Azerbaidzan
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Maan sisäinen korruptio ja kiistat Armenian kanssa antavat leiman Azerbaidzanille, joka tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea mittavista öljyvaroistaan.
Maantiede ja ympäristö
Azerbaidzan on sisämaavaltio eteläisessä Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Sillä on 713 kilometriä rantaviivaa Kaspianmerellä. Azerbaidzanin keskeinen sijainti kaupankäynnin kannalta idän ja lännen välillä teki siitä arvokkaan alueen, jonka valloittamista tavoiteltiin läpi historian. Vuoret kattavat lähes puolet Azerbaidzanin pinta-alasta. Kaukasus-vuoret säväyttävät Azerbaidzanin pohjoisosissa. Vuoristoalueilla kasvaa lehtimetsää. Lämpötilat ja sademäärät vaihtelevat runsaasti eri alueilla: ilmasto on subtrooppinen etelä- ja itäosissa, läntisillä ja pohjoisilla vuoristoalueilla ilmasto on kuin Alpeilla. Kuivuus on maan merkittävin luonnonkatastrofi. Noin 19 prosenttia Azerbaidzanin maa-alasta on viljelyskelpoista.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Azerbaidzan, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Azerbaidzanista on taisteltu läpi historian. Arabit valtasivat sen vuonna 642, ja sen jälkeen Persia, Venäjä, osmanit ja paikalliset saahit taistelivat tämän keskeisen maa-alueen hallinnasta. Vuonna 1828 solmittiin Turkmenchayn sopimus, jolla Persia ja Venäjä jakoivat alueen keskenään. Nykyisen Azerbaidzanin alue siirtyi Venäjän vallan alle. Kun Venäjän keisarikunta mureni ensimmäisen maailmansodan jälkeen, otti Azerbaidzanin paikallinen kansallispuolue vallan itselleen julistamalla itsenäisyyden vuonna 1918. Mutta vain kaksi vuotta myöhemmin Puna-armeija kävi ottamassa Azerbaidzanin takaisin komentoonsa. Vuonna 1936 maasta tuli neuvostotasavalta. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla syttyi monia väkivaltaisuuksia (muun muassa armenialaisia vastaan) ja yhteenottoja eri suuntiin. Azerbaidzan itsenäistyi vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi.
Yhteiskunta ja politiikka
Azerbaidzanin ja Armenian välit ovat tulehtuneet, ja armenialaiset miehittävät muun muassa Azerbaidzanille kuuluvaa Vuoristo-Karabahia (yhteensä seitsemäsosaa koko maasta). Maiden välille on solmittu aselepo vuonna 1994, mutta rauhansopimusta ei ole saavutettu. Raporttien mukaan Azerbaidzanissa esiintyy voimakasta syrjintää maassa asuvia armenialaisia ja muita ulkomaalaisia vähemmistöjä kohtaan. Azerbaidzanin presidentti valitaan viiden vuoden välein kansanäänestyksellä. Vaaleja on kuitenkin pidetty vilpillisinä ja maata muutenkin korruptoituneena. Valtaa on pitänyt sama perhe vuodesta 1993 lähtien: ensin Haidar Alijev kuolemaansa vuonna 2003 asti, sitten hänen poikansa Ilham Alivej isänsä kuolemasta lähtien. Vuonna 2009 järjestettiin kansanäänestys, jonka perusteella poistettiin presidentin virkakausien rajoitukset.
Talous ja kaupankäynti
Azerbaidzanin merkittävimmät luonnonvarat ovat maakaasu, rautamalmi ja öljy, joka on ollut sen suurin vientituote jo pitkään. Azerbaidzan on yksi maailman vanhimmista öljyntuottajista. 1900-luvun alussa Azerbaidzan tuotti lähet puolet maailman öljystä. Tällä hetkellä ainoastaan Saudi-Arabialla ja Iranilla on sitä suuremmat öljyvarat. Voimavaroistaan huolimatta Azerbaidzanin siirtyminen markkinatalouteen on ollut hidasta. Sota Armenian kanssa on välirauhasta huolimatta heikentänyt maan taloutta ja kansainvälistä kaupankäyntiä. Venäjä sulki kaikki rajansa Azerbaidzaniin vuonna 1994. Arvioiden mukaan Azerbaidzanin talous putosi 60 prosenttia vuodesta 1991 (Neuvostoliiton hajoaminen) vuoteen 1995.
Other country profiles
Maanosa/alue
Aasia
Länsi-Aasia
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
IMF
LLDC-maat
Maailmanpankki
OIC
YK
Azerbaidzan liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1992.
Pääkaupunki:
Baku
Etniset ryhmät:
azerit 90,6%, dagestanilaiset 2,2%, venäläiset 1,8%, armenialaiset 1,5%, muut 3,9% (1999)
Kieli:
azerin kieli
Uskonto:
muslimit 93,4%, venäläiset ortodoksit 2,5%, armenialaiset ortodoksit 2,3%, muut 1,8% (1995)