Australia
Australia on maailman suurin saarivaltio, joka on kasvanut entisestä Ison-Britannian vankisiirtolasta korkean bruttokansantuotteen hyvinvointivaltioksi.
Päivitetty viimeksi 06.11.2006
Maantiede ja ympäristö
Australia on suuri saarivaltio ja maailman ainoa maa, joka kattaa kokonaisen mantereen. Se on samalla ainoa asuttu maanosa, joka sijaitsee kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Australian ilmasto vaihtelee maan sisällä, sillä se sijaitsee eri vyöhykkeillä. Pohjoinen Australia kuuluu kuumaan, keski-Australia lämpimään ja eteläinen Australia lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Australian saari on suurilta osin kuiva, ainoastaan rannikkoalueilla on verrattain runsaasti kasvillisuutta. Sisämaa on autiomaata, jossa ei ole juuri asutusta. Sieltä löytyy ylänköjä, aavikoita ja pensasaroa. Australian suurin maamerkki on Ayers Rock –niminen kivimuodostuma. Australian itärannikolla on myös trooppisia sademetsiä, joilta löytyy poikkeuksellista kasvillisuutta ja eläinlajeja, joita ei löydy miltään muulta mantereelta. Esimerkkeinä mainittakoon koala, vompatti, vesinokkaeläin ja maan eläimistä tunnetuin: kenguru.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Australia, tarvitsisimme 3.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Australian ensimmäiset asukkaat saapuivat Aasiasta – kävellen maata pitkin. Tämä tapahtui arviolta 40 000 – 50 000 vuotta sitten, kun Australian saari oli paikoittain liitettynä Aasiaan merenpinnan alhaisuuden ansiosta. Hollantilaiset löytöretkeilijät piipahtivat Australiassa 1600-luvulla. Vuonna 1770 saarelle saapunut englantilaiskapteeni James Cook julisti saaren kotimaansa hallintaan. Englantilaiset perustivat nykyisen Sydneyn paikalle vankisiirtolan, jonne tuotiin vankeja Britanniasta. Australiaan vietiin noin 160 000 vankia ennen kuin vankisiirtola lakkautettiin 1800-luvulla. Australialle myönnettiin puolittainen itsehallinto vuonna 1850. Vuonna 1901 kuusi Australian osavaltiota muodostivat liittovaltion, Australian kansanyhteisön. Westminsterin säädös vuonna 1931 takasi lopulta Australialle itsenäisyyden.
Yhteiskunta ja politiikka
Suurin osa Australian asukkaista on juuriltaan eurooppalaisia siirtolaisia, jotka saapuivat saarelle kolonialismin aikakaudella. Maahanmuuttajat saapuvat yhä saarelle, ja maahanmuutto on keskeinen keskustelun aihe maan politiikassa. Australia priorisoi aiemmin Yhdysvallat ja Euroopan politiikassaan, mutta tänä päivänä se on keskittynyt suhteisiinsa oseanialaisten naapurivaltioiden kanssa sekä Aasiaan. Australian historia Ison-Britannian siirtomaana näkyy maan lipussa ja Australian valtionpää on yhä nimellisesti Ison-Britannian kuningatar Elisabet II. Käytännössä Australiaa johtaa kuitenkin maan pääministeri, jolla on kattavat toimeenpanovaltuudet. Vuonna 2007 valtaan nousi työväenpuolue. Edelliset yksitoista vuotta valtaa piti liberaalipuolue.
Talous ja kaupankäynti
Australia on hyvinvointivaltio, joka sijoittuu kärkisijoille monissa kansainvälisissä vertailuissa. Australia on länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote on korkea. 1980-luvulta lähtien maan hallitus on painottanut korkean teknologian globalisoimista ja viennin merkitystä. Kansainvälinen kaupankäynti on korkealla tasolla ja Australia on kyennyt kasvattamaan sitä entisestään. Australian viennin selvästi suurin kohdemaa on Japani, toisena on Yhdysvallat. Australian tunnetuin luonnonvara on uraani, jota se tuottaa enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. Australia kauppaa muun muassa viljaa, karjatuotteita ja kivihiiltä ulkomaille. Työttömyysaste on noin neljä prosenttia.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Tyynenmeren alue
Satelliittikuvat
Sydney
Wyperfieldin kansallispuisto
Jäsenyys/osallisuus
APEC
G20
IMF
Kansainyhteisö
Maailmanpankki
OECD
WTO
YK
Australia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.