Andorra
Andorran ruhtinaskunta sijaitsee Pyreneiden vuoristossa. Turismin ja "veroparatiisimaineensa" ansiosta Andorran talous on kasvussa.
Päivitetty viimeksi 04.09.2007
Maantiede ja ympäristö
Andorra sijaistee Pyreneiden vuoristossa. Maisemaa leimaavat jyrkät vuoret, joiden huiput nousevat 3000 metrin korkeuteen. Valira de Nort- ja Valira d`Oriente- joet kohtaavat toisensa maan keskiosassa ja muodostavat joen nimeltä Valira. Joki virtaa kaakkoon ja laskee Segre-joen kautta Ebro-virtaan Espanjan puolelle. Andorran ilmasto on kuten sen naapurimaissa Espanjassa ja Ranskassa, mutta maan korkean sijainnin takia talvet ovat runsaslumisempia ja kesät viileämpiä. Metsien hupeneminen ja vuoristoeroosio ovat Andorran suurimpia ympäristöongelmia. Puutavara oli pitkään Andorran ainoa vientituote, ja mahdollisesti myös yksi syy metsien hupenemiselle. Vuoristoalueiden autioituminen johtuu ylilaiduntamisesta.
Historia
Kaarle Suuri antoi Andorralle vapauden vuonna 819 jKr palkaksi tämän sotapanoksesta maureja vastaan. Ylempi hallintovastuu annettiin ensiksi espanjalaiselle Urgellin kreiville ja sen jälkeen Urgellin piispalle. Ranska halusi Andorran haltuunsa 1100-luvulla, ja konflikti ratkaistiin jakamalla alue Espanjan ja Ranskan kesken. Andorra on kautta aikojen ollut köyhä maa, jonka kontaktit kansainväliseen yhteisöön ovat rajoittuneet naapurimaihin. Kasvava turismi toisen maailmansodan jälkeen on kohentanut maan taloudellista tilannetta. Turismi, yhdessä kuljetus- ja viestintäyhteyksien kehittymisen kanssa, om avannut maan ulkopuoliselle maailmalle. Samaan aikaan väestö toivoi suurempaa hallinnollista vaikutusvaltaa, ja uusi perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1993.
Yhteiskunta ja politiikka
Perustuslain mukaan Andorra on itsenäinen demokraattinen valtio. Virallisesti hallintojohtajuus kuuluu yhä Espanjalle ja Ranskalle, mutta niillä ei ole veto-oikeutta. Käytännössä Andorran hallitusjohtajalla on valta maan sisäisiin asioihin, kun taas Espanjalla ja Ranskalla on vastuu maan ulko- ja puolustuspolitiikasta. Andorran historian vuoksi maan koulutusjärjestelmä jakaantuu kahtia: Ranskalaiset koulut saavat tukea Ranskan valtiolta, kun taas espanjalaiset vastaanottavat tukea katoliselta kirkolta.
Talous ja kaupankäynti
Kauniin luonnon, hyvien hiihtourheilumahdollisuuksien ja tullittomien tavaroiden johdosta on turismista kehittynyt Andorran tärkein elinkeino. Turistielinkeinot muodostavat 80 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (BKT). Andorra ei ole EU:n jäsen, mutta nauttii suotuisista erityissopimuksista. Maa saa EU:n jäsenmaiden kaltaista kohtelua valmiiksi jalostettujen tavaroiden kaupassa, minkä johdosta sen ei tarvitse maksaa veroja. Andorralla ei ole omaa valuuttaa, vaan se käyttää euroa kuten muutkin naapurimaansa. Andorra on veroparatiisi, eli maassa ei makseta tuloveroa. Maa houkuttelee siksi lukuisia ulkomaalaisia yksityishenkilöjä ja yrityksiä, ja pankkitoiminnasta on tullut tärkeä elinkeino. Myös sähkönmyynti ulkomaisille sähköyhtiöille on tärkeä tulonlähde Andorralle.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Andorra la Vella
Etniset ryhmät:
Espanjalaiset 43%, syntyperäiset andorralaiset 33%, portugalilaiset 11%, ranskalaiset 7%, muut 6% (1998)
Kieli:
Katalaani (virallinen), ranska, espanja, portugali
Uskonto:
Katolilaisuus
Government:
Parlamentaarinen ruhtinaskunta
Eurooppa
Etelä-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
YK
Andorra liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1993.