Burundi
Burundin tasavalta
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Burundi on köyhä maa, jota tutsien ja hutujen välinen konflikti on leimannut sekä taloudellisesti että sosiaalisesti.
Maantiede ja ympäristö
Burundi on yksi Afrikan tiheimmin asutetuista maista. Vähäisten maa-alueiden jakaminen on aiheuttanut ylilaidunnusta ja maan liikaviljelyä, ja suuri osa maan alkuperäisestä kasvillisuudesta on tuhottu. Nykyisin maisemaa hallitsee ihmisten toiminnan luomat savannialueet. Sekä metsäkato että maanpinnan eroosio aiheuttavat ongelmia Burundille. Maan vähäiset metsät ovat jatkuvan käyttöpaineen alaisina. Burundin trooppiset sademetsät sijaitsevat maan länsipuolen alankoalueilla. Ilmasto on trooppinen, mutta lämpötilat ovat alhaisempia maan vuoristo- ja ylänköalueilla. Suuri osa Burundin valtiosta sijaitsee 1500-2000 metriä merenpinnan yläpuolella.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Burundi, tarvitsisimme 0.5 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Noin 85 prosenttia Burundin väestöstä on etnisyydeltään hutuja ja 14 prosenttia tutseja. Ennen kuin Burundista tuli Belgian siirtomaa, maa oli kuningaskunta, joka oli aina ollut tutsien johtama. Tästä huolimatta etnisyyttä ei silti painotettu suuressa määrin, vaan tämä tapahtui vasta saksalaisten ja belgialaisten siirtomaaherrojen kautta 1800-luvun lopulla. Molemmat siirtomaaherrat suosivat tutseja ja voimistivat omaa asemaansa asettamalla eri kansanryhmät toisiaan vastaan. Kun Burundi vuonna 1962 itsenäistyi, maan armeija oli tutsien hallinnassa ja nämä ottivat vallan käsiinsä. Hutut järjestäytyivät erilaisiksi vastarintaryhmiksi ja voittivat lopulta vaalit vuonna 1993, jolloin hutu Melchior Ndadaye valittiin presidentiksi. Hänet murhattiin kuitenkin pian vaalien jälkeen, mikä johti lukuisiin väkivaltaisuuksiin tutsien siviiliväestöä kohtaan. Tutsit kostivat väkivaltaisuudet tappamalla satoja tuhansia hutuja ja maa päätyi sisällissotaan, joka jatkui vuoteen 2000 asti.
Yhteiskunta ja politiikka
Vuonna 2005 Burundi sai uuden perustuslain ja vuoden 1962 tutseja suosiva laki poistettiin. Tämän uuden lain mukaan presidentin ja kahden varapresidentin tuli kuulua eri etnisiin ryhmiin. Ministerineuvoston ja parlamentin jäsenistä 60 prosenttia on hutuja ja 40 prosenttia tutseja. Parlamentissa on myös kolme paikkaa maan twa-väestölle, jota on noin yksi prosentti maan väestöstä. Uuden lain mukaan millään etnisellä vähemmistöllä ei saa olla yli 50 prosentin edustusta maan armeijassa.
Talous ja kaupankäynti
Burundi on yksi maailman köyhimmistä maista. Köyhyys on seurausta 1990-luvun sisällissodasta sekä maassa pitkään jatkuneista poliittisista ja sosiaalisista levottomuuksista. Lisäksi noin kahdeksan prosenttia maan 15-49 vuotiaista kantaa hi-virusta ja hiv-positiivisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Burundi on erittäin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Noin puolet maan bruttokansantuotteesta saadaan maatalouselinkeinoista, mutta suuri osa maaperästä on köyhtynyttä. Kolme neljäsosaa Burundin vientituloista saadaan kahvista ja siksi maan talous on erittäin riippuvainen kahvin maailmanmarkkinahinnasta. Puuttuva tieverkosto aiheuttaa ongelmia Burundille. Maan muukin infrastruktuuri on puutteellinen ja tavaroiden kuljetusmatkat ovat pitkiä ja hankalia. Etäisyydet Burundin maatalousalueilta Tanganjikajärven satamiin ovat pitkiä.
Other country profiles
Maanosa/alue
Afrikka
Itä-Afrikka
Satelliittikuvat
Bujumbura
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
IMF
LDC-maat
LLDC-maat
Maailmanpankki
NAM
YK
Burundi liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1962.
Burundi
Hutujen ja tutsien välinen konflikti on ensisijainen syy sille, että Burundissa on vaikea asua.
Lue lisää
Kongon demokraattisen tasavallan aseistettua konfliktia on kutsuttu Afrikan ensimmäiseksi maailmansodaksi ja unohdetuksi sodaksi. Sota on nimittäin saanut tiedotusvälineissä vain vähäistä huomiota, vaikka sodankäyntiin ovat osallistuneet monet afrikkalaiset maat ja liki neljä miljoonaa ihmistä kuoli sodan seurauksena.
Lue lisää
Pääkaupunki:
Bujumbura
Etniset ryhmät:
Hutut 85%, tutsit 14%, twat 1%
Kieli:
Kirundi, ranska, swahili
Uskonto:
Kristityt 67%, perinteiset uskonnot 23%, muslimit 10%