Gabon
Gabonin tasavalta
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Gabon itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960. Vaikka Gabonissa on yli 40 etnistä ryhmää, maa on välttynyt yhteenotoilta, jotka ovat vaivanneet muita alueen maita. Gabon on yksi Keskisen Afrikan rauhallisimmista maista. Lisäksi Gabon on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan rikkaimmista maista. Se on mahdollistanut köyhyyden merkittävän vähentymisen, vaikka maassa tuloerot ovat edelleen merkittäviä.
Maantiede ja ympäristö
Gabon sijaitsee Atlantin rannikolla Keskisessä Afrikassa. 85 % maapinta-alasta peittyy sademetsistä. Gabon jakautuu maantieteellisesti kolmeen alueeseen, jotka ovat rannikkotasanko, vuoristo ja savanni. Rannikko rakentuu hiekkasärjistä ja laguuneista, jotka muodostavat tasangon. Tasangon rikkoo Ogooéjoen suistoalue. Ogooé on Gabonin suurin joki, joka on 1200 km pitkä. Maassa on kolme karstimaa-aluetta, joissa sijaitsee satoja luolia dolomiitti- ja kalkkikivikallioilla. Gabon sijaitsee päiväntasaajalla, joten siellä on trooppinen ilmasto. Lämpimin kuukausi on tammikuu. Kesäkuusta syyskuuhun maassa ei sada lähes yhtään vettä, mutta siellä on runsas kosteus. Joulukuussa ja tammikuussa on satunnaisia sateita. Muina kuukausina maassa sataa runsaasti. Gabon tunnetaan pyrkimyksestä säilyttää luonnollinen ympäristö. Vuonna 2002 maan presidentti ilmoitti, että 11 % maan pinta-alasta tulee olemaan osa kansallista puistojärjestelmää. Se on yksi suurimmista suhteessa olevista luonnonpuistoista maailmassa.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Gabon, tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Bantujen etniset ryhmät saapuivat alueelle useista suunnista ja pakottivat muita alueella asuneita ryhmiä siirtymään. Yksi näistä ryhmistä oli pygmit, jotka olivat varhaisimmat asukkaat alueella. Pygmit nyt asuvat viidakossa maan itäosassa. Portugalilaiset olivat ensimmäiset eurooppalaiset alueella. He saapuivat 1400-luvulla. Portugalilaiset nimesivät alueen portugalilaisen sanan “gabaon” mukaan, joka tarkoittaa takkia hihoilla ja hupulla, jonka he katsoivat vastaavan Komojoen jokisuun muotoa. Hollantilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset seurasivat portugalilaisia 1500-luvulla. Alueen rannikosta kehittyi orjakaupan keskus. Maan sisäosat pysyivät aina 1800-luvun puoleenväliin asti tutkimattomina. Ranska alkoi muodollistaa asemaansa Gabonissa allekirjoittamalla sopimuksia gabonilaisten rannikkopäälliköiden kanssa vuosina 1839 ja 1841. Ranska valloitti virallisesti alueen vuonna 1885. Vuonna 1910 Gabonista tuli yksi Ranskan päiväntasaajan Afrikan neljästä alueesta. Federaatio kesti aina vuoteen 1959. Seuraavana vuonna Ranskan päiväntasaajan Afrikasta itsenäistyi neljä maata, joista yksi oli Gabon.
Yhteiskunta ja politiikka
Ensimmäiset presidentinvaalit järjestettiin maassa vuonna 1961. Maa kuitenkin ajautui yksipuoluejärjestelmään vuonna 1968. Taloudellinen tyytymättömyys ja halu poliittisiin muutoksiin johtivat väkivaltaisiin mielenosoituksiin ja lakkoihin vuonna 1990. Tilannetta rauhoiteltiin konferenssilla, jossa sovittiin poliittisista vapauksista ja demokraattisista vaaleista. Maassa onkin nykyään monipuoluejärjestelmä. Gabonille luotiin uusi perustuslaki vuonna 1991. Maa siirtyikin demokraattiseen järjestelmään, jota ovat varjostaneet opposition syytökset vilpistä. Presidentillä on merkittävä valta Gabonissa. Presidentti valitaan seitsenvuotiskausiksi. Toimikausien määriä ei ole rajoitettu. Maalla on kaksikamarinen parlamentti, joka koostuu kansalliskokouksesta ja senaatista. Kansalliskokouksessa on 120 edustaa, jotka valitaan kerralla viisivuotiskausiksi yleisillä vaaleilla. Senaattorit istuvat kuusivuotiskausia. Kunnanvaltuustot ja alueelliset kokoukset valitsevat 102 senaattoria.
Talous ja kaupankäynti
Gabonin taloutta hallitsee öljy, jota löydyttiin rannikon edustalta 1970-luvun alkupuolella. Öljyn tuotanto on kuitenkin taantumassa nopeasti huippuvuodesta 1997. Eräiden arvioiden mukaan Gabonin öljyvarannot loppuvat vuoteen 2025 mennessä. Huolimatta vähentyneistä öljytuloista maassa on vasta nyt alettu miettiä öljyvarantojen loppumisen jälkeistä aikaa. Matala öljynhinta 1990-luvun loppupuolella on aiheuttanut vakavan velkakriisin, joka edelleen vaikuttaa. Näin ollen maa ei ole käyttänyt onnistuneesti öljytuloja. Vaikka Gabon on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan rikkaimmista maista ja äärimmäinen köyhyys on vähentynyt rajusti, suurin osa väestöstä on edelleen köyhiä. Tulonjako on ollut hyvin epätasaista. Öljyn lisäksi muihin luonnonvaroihin kuuluu magnesium, rauta, kulta, uraani ja metsä. Gabonin talous onkin riippuvainen merkittävästi alkutuotannosta. Nykyään metsätalous ja mangaanin louhinta ovat öljyn lisäksi maan tärkeimmät tulonlähteet.
Other country profiles
Maanosa/alue
Afrikka
Keski-Afrikka
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
OIC
YK
Gabon liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1960.
Pääkaupunki:
Libreville
Etniset ryhmät:
Pääasiassa bantuheimoja (Fang, Baponou, Nzebi, Obamba)
Kieli:
Ranska, fang, myene, nzebi, baponou, bandjabi
Uskonto:
Kristityt 55-75%, animistit, muslimit