Etiopia
Etiopian demokraattinen liittotasavalta
Etiopiassa asuu, Nigerian jälkeen, eniten ihmisiä koko Afrikassa. Etiopia oli siirtomaana muihin Afrikan valtiohin verrattuna hyvin lyhyen ajan,mutta se ei silti ole säästynyt konflikteilta ja sodilta.
Päivitetty viimeksi 06.03.2008
Maantiede ja ympäristö
Etiopia on köyhä maanviljelysmaa, jonka maasto koostuu korkeista vuorenhuipuista ja syvistä laaksoista. Alueella on ollut paljon tulivuoritoimintaa, ja jotkut tulivuoret ovat yhä aktiivisia. Maisemaa hallitseva ylänkö on pääosiltaan syntynyt aiempien tulivuortenpurkauksien laavamassoista.
Vuoristoalueiden lämpötila on alhainen, mutta muissa osissa Etiopiaa on lämmintä, ja ilmasto on subtrooppinen. Sademäärät vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen, ja jotkut Etiopian alueet ovat erittäin alttiita kuivuudelle. Etiopia on toistuvasti kärsinyt kuivuudesta, mikä on johtanut katoihin ja nälänhätään. Liiallisen laiduntamisen ja metsänhakkuun seurauksena maanpinnan eroosio on suuri ongelma, lisäksi maassa on pula vedestä.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Etiopia, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Etiopia oli italialaisten miehittämä vuosina 1936-1941 ja liittovaltio Eritrean kanssa vuodesta 1952. Vuoden 1974 vallankaappauksessa maan keisari syöstiin vallasta, ja Venäjän ja Kuuban tukema armeijan juntta julisti Etiopian sosialistiseksi tasavallaksi. Tasavallasta tuli jonkin ajan kuluttua diktatuuri, jota johti kansan vihaama Mengistu Haile Mariam. Vuonna 1991 eritrealainen vapautusliike EPLF ja etiopialainen vallankumouksellisten liike EPRDM syrjäyttivät Mengistun hallinnon. Eritrea julistettiin itsenäiseksi valtioksi vuonna 1993 vallankumouksellisten keskenään tekemän sopimuksen pohjalta. Maiden välisesta rajasta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, mikä osoittautui kohtalokkaaksi. Erimielisyydet Etiopian ja Eritrean rajasta vaativat 800 000 ihmisen hengen vuosina 1998-2000, ja konfliktia ei ole vieläkään onnistuttu ratkaisemaan. Lukkiutunut tilanne johtuu siitä, että molemmat maat vaativat itselleen pientä vuoristoaluetta, sekä luultavasti Etiopian pyrkimyksestä saada rajayhteys merelle. Eritrean itsenäistymisen jälkeen Etiopialla ei ole ollut lainkaan rantaviivaa.
Yhteiskunta ja politiikka
Uusi perustuslaki vuodelta 1995 teki Etiopiasta liittovaltion ja demokraattisen tasavallan, ja etniset ryhmät saivat oikeuden irtautua maasta. Monet tahot väittävät, että harjoitettu politiikka on johtanut etnisten ryhmien välisen jännityksen kärjistymiseen viime vuosina. Monet pelkäävät, että erimielisyydet hajottaa Etiopian useaksi pieneksi valtioksi.
Talous ja kaupankäynti
Siitä huolimatta, että Etiopia on yksi Afrikan suurimmista ja luonnonrikkaimmista maista, on se kuitenkin yksi maailman alikehittyneimmistä maista. Epävakaa poliittinen tilanne on estänyt infrastruktuurin rakentamisen. Tämä on ollut haitallista maanviljelykselle ja vaikeuttanut maan mineraalivarojen hyödyntämistä. Melkein puolet Etiopian bruttokansantuotteesta tulee maataloudesta, ja ehdottomasti tärkein vientituote onkin kahvi. Lisäksi maa tuottaa ja vie ulkomaille puuvillaa, sokeriruokoa ja lievästi huumaavaa kasvia nimeltä khat. Koska maatalous on niin tärkeä Etiopian taloudelle, maa on erittäin haavoittuvainen jatkuvien kuivuusjaksojen takia. Etiopia on nykyään riippuvainen läntisten maitten antamasta tuesta ja lainoista. Vuonna 2002 ulkomaanvelka vastasi lähes 2/3 maan bruttokansantuotteesta. Siitä huolimatta, että läntisten maitten antama avustus on lisääntynyt, ovat sodat, kuivuus ja sisäiset konfliktit vaikeuttaneet taloudellista kehitystä.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Addis Abeba
Etniset ryhmät:
Oromot 32.1%, amarat 30.1%, tigret 6.2%, somalit 5.9%, guraget 4.3%, sidamat 3.5%, welaitat 2.4%, muut 15.4% (1994)
Kieli:
Amhara, oromo, tigre, somali, gurage, sidama, hadija, englanti
Uskonto:
Kristityt 60.8%, muslimit 32.8%, perinteiset uskonnot 4.6%, muut/ei eritelty/ei uskontoa 1.8% (1994)
Government:
Liittotasavalta
Afrikka
Itä-Afrikka
Satelliittikuvat
Addis Abeba
Omon delta-alueet
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
LDC-maat
LLDC-maat
Maailmanpankki
NAM
YK
Etiopia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Etiopia ja Eritrea
Etiopian ja Eritrean väliseen rajaan liittyvät erimielisyydet vaativat 80 000 ihmishenkeä vuosina 1998-2000, eikä konfliktia ole vielä ratkaistu. Lukkiutunut tilanne on seurausta molempien maiden vaatimuksesta saada pieni vuoristoalue haltuunsa.
Lue lisää
Somalian sisällissota on jatkunut taukoamatta vuodesta 1991 lähtien. Maa on nyt niin hajaantunut, että vain sen uloimmat valtionrajat ovat merkkinä sen yhtenäisyydestä. Jatkuva kilpailu eri klaanien välillä on pitkään kestäneen konfliktin pääsyy.
Lue lisää