Burma (Myanmar)
Myanmarin liitto
Burmaa on hallinnut vuodesta 1988 lähtien väkivaltainen sotilasjuntta ja Burman hallinto onkin yksi maailman epädemokraattisimmista. Laajamittaiset kansainväliset sotilasjunttaan kohdistuvat sanktiot eivät ole tähän mennessä johtaneet toivottuihin tuloksiin.
Päivitetty viimeksi 27.09.2007
Maantiede ja ympäristö
Burma voidaan jakaa kolmeen maantieteelliseen alueeseen: maan länsiosan vuoristoalueeseen, keskiseen tasankoalueeseen ja itäiseen Shan-ylänköön. Monet vuoristoista ovat jatkoa Himalajalle ja ne jakavat koko Burman kahtia. Vuorten välissä sijaitsee lukuisia syviä ja pitkiä laaksoja. Yli puolet Burman alueesta on tiheän metsän peittämää ja rannikkoalueiden maaperä on rikasta ja hedelmällistä. Ilmasto on trooppinen, vuodenaikojen vaihtelut ovat selviä ja sadekausina sataa runsaasti. Maan keskilämpötila on korkea koko maassa, mutta etelän ja viileämmän pohjoisen välillä on jonkin verran lämpötilaeroja. Teollisuuden päästöt eivät ole maalle suuri ongelma, mutta metsien tuhoaminen ja öljyteollisuuden päästöt ovat kasvavia ongelmia.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Burma (Myanmar), tarvitsisimme 1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Nykyisen Burman alue oli yhtenäinen valtakunta jo 1000-luvulla, mutta alueella 1200-luvulla riehuneen Kublai-kaanin kauden jälkeen alue joutui pitkäaikaiseen epävakauteen ja hallitsijat vaihtuivat tiuhaan. Vasta 1700-luvun puolivälissä alueelle perustettiin pysyvä hallinto, kun pohjoinen Shanin kuningaskunta otti valtaansa alueen eteläiset osat. Brittien imperiumi laajeneni Kaakkois-Aasiaan 1800-luvun alkupuolella, minkä takia lukuisat valloitusretket kohdistuivat myös Burmaan ja maasta tuli osa Brittiläistä Intiaa vuonna 1886. Burma itsenäistyi vuonna 1948, mutta kymmenen vuoden demokratian jälkeen maa joutui poliittiseen kriisiin, joka johti sotilasvallankaappaukseen vuonna 1962. Armeija mursi maan asukkaiden vastustuksen kovalla kädellä ja vuonna 1974 maa nimettiin Burman sosialistiseksi tasavallaksi, jota johti Burman sosialistinen puolue. Puolue johti maata yksinvaltaisesti aina vuoteen 1988, jolloin koko poliittinen johtajisto vaihdettiin uudella sotilasvallankaappauksella ja kaikki ministerivirat jaettiin armeijan johtajien kesken.
Yhteiskunta ja politiikka
Burmaa hallitsee yksinvaltainen sotilasneuvosto nimeltään Burman valtion rauhan ja kehityksen neuvosto SPDC, johon kuuluu 12 kenraalia. Sotilasjuntta on ollut vallassa vuodesta 1988 lähtien, ja Burmasta on tullut yksi maailman kovaotteisimmin johdetuista maista. Maan voimakkaimman oppositiopuolueen johtaja ja ihmisoikeusaktivisti Aung San Suu Kyi teljettiin kotiarestiin vuonna 1989. Kansainvälinen yhteisö tuomitsi Burman sotilasjuntan toiminnan ja Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Burman ensimmäiset demokraattiset vaalit 40 vuoteen pidettiin vuonna 1990. Sotilasjuntta ei kuitenkaan piitannut opposition ilmiselvästä vaalivoitosta, vaan jatkoi totalitaarista johtamistapaansa. Maa on viime vuosina ollut pakkotyöläisten, huumeiden ja seksiorjien kauppapaikka. Lisäksi sotilasjuntalla on ollut ongelmia saada aisoihin etnisiä kapinallisryhmiä, jotka ovat riehuneet kaikkialla maassa vuoden 1988 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Juntta vaihtoi vuonna 1989 maan nimeksi Myanmarin. Nimenvaihtoa ei ole kuitenkaan hyväksytty kansainvälisellä tasolla, vaan Myanmar-nimestä on tullut sotilasjuntan brutaalin hallinnon symboli. Vain Kiinalla on ollut normaalit suhteet maahan koko ajan, mutta viime aikoina myös Kiinan hallinto on alkanut suhtautua yhä kriittisemmin juntan toimintaan.
Talous ja kaupankäynti
Burmalla on runsaasti luonnonvaroja. Maalla on öljyä, sen maaperä on hedelmällistä ja laajat metsäalueet soveltuvat hyvin metsänhoitoon. Burmassa ei ole koskaan ollut kunnollista tieverkostoa eikä mainittavasti teollisuutta, ja maalla on ongelmia luonnonvarojensa hyödyntämisessä. Huomattavat ulkomaiset avustukset loppuivat vuoden 1988 sotilasvallankaappauksen myötä, ja sen jälkeisinä vuosina kansainvälinen yhteisö on boikotoinut Burman teollisuustuotteita erilaisilla pakotteilla. Vuonna 1990 juntta teki monia taloudellisia uudistuksia kiihdyttääkseen talouskasvua pitkän sosialistisen hallintokauden jälkeen, mutta uudistukset eivät ole johtaneet konkreettisiin parannuksiin. Kiina on ollut ja on yhä maan tärkein kauppakumppani. Turismi on tuonut jonkin verran tuloja, mutta koska juntta käyttää orjatyöläisiä turistikeskustensa ylläpitämiseen, yhä useammat maat ovat ryhtyneet boikotoimaan Burmaa myös turismissa. Laajoista sanktioista huolimatta ranskalaiset ja amerikkalaiset öljy-yhtiöt ovat osoittaneet huomattavaa taloudellista mielenkiintoa Burmaa kohtaan, mihin ihmisoikeusaktivistit ovatkin suhtautuneet erittäin kriittisesti. Burmasta tuli vuonna 1997 Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön ASEAN:nin jäsen. Muun muassa Japanin mielestä Burman hallinnon eristäminen on vaarallisempaa kuin se, että siihen yritetään vaikuttaa kaupankäynnin ja kontaktien kautta.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Aasia
Kaakkois-Aasia
Satelliittikuvat
Myebon
Jäsenyys/osallisuus
ASEAN
G77
IMF
LDC-maat
Maailmanpankki
NAM
WTO
YK
Burma (Myanmar) liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1948.
Pääkaupunki:
Rangoon (Yangon), hallinnollinen pääkaupunki Nay Pyi Taw
Etniset ryhmät:
Burmalaiset 68%, shanit 9%, karenit 7%, rakhinet 4%, kiinalaiset 3%, intialaiset 2%, monit 2%, muut 5%
Kieli:
Burman kieli, etniset kielet
Uskonto:
Buddhalaiset 89%, kirstityt 4%, muslimit 4%, animistit 1%, muut 2%
Government:
Liittotasavalta (sotilasjuntan hallitsema)