Algeria
Sisällissodasta kärsinyt ja kuivuudesta yhä kärsivä Algeria on hyötynyt kattavista öljy- ja maakaasuvaroistaan, joista on tullut sen ylivoimaisesti merkittävimmät vientituotteet.
Päivitetty viimeksi 06.11.2006
Maantiede ja ympäristö
Afrikan toiseksi suurin maa Algeria sijaitsee mantereen pohjoisrannikolla Välimeren rannalla. Saharan autiomaa kattaa yli neljä viidesosaa Algerian pinta-alasta. Atlasvuoret ja Saharan autiomaa kuuluvat eteläiseen Algeriaan, jonka ilmasto on kuiva ja kuuma. Näiltä alueilta löydettiin 1950-luvulla öljyä, josta tuli Algerian merkittävin vientituote. Rannikkoalueella vallitsee välimerenilmasto. Rannikkoalueet ovat suurilta osin mäkisiä ja vuoristoisia. Vuoristoisilla alueilla talvet voivat olla erittäin kylmiä. Rannikon ja autiomaan välissä sijaitseva Tellin alue on hedelmällistä. Algerian luonnossa elää niukasti eläimiä. Kuivuuskaudet koettelevat Algeriaa, joka kärsii veden puutteesta ja saasteista. Vain kolme prosenttia maan pinta-alasta on viljelyskelpoista.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Algeria, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Keskeisen sijaintinsa ansiosta Algeria on toiminut läpi historiansa kulkureittinä Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän välisessä kaupankäynnissä. Siksi myös Algerian kansaan on sekoittunut verta eri kansallisuuksista. Berberit olivat ensimmäiset asukkaat Algerian alueella. 600-luvulla Arabit valtasivat alueen itselleen. Espanjalaiset valtasivat Algerian 1500-luvulla. Algeria tunnustettiin näin Ottomaanivaltakunnan yliherruuden alle yhtenä sen provinssina. Ranska miehitti osan Algeriasta vuonna 1830. Paikalliset taistelivat kuitenkin vastaan vuosikymmeniä. Tafnan sopimuksessa vuonna 1837 Ranskan oli tunnustettava algerialainen berberiruhtinas Abd al-Qadir emiiriksi. Kansallinen vapautusrintama FNL aloitti aseellisen itsenäisyyssodan Ranskaa vastaan vuonna 1954. Rauhansopimus saavutettiin kahdeksan vuotta myöhemmin ja Algeria sai itsenäisyytensä takaisin. Algeriassa puhkesi vuonna 1991 sisällissota, joka sai alkunsa, kun hallitus keskeytti parlamenttivaalit, joiden voittajaksi oli selviytymässä Islamilainen pelastusrintama. Verinen sisällissota päättyi vuonna 2002. Yli 100 000 ihmistä menetti henkensä.
Yhteiskunta ja politiikka
Kun Algeria itsenäistyi Ranskasta vuonna 1962, maata hallitsi vain yksi puolue. Vuoden 1988 mellakoiden jälkeen sallittiin myös muut puolueet. Tänä päivänä Algeriassa on jo yli 30 puoluetta, mutta selvästi suurin on edelleen Kansallinen Vapautusrintama FNL, joka taisteli maalle itsenäisyyden. Väkivaltaisuudet ovat rikkoneet algerialaista yhteiskuntaa, jossa presidentillä ja armeijalla on poikkeuksellisen suuri valta. Vuonna 1992 alkaneen sisällissodan aikana tapettiin lukuisia toimittajia sekä presidentti Mohamed Boudiaf. Nykyinen presidentti on Abdelaziz Bouteflika, jonka politiikkaan on kuulunut ääri-islamilaisuuden vastustaminen. Bouteflikaan on liittynyt epäilyjä: hänet valittiin vuoden 1992 vaaleissa, joiden epäillään olleen vilpilliset. Hänet on uudelleenvalittu presidentiksi kahdesti, koska hän onnistui muuttamaan perustuslakia. Muutos mahdollisti kolmannen kauden presidentille.
Talous ja kaupankäynti
Algerian merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy ja maakaasu, jotka ovat samalla arvokkaimmat vientituotteet ulkomaille. Säännölliset öljy- ja maakaasulöydöt ovat kohentaneet maan taloutta, joka oli heikko vuosikymmenten väkivaltaisuuksien ja poliittisten levottomuuksien vuoksi. Ulkomaalaiset öljy-yhtiöt ovat erittäin kiinnostuneita Algerian öljyvaroista, jonka suuruudeksi arvioidaan 12 miljardia tynnyriä. Öljy- ja maakaasu kattaa 95 prosenttia Algerian viennistä ja 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tästäkin huolimatta köyhyys on keskeinen epäkohta ja työttömyysluvut ovat korkeita, erityisesti Algerian nuorison keskuudessa. Hallituksen korruptoituneisuus ja julkisten palveluiden heikko taso aiheuttavat myös tyytymättömyyttä kansalaisten keskuudessa.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Alger
Etniset ryhmät:
arabialaiset/berberit 99%, muut 1%
Kieli:
arabia (virallinen kieli), ranska, berberimurteet
Uskonto:
sunnimuslimit 99%, muut 1%
Government:
tasavalta
Pohjois-Afrikka
Afrikka
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
Arabiliitto
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
OIC
OPEC
YK
Algeria liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1962.
Algeria
Algerian erittäin väkivaltainen konflikti on jatkunut yli 15 vuotta. Samalla kun useimmat ryhmittymät ovat laskeneet aseensa, on terroristijärjestö al-Qaidan toiminta alueella lisääntynyt. Osana Arabivallankumousta, maassa on levinnyt laaja hallitusta vastustavien protestien aalto.
Lue lisää
Protestiliikkeet arabimaailmassa ovat muuttaneet maiden hallintoa ja parantaneet ihmisoikeustilannetta. Talvesta 2011 lähtien kansannousut ovat levinneet maasta toiseen. Kansannousujen seuraukset ovat vaihdelleet maittain.
Lue lisää