ja maa tukeutui Italian apuun. Vuonna 1939 Mussolinin Italia miehitti Albanian ja maa liitettiin osaksi Italiaa. Toisen maailmansodan aikana kansallismieliset albanialaississit taistelivat Italian valtaa vastaan. Albanian tuleva johtaja Enver Hoxha johdatti albanialaiset voittoon ja maa itsenäistyi Albanian kansantasavaltana vuonna 1946. Riidat Jugoslavian kanssa kuitenkin yltyivät. Albania oli ainoa Euroopan maa, joka ei osallistunut ETYK-kokoukseen Helsingissä vuonna 1975. Hoxhan kuoltua vuonna 1985 Albania taipui lopulta monipuoluevaaleihin vuonna 1991. Levottomuudet eivät kuitenkaan loppuneet. Sosialistinen ja demokraattinen puolue ovat vuorotelleet vallankahvassa. Vuonna 2005 Demokraattipuolue nousi takaisin valtaan.
Yhteiskunta ja politiikka
Albania luopui viimeisenä Euroopan valtiona kommunismista, kun vuoden 1992 demokraattiset vaalit päättivät liki 50 vuoden kommunistisen aikakauden. Yhteiskunta ei ole vielä asettunut vielä aloilleen. Maan johto vaihtuu tiuhaan tahtiin ja monet kansalaiset ovat muuttaneet ulkomaille. Muuttovirrasta huolimatta Albanian väestönkasvu on yksi Euroopan ripeimmistä. Albanialaiset äänestivät vuonna 1998 uuden perustuslain puolesta. Uusi perustuslaki muokkasi hallitusjärjestelmästä enemmän länsimaisten kaltaisen. Presidentti valitaan kerrallaan viideksi vuodeksi ja presidentti nimittää pääministerin. Pääministeri nimittää ministerit, jotka presidentti vahvistaa.
Talous ja kaupankäynti
Albania on yksi Euroopan köyhimmistä maista, vaikkakin se on 2000-luvulla onnistunut hieman kehittämään talouttaan. Kansainvälinen kaupankäynti on lisääntynyt, lähinnä Saksan, Kreikan ja Italian kanssa. Markkinatalouteen siirtyminen on kuitenkin ollut haastavaa ja Albanian teollisuus on yhä alkeellista. Työttömyysluvut ovat pysyneet korkeina ja korruptio pitää ulkomaalaiset sijoittajat kaukana. Vuonna 1997 paljastui maanlajuinen pyramidihuijaus, jonka aiheuttama kaaos lamaannutti hallituksen. Yli 1500 albanialaista kuoli seuranneissa väkivaltaisuuksissa. NATO pommitti entistä Jugoslaviaa vuonna 1999, ja puoli miljoonaa kosovolaista pakeni Albaniaan, mikä riipaisi maan valmiiksi herkkää taloutta. Ulkomaille muuttaneiden albanialaisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat yksi merkittävä tulonlähde Albanialle.
Other country profiles
Maanosa/alue
Eurooppa
Etelä-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
IMF
Maailmanpankki
NATO
OIC
YK
Albania liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1955.
Pääkaupunki:
Tirana
Etniset ryhmät:
albanialaiset 95%, kreikkalaiset 3%, muut 2%
Kieli:
albania
Uskonto:
muslimit 70%, Albanian ortodoksit 20%, katolilaiset 10%