Chile
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Chile on 4 630 kilometriä pitkä, mutta keskimäärin vain 175 kilometriä leveä. Tämä kartalla eriskummallinen Etelä-Amerikan valtio on mantereensa vauraimpia ja hyvinvoivimpia.
Maantiede ja ympäristö
Chile on kartalla erikoisen näköinen maa. Se on erittäin pitkä ja äärimmäisen kapea. Etelästä pohjoiseen pituutta kertyy peräti 4 630 kilometriä, mutta leveimmillään Chile on vain 430 kilometriä idästä länteen. Leveyttä on keskimäärin vaivattomat 175 kilometriä. Chile on etelästä pohjoiseen mitattuna maailman pisin maa. Etelä-Amerikan länsirannikkoa seuraava Chile sijaitsee Tyynen valtameren ja Andien vuoriston välissä. Chilen keskiosissa on maailman kuivin autiomaa, noin 180 000 neliökilometriä suuri Atacama. Joillakin Atacaman alueilla ei tiettävästi ole koskaan satanut. Maan pohjoisosissa on puolestaan subtrooppinen ilmasto ja etelässä on kylmiä ja kosteita alueita. Eteläisessä Chilessä talvet saattavat olla hyvinkin lumisia, kuten pohjois-Euroopassa. Eteläisessä Chilessä on myös toimivia tulivuoria. Chile on maanjäristyksille herkkää aluetta, kuten kevään 2010 tuhoisa maanjäristys osoitti.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Chile, tarvitsisimme 1.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Espanjalaiset valloittajat saapuivat Chileen vuonna 1535 ja perustivat pian maan keskiosaan siirtokunnan. Paikalliset alkuasukkaat mapuchet pitivät kuitenkin kiinni alueistaan, ja sata vuotta siirtokunnan perustamisen jälkeen espanjalaisten oli nöyrryttävä allekirjoittamaan sopimus, joka takasi mapucheille suuren autonomisen alueen eteläisessä Chilessä. Muiden mantereen maiden tapaan Chile aloitti itsenäisyystaistelun 1800-luvun alussa ja itsenäisyys koitti vuonna 1818. Itsenäisyyden ensimmäiset vuodet olivat epävakaita, kunnes vuonna 1833 säädetty perustuslaki takasi demokratian toteutumisen. Chile kehittyi vauraaksi yhteiskunnaksi. Chile osallistui vuosina 1879-1883 Tyynenmeren sotaan, jossa se valloitti itselleen lisää alueita pohjoisesta. Augusto Pinochet johti syksyllä 1973 aseellista vallankaappausta, jota Yhdysvallat tuki. Tuhansia ihmisiä kuoli, Pinochet nimitti itsensä presidentiksi ja hallitsi maata vuoteen 1990 asti. Vuonna 2006 presidentiksi äänestettiin keskustavasemmistolainen Michelle Bachelet, josta tuli maan ensimmäinen naispresidentti.
Yhteiskunta ja politiikka
Chile on säästynyt vallankaappauksilta, jotka ovat olleet yleisiä Etelä-Amerikan historiassa. Chile on yhteiskuntana vakaa, eikä sitä ole ravisuttaneet mielivaltaiset hallitukset, kuten monia muita maanosan maita. Ainoan poikkeuksen tekee Augusto Pinochetin diktaattorihallinnon 17 vuotta (1973-1990) kestänyt aikakausi, jonka verilöylyissä kuoli ja katosi yli 3000 ihmistä. Chile on toipunut Pinochetin aikakaudesta vakaaksi yhteiskunnaksi. Pinochetin aikakauden jälkeen Chilen presidentin virkakausi lyhennettiin kuudesta vuodesta neljään. Presidenttikaudet rajoittuvat yhden henkilön kohdalla kahteen. Chilestä on tullut maahanmuuton kohde; arvioiden mukaan ulkomailla syntyneiden chileläisten määrä on kasvanut 75 prosenttia sitten vuoden 1992. Suurin osa chileläisistä on kuitenkin alkuperäiskansojen ja espanjalaisten jälkeläisiä.
Talous ja kaupankäynti
Chile on yksi Etelä-Amerikan vauraimmista valtioista. Sillä oli 1990-luvulla yksi mantereen nopeimmin kasvavista talouksista. Chilen talous perustuu kaivosteollisuudelle, joka tuottaa suuren määrän muun muassa rautaa, kuparia ja lyijyä. Teollistuneen Chilen taloudelle on oleellista sen tuottamien aineiden vieminen ulkomaille. Kupari on ollut päävientituote, mutta sen merkitys on pienenemässä. Chile on solminut lukuisia vapaakauppasopimuksia. Chilen vahvasta talouskasvusta huolimatta työttömyysluvat ovat nousseet. 1990-luvun alussa työttömyyttä oli noin viisi-kuusi prosenttia, kun viime vuosina se on noussut jo lähelle kymmentä prosenttia. Chilen monimutkaiset ja epäkäytännölliset työvoimalait on arvioitu työttömyyden syyksi.
Other country profiles
Maanosa/alue
Amerikka
Etelä-Amerikka
Satelliittikuvat
Escondida
Larsenin jäähylly
Santiago
Jäsenyys/osallisuus
APEC
G77
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
Maailmanpankki
NAM
OECD
YK
Chile liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Pääkaupunki:
Santiago
Etniset ryhmät:
valkoiset ja amerikanintiaanit 95,4%, mapuchet 4%, muut alkuperäiskansat 0,6% (2002)
Kieli:
espanja (virallinen), mapudungun, saksa, englanti
Uskonto:
roomalaiskatoliset 70%, evankelistit 15,4%, jehovantodistajat 1,1%, muut kristityt 1%, muut 4,6, ei mitään 8,3% (2002)