Armenia
Armenia kuuluu kartalla Aasiaan, mutta poliittisesti se on liitetty Eurooppaan. Historia osana Neuvostoliittoa rasittaa Armenian taloutta, mutta maa on löytämässä elinkeinoja muun muassa turismista.
Päivitetty viimeksi 06.11.2006
Maantiede ja ympäristö
Armenia on Aasiassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka lähettyvillä on Mustameri ja Kaspianmeri. Armenialla ei kuitenkaan ole rantaviivaa merelle, mutta maassa on järviä. Koko Armenian maaperä on vähintään 400 metriä merenpinnan yläpuolella. Maan korkein kohta on 4095 metriin kohoava Aragats-vuori. Korkeapintainen Armenia on suurilta osin vuoristoinen maa, jossa on järviä, erämaata ja metsää. Vuoristoinen maaperä tekee Armeniasta alttiin maanjäristyksille, jotka ovat aiheuttaneet maassa tuhoa. Armeniassa vallitsee mannerilmasto, johon kuuluvat kylmät talvet ja kuumat kesät. Armenia on pienin entisen Neuvostoliiton maista.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Armenia, tarvitsisimme 1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Armenia oli yksi maailman ensimmäisistä valtioista, joka otti kristinuskon valtionuskonnokseen. Tämä tapahtui vuonna 301. Keskeisen sisämaan sijaintinsa takia Armenia osui monien eri kansojen kulkureitille, ja monet eri kansat valtasivat alueen itselleen vuosisatojen saatossa. Tämä hankaloitti armenialaisen identiteetin muovautumista. Armenia liitettiin vuonna 1813 osaksi Venäjän keisarikuntaa. 1800-luvun lopulla armenialaiset ryhtyivät vaatimaan itsenäisyyttä. Vuosi 1915 oli armenialaisessa historiassa synkkä. Arvioiden mukaan 300 000 – 1,5 miljoonaa armenialaista tapettiin kansanmurhassa, joka toteutettiin Osmanien valtakunnassa eli nykyisessä Turkissa. Kansanmurhaa ei ole tunnustettu maailmanlaajuisesti. Armenia toivoo, että etenkin Turkki tunnustaisi sen. Turkin mukaan kuolemat sattuivat osana ensimmäistä maailmansotaa. Armenia liitettiin Neuvostoliittoon, ja se tunnettiin nimellä Armenian sosialistinen neuvostotasavalta. Se kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto mureni. Armenia itsenäistyi, mutta seuraavat kolme vuotta olivat taisteluiden täyttämiä. Suhteet Turkkiin normalisoitiin vuonna 2009.
Yhteiskunta ja politiikka
Armenia on kartalla Aasiassa, mutta poliittisesti se on liitetty useimmiten Eurooppaan. Armenian tärkeimmät poliittiset liittolaiset ovat Iran ja Venäjä. Armenia on entisen Neuvostoliiton maista toiseksi tiheimmiten asuttu, mutta maastamuutto on alentanut maan väkilukua. Myös syntyvyys on laskenut. Armenian hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen rakentaa maasta länsimainen, parlamentaarinen demokratia. Armenian vaaleja on kuitenkin epäilty vilpilliksi läpi sen itsenäisyyden. Kaiken kaikkiaan Armenian arvioidaan silti olevan yksi entisen Neuvostoliiton maiden demokraattisimmista. Armeniassa presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viideksi vuodeksi. Presidentti nimittää pääministerin, jolla tulee olla parlamentin luottamus. Maan parlamentissa on 131 paikkaa ja se on yksikamarinen.
Talous ja kaupankäynti
Naapurivaltioiden Turkin ja Azerbaidzhanin asettamat kauppasaarrot haittaavat Armenian kaupankäyntiä. Vuoden 1988 tuhoisa maanjäristys, joka tappoi tuhansia ja saattoi puoli miljoonaa armenialaista kodittomaksi, on edelleen riippakivi maan taloudelle. Työttömyys ja köyhyys ovat keskeisiä epäkohtia Armeniassa. Neuvostoliiton aikakausi rikkoi monin paikoin maan talouden. Turismi on yksi Armenian mahdollisuuksista ja tilastot osoittavat, että matkailu maahan on lisääntynyt. Se on auttanut korvaamaan Neuvostoliiton aikaiset teollisuuden elinkeinot. Maan talouskasvu on ollut vakaa vuodesta 1995 lähtien. Armenialle on annettu sen itsenäisyyden aikana lainaa 1,1 miljardia dollaria ja ne on suunnattu talouden kehittämiseen.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Aasia
Länsi-Aasia
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
IMF
LLDC-maat
Maailmanpankki
WTO
YK
Armenia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1992.