Bosnia-Hertsegovina
Vuosien 1992-1995 sota on jättänyt jäljen Bosnia ja Hertsegovinaan, joka on yhä YK:n kansainvälisen tarkkailun alla.
Päivitetty viimeksi 06.11.2006
Maantiede ja ympäristö
Bosnia ja Hertsegovina on melko pienikokoinen valtio, joka sijaitsee Balkanin niemimaalla. Sen naapurimaita ovat Kroatia, Serbia ja Montenegro. Arviolta puolet maaperästä on metsän peitossa. Bosnia ja Hertsegovinasta löytyy kukkuloita ja vuoriakin. Maan pohjoisosissa lähellä Kroatian rajaa on runsaasti ylänköjä, maan keskisosissa on matalia vuoria ja eteläisillä alueilla sijaitsee Dinaariset Alpit. Kymmenen prosenttia maa-alasta on viljelyskelpoista. Bosnia ja Hertsegovinan ilmasto on vyöhykkeelle tyypillinen. Rannikkoalueilla talvet ovat sateisia ja maan pohjoisosissa talvet voivat olla hyvinkin ankaria ja kesät puolestaan lyhyitä. Maan konfliktit ovat jättäneet jälkensä myös infrastruktuuriin, ja se on vaurioittanut ympäristöä.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Bosnia-Hertsegovina, tarvitsisimme 1.5 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Slaavilaiset alkuperäiskansat asuivat nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueella 600-luvulta lähtien. Serbian ja Kroatian silloiset kuningaskunnat jakoivat alueen hallinnan 800-luvulla. Kaksi vuosisataa myöhemmin alue liitettiin Unkarin kuningaskuntaan, kunnes se itsenäistyi omana kuningaskuntanaan 1200-luvulla. Itsenäisyys katkesi vuonna 1463, kun Bosnia liitettiin Osmanien valtakuntaan. Vuonna 1875 syttyi kapina, kun kansallismieliset talonpojat hyökkäsivät osmanialaisia hallitsijoitaan vastaan. Serbia, Montenegro ja Venäjä auttoivat slaavilaisia kapinallisia, joten Osmanien valtakunta luopui Bosniasta, joka liitettiin takaisin Itävalta-Unkariin. Kun serbialainen opiskelija murhasi Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Franz Ferdinandin Sarajevossa, syttyi ensimmäinen maailmansota, jonka jälkeen Bosniasta tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa vuonna 1929. Kroatia ja Slovenia erosivat Jugoslavista vuonna 1991 ja silloin myös Bosnia alkoi haikailla itsenäisyyden perään. Kansallismielisten tunteet kuohahtivat ja edessä oli kolme vuotta sisällissotaa, jossa ei säästytty sotarikoksilta. Sota päättyi marraskuun 21. päivänä vuonna 1995.
Yhteiskunta ja politiikka
Bosnia ja Hertsegovina rakentuu kahdesta poliittisesta kokonaisuudesta: Bosnian ja Hertsegovinan federaatiosta ja Serbitasavallasta. Nämä kaksi osaa jaettiin vuonna 1995, kun solmittiin rauhansopimus. Molemmat kattavat noin puolet koko maasta. Molemmilla osapuolilla on oma presidentti ja parlamentti. Bosnia ja Hertsegovina toipuu yhä vuosien 1992-1995 sodasta, jotta taisteltiin siitä tulisiko sen itsenäistyä vai pysyä osana Jugoslaviaa, joka lopulta romahti ja sirpaloitui moniin eri osiin. Tänä päivänä Bosnia ja Hertsegovina on itsenäinen valtio, mutta se on YK:n johtaman kansainvälisen tarkkailun alla. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan valtion tilanne on yhä epävakaa; monikulttuurisen maan etninen nationalismi on yhä liian voimakasta.
Talous ja kaupankäynti
Bosnia ja Hertsegovinan talous on yhä verrattain riekaleina 1990-luvulla riehuneen sodan takia. Sota jätti jäljet maan infrastruktuuriin ja bruttokansantuote putosi 75 prosentilla sodan jälkeen. Sittemmin maan talous on kohentunut, kun se sai vuosina 1995-1999 yhteensä viisi miljardia dollaria avustusta. Se johti 30 prosentin kasvuun bruttokansantuotteessa, mutta kasvu on sittemmin hiipunut. Yritysten yksityistäminen on ollut Bosnia ja Hertsegovinassa hidasta. Rauta on yksi maan merkittävimmistä luonnonvaroista ja Ljubija-niminen rautakaivos on yksi Euroopan suurimmista. Muita luonnonvaroja ovat muun muassa kivihiili ja puu, joka on tekstiilien ohella maan tuottavin vientituote. Bosnia ja Hertsegovina käy eniten kauppaa Italian, Kroatian ja Saksan kanssa.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Sarajevo
Etniset ryhmät:
bosnialaisia 48%, serbejä 37,1%, kroatialaisia 14,3%, muita 0,6% (2000)
Kieli:
bosnia, kroatia, serbia
Uskonto:
muslimeita 40%, ortodokseja 31%, roomalaiskatolisia 15%, muita 14%
Government:
liittovaltio
Eurooppa
Etelä-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
YK
Bosnia-Hertsegovina liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1992.