Angola
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Angolan itsenäistyttyä Portugalin siirtomaan asemasta, käytiin maassa sisällissotaa yli 27 vuotta. Hallitus yrittää nyt jälleenrakentaa tuhottua maata.
Maantiede ja ympäristö
Angolan maastosta yli 3/4 on ylänköä, joka sijaitsee yli 1000 metriä meren pinnan yläpuolella. Pohjoisissa osissa maata on tiheitä, trooppisia sademetsiä. Kaakkoisosissa taas kuivia tasankomaita, jotka muuttuvat aavikkomaisemaksi Kalaharissa, Namibian rajan läheisyydessä. Ilmasto on trooppinen, ja lämpötila pysyy korkealla ympäri vuoden. Maan keskiosan tasangot ovat viileämpiä, koska ne sijaitsevat korkealla meren pinnasta. Kontrolloimattomat polttopuun hakkuut uhkaavat sademetsiä, ja maan eroosio ja aavikoituminen ovat kasvavia ongelmia. Monivuotisen sisällissodan jäljiltä maa on suurelta osin viljelykelvotonta miinojen vuoksi, ja veden laatu on huono miltei kaikkialla maassa.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Angola, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Nykyisen Angolan pohjoisosat kuuluivat suuriin kuningaskuntiin 800-luvulta lähtien. Kun portugalilaiset saapuivat rannikolle 1400-luvun lopulla, he aloittivat heti kauppaneuvottelut rannikolla asuvien heimojen kanssa. Seuraavien vuosisatojen aikana kuljetettiin maasta yli 3 miljoonaa ihmistä, jotka myytiin orjiksi Pohjois-Amerikkaan. Portugali hallitsi maata tekemällä kauppasopimuksia eri heimojen kanssa. Vasta 1900-luvun alussa portugalilaiset saivat Angolan täysin valtaansa, ja vuonna 1951 maa liitettiin Portugalin maakunnaksi. 1960-luvulla useat kapinallisryhmät aloittivat taistelun itsenäisyyden puolesta, ja vuonna 1975 maa sai itsenäisyytensä. Lyhyen ajan kuluttua syttyi sisällissota kolmen eri itsenäisyysliikkeen välille. Kommunistinen ryhmittymä MPLA (Kansanliike Angolan vapauttamiseksi) otti vallan, mutta sota kahta muuta itsenäisyysliikettä vastaan jatkui vuoteen 2002 asti.
Yhteiskunta ja politiikka
Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1975 Angola muuttui marxilais-leninistiseksi yksipuoluevaltioksi. Kommunistipuolue johtaa yhä maata, vaikka muiden puolueiden perustaminen sallittiin vuodesta 1992 lähtien. Presidentti Jose Eduardo dos Santos on ollut vallassa vuodesta 1979 lähtien. Uudet vaalit oli tarkoitus järjestää 2008-2009, mutta dos Santos on tähän mennessä kieltäytynyt antamasta lopullista päivämäärää. Angolalla on valtavia yhteiskunnallisia ongelmia 27 vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen. Miljoonat ihmiset ovat pakolaisena omassa maassaan ja aseistetut joukkiot riehuvat maaseudulla. Tieyhteydet ovat poikki ja sähköt poissa suuressa osassa maata. Useat alueet ovat täynnä purkamattomia miinakenttiä, ja suuri määrä käsiaseita on teillä tietymättömillä sisällissodan jäljiltä. Tämän lisäksi hallituksella on ongelmia saada Cabinda-provinssin öljyvarat hallintaansa alueella kamppailevien kapinallisjoukkojen vuoksi. Maa on yksi korruptioituneimmista, ja YK kritisoi maan johtoa voimakkaasti vakavien ihmisoikeusrikkomusten takia.
Talous ja kaupankäynti
Sisällissodan sytyttyä 1975 lukuisat korkeasti koulutetut portugalilaiset pakenivat maasta. Monipuolinen ja hyvin toimiva talous luhistui lyhyessä ajassa. Suuria määriä timantteja ja muita mineraaleja salakuljetettiin maasta, ja hallituksen suunnitelmatalous toimi erittäin huonosti. Vuoden 2002 jälkeen öljyteollisuuden positiivinen kehitys johti maan talouden voimakkaaseen kasvuun, ilman että väestö kuitenkaan hyötyi tästä. Yli 80% väestöstä elättää itsensä yksinkertaisella maanviljelyllä, ja monet elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Angola on riippuvainen ulkomaisista avustuksista, ja se on saanut terävää kritiikkiä osakseen YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen taholta huonon talouspolitiikkansa johdosta. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) aloitti 2000-luvun alussa useita tukiohjelmia Angolassa, mutta on nyt vetäytynyt tästä työstä, koska maan hallitus ei ole hoitanut velvollisuuksiaan.
Other country profiles
Maanosa/alue
Afrikka
Keski-Afrikka
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
LDC-maat
Maailmanpankki
NAM
OPEC
SADC
YK
Angola liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1976.
Angola
Angolan sisällissota kesti 27 vuotta. Vuoden 2002 rauhansopimus, jota monet eri osapuolet työstivät, on yhä voimassa. Mutta öljyrikkaan Cabindan provinssin asukkaat taistelevat yhä itsenäisyydestään.
Lue lisää
Kongon demokraattisen tasavallan aseistettua konfliktia on kutsuttu Afrikan ensimmäiseksi maailmansodaksi ja unohdetuksi sodaksi. Sota on nimittäin saanut tiedotusvälineissä vain vähäistä huomiota, vaikka sodankäyntiin ovat osallistuneet monet afrikkalaiset maat ja liki neljä miljoonaa ihmistä kuoli sodan seurauksena.
Lue lisää
Pääkaupunki:
Luanda
Etniset ryhmät:
Ovimbundut, kimbundut, kongot ja muut ryhmät
Kieli:
Portugali, bantukielet ja muut afrikkalaiset kielet
Uskonto:
Perinteiset uskonnot 47%, katoliset 38%, protestantit 15% (1998)