El Salvador
El Salvador, jonka nimi tarkoittaa espanjaksi vapahtajaa, on ollut sisällissodan ja useiden luonnonkatastrofien runtelema. Pieni maa on Amerikan mantereen tiheimmin asuttu ja pitkälle teollistunut, mutta suuret tuloerot ja alttius maanjäristyksille on muovannut modernia El Salvadoria rajulla kädellä.
Päivitetty viimeksi 06.11.2006
Maantiede ja ympäristö
El Salvador on Väli-Amerikan pienin maa ja sillä on rajanaapureinaan Tyynenmeren lisäksi Hondurasin ja Guatemalan valtiot. Se jaetaan pinnamuodoiltaan kolmeen osaan: lämpimään Tyynenmeren rannikkovyöhykkeeseen, lännestä itään ulottuvaan keskiylänköön sekä pohjoisiin alankoihin, jotka muodostuvat Lempa-joen laajoista jokilaaksoista. Keskiylänkö on hedelmällistä tuliperäistä maaperää, minkä vuoksi maatalous, teollisuus ja pääkaupunkiseudun tiheä asutus keskittyvät sinne. El Salvador sijaitsee niin sanotulla Tyynenmeren tulirenkaalla, joka on seismisesti maailman aktiivisinta aluetta. Lisäksi mahdollisesti El Niño ja La Niña -ilmiöiden aiheuttamat trooppiset myrskyt ja kuivuudet vaivaavat maata. Muut ympäristöongelmat El Salvadorissa johtuvat enimmäkseen hakkuiden aiheuttamasta eroosiosta. Maan metsäpinta-ala on supistunut pellonraivauksen vuoksi huomattavasti, mikä maan hedelmällisyyskadon lisäksi pienentää pohjavesivarantoja, aiheuttaa kuivuutta ja köyhdyttää maan biodiversiteettiä.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa El Salvador, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
El Salvadorin alkuperäisväestö koostui lukuisista etnisistä ryhmistä, joista mainittavimpia olivat atsteekkien perilliset pipil-intiaanit. Ensimmäinen eurooppalainen vierailu tapahtui vuonna 1522, ja tutkimusmatkojen tuloksena kaksi vuotta myöhemmin espanjalainen kapteeni Pedro de Alvarado aloitti sodan Cuscatlánin alueen valloittamiseksi. San Salvador perustettiin 1525.
Espanjalaishallinto kehitti aluetta vuosien saatossa, mutta vuoteen 1810 mennessä väestön tyytymättömyys alkoi näkyä. Seuraavana vuonna San Salvadorissa alkoi irtautumiskapina, ja El Salvador julistautui itsenäiseksi Espanjasta vuonna 1821 muiden Väli-Amerikan maiden tavoin. Kun maat vuonna 1822 liitettiin Meksikoon maakunniksi, El Salvador vastusti liitosta ja vaati maiden itsenäisyyttä. Siitä tuli itsenäinen tasavalta kuitenkin vasta liiton hajottua vuonna 1838. Maan itsenäisyydenjälkeistä historiaa leimaa lukuisat vallankumoukset, jotka jatkuivat 1900-luvun alkupuoliskolle asti. El Salvador ajautui vuosiksi 1980-1992 sissiliikkeiden väliseen sisällissotaan, jonka aikana arvioidaan kuolleen yli 75 000 ihmistä. Pitkien neuvotteluiden tuloksena sota saatiin päätettyä rauhansopimukseen, armeija saatettiin jälleen siviilihallinnon alaisuuteen ja entiset sissiliikkeet saivat mahdollisuuden perustaa laillisen puolueen ja osallistua poliittiseen toimintaan.
Yhteiskunta ja politiikka
El Salvador on demokraattinen tasavalta, jonka lakeja säätää 84-jäseninen yksikamarinen kansalliskokous. Edustajat valitaan kolmeksi vuodeksi sen äänimäärän perusteella, jotka heidän puolueensa saa kussakin vaalipiirissä. Maan presidentin valtakausi on 5 vuotta ja hänet valitaan yleisellä vaalilla.
Vuonna 1992 solmitussa Chapultepecin rauhansopimuksessa poliisivoimat palautettiin siviilihallinnon alle ja uusi ihmisoikeusvaltuutetun virka perustettiin valvomaan ihmisoikeuksien toteutumista maassa. Maan politiikkaa ovat 80-luvulta lähtien dominoineet kaksi suurinta puoluetta, konservatiivinen ARENA sekä vasemmistolainen FMLN, jonka pääsy parlamenttiin sallittiin sisällissodan jälkeen.
Talous ja kaupankäynti
El Salvadorin talous on hyötynyt vapaakaupasta ja tarkasta verohallinnosta. Talouskasvu on ollut hillittyä mutta tasaista erityisesti maataloutta rappeuttaneen sisällissodan jälkeen, ja köyhyys on vähentynyt 66 prosentista 34,6:een. Iso osa parannuksista johtuu yksityistämisistä sekä hintasäätelyn lopettamisesta. Nykyisin tärkeä tulonlähde monille maan kansalaisille on myös Yhdysvalloissa työskentelevien elsalvadorilaisten tulot, jotka muodostavat jopa 16,2 % bruttokansantuotteesta. Maan vientilähtöinen talouspolitiikka on johtanut useisiin sopimuksiin naapurimaiden ja suurten markkina-alueiden kanssa. Päävientituotteita ovat maataloustuotteet kuten kahvi ja sokeri. Viljely kärsii maan epävakaista luonnonoloista, kuten maanjäristyksistä ja hurrikaaneista.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Amerikka
Väli-Amerikka
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Maailmanpankki
WTO
YK
El Salvador liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Pääkaupunki:
San Salvador
Etniset ryhmät:
mestitsit 90%, valkoihoiset 9%, intiaanit 1%
Kieli:
espanja (virallinen), nahuat sekä muita intiaanikieliä
Uskonto:
roomalaiskatoliset 57,1%, protestantit 21,2%, Jehovan todistajat 1,9%, mormonit 0,7%, muut 2,3%, ei uskontoa 16,8%