Dominikaaninen tasavalta
Espanjan entinen siirtomaa Dominikaaninen tasavalta jakaa Hispaniolan saaren Karibianmerellä yhdessä ranskankielisen Haitin kanssa. Maa on suosittu matkailukohde, ja sen vapaakauppa-alueet ovat suuria tulonlähteitä hallitukselle. Sokeri, kahvi ja tupakka lukeutuvat päävientituotteisiin.
Päivitetty viimeksi 06.11.2006
Maantiede ja ympäristö
Dominikaaninen tasavalta käsittää itäiset kaksi kolmasosaa Hispaniolan saaresta sekä lisäksi Beatan, Catalinan, Saonan, Alto Velon ja Catalinitan saaret Karibianmerellä, ja useita luotoja Atlantin valtameren puolella. Maa on vuoristoinen. Sen mäntymetsien peittämä päävuorijono Cordillera central kulkee idästä länteen ja jakaa maan kahtia. Cordillera centralin ja saaren pohjoisen vuorijonon väliin jäävät laaksomaat ovat tunnettuja hedelmällisyydestään. Äärilännessä on kuivempaa ja aavikkoista.
Dominikaanisen tasavallan ympäristöongelmat pyörivät maaperän eroosion, metsien katoamisen ja vedenjakelun ympärillä. Kuluvan maaperän ravinteet vahingoittavat ympäröiviä koralliriuttoja valuessaan mereen. Metsien kaataminen viljelysmaan raivaamiseksi kiellettiin jo vuonna 1967.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Dominikaaninen tasavalta, tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Hispaniolan saarta asutti alun perin alkuperäiskansa tainot, jotka ottivat Kolumbuksen rauhanomaisesti vastaan hänen saapuessaan vuonna 1492. Myöhempien valloittajien kovakouraisempi toiminta vähensi alkuperäisväestön määrää 50 vuodessa lähes miljoonasta noin viiteensataan. Vuodesta 1503 espanjalaiset toivat orjatyövoimaa Afrikasta korvatakseen tuhoutuneen alkuperäisväestön. 1600-luvulla ranskalaiset valloittivat saaren länsiosat, ja Espanja luovutti ne virallisesti vuonna 1697. Myöhemmin, vuonna 1804, niistä muodostettiin Haitin valtio, joka valloitti koko Hispaniolan saaren 24 vuoden ajanjaksoksi vuonna 1822. Dominikaanisen tasavallan itsenäisyyssankari Juan Pablo Duarte vapautti espanjalaisalueet ja perusti itsenäisen Dominikaanisen tasavallan. Taloudelliset ongelmat, pelko Euroopan vaikutusvallan kasvusta alueella ja maan sisäiset ongelmat johtivat yhdysvaltalaismiehitykseen vuosina 1916–1924. Vuonna 1930 komentaja Rafael L. Trujillo kaappasi vallan yli 30 vuodeksi, joiden aikana maa korruptoitui ja talous rappeutui. Trujillon hallituksen yrittämä Venezuelan presidentin salamurha käänsi Amerikan valtioiden järjestön OAS:n maata vastaan. Trujillo itse salamurhattiin vuonna 1961, ja seuraavana vuonna perustettiin opposition salliva hallitusmuoto.
Yhteiskunta ja politiikka
Dominikaaninen tasavalta on edustuksellinen demokratia. Valta on jaettu toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovaltaan, jotka toimivat itsenäisesti. Presidentti osoittaa hallituksen, toimeenpanee kongressin hyväksymät lait ja on samalla maanpuolustusvoimien ylikomentaja. Presidentti ja varapresidentti valitaan yhtäaikaisesti samoissa vaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen kongressi, jonka ylähuoneessa on 32 jäsentä ja edustajainhuoneessa 178. Vuonna 2010 muutettu perustuslaki synkronoi presidentinvaalit, kongressivaalit ja kunnallisvaalit niin, että ne pidetään neljän vuoden välein aina neljällä jaollisina vuosina.
Trujillon diktaattorikauden jälkeenkin 60-luvun alkupuolella on Dominikaanisessa tasavallassa ollut sotilasvallankaappauksia, joihin Yhdysvallat on armeijallaan puuttunut. Korruptio jarrutti 80-luvulla maan talouskasvua, jota pyrittiin elvyttämään pysähtyneisyyden ajan jälkeen Kansainvälisen valuuttarahaston avulla. Vielä 90-luvulle asti vilpillisinä pidettyjä vaaleja pidetään nykyään demokraattisina.
Talous ja kaupankäynti
Dominikaanisen tasavallan päävientituotteet ovat perinteisesti olleet sokeri, kahvi ja tupakka. Sen talous on kehittynyt taantumuksen ajasta ja on nykyään Väli-Amerikan ja Karibian toiseksi suurin. 80- ja 90-luvuilla bruttokansantuote supistui 5 %:lla, kunnes alkoi talouskasvun aika kausi, joka kesti vuonna 2003 maassa alkaneeseen pankkikriisiin asti. Siitä toipumisen jälkeen maan talouskasvu on vielä viime vuosinakin ollut usean prosentin luokkaa. Dominikaaninen tasavalta on pääasiassa riippuvainen valtion työllistävästä toiminnasta ja luonnonvaroistaan, mutta turismi ja vapaakauppa-alueet ovat nousseet merkittävimmiksi tulonlähteiksi. Matkailun osuus talouskasvusta on suuri, ja sen odotetaan yhä kasvavan.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Amerikka
Karibia
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
SIDS
WTO
YK
Dominikaaninen tasavalta liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Pääkaupunki:
Santo Domingo
Etniset ryhmät:
mulatit 73%, valkoihoiset 13%, tummaihoiset 11%
Kieli:
espanja (virallinen)
Uskonto:
roomalaiskatoliset 95%, muut 5%