Haiti
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Haiti on maailman ensimmäinen mustan väestön perustama tasavalta. Haiti on vuosien köyhyyden, väkivaltaisuuksien, turvattomuuden ja erittäin brutaalien hallitusten jälkeen yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista.
Maantiede ja ympäristö
Haitin valtio sijaitsee saman nimisen Karibian meren saaren länsiosassa, ja siihen kuuluu myös useita muita pienempiä saaria. Saaren itäosassa sijaitsee Dominikaaninen tasavalta. Haitin maasto on kumpuilevaa ja vuoristoista. Ilmasto on trooppinen, mutta pasaatituulet vaikuttavat viilentävästi. Lämpötilat vaihtelevat korkeuseroista riippuen. Useimmissa osissa maata on vuoden mittaan kaksi sadekautta. Saari on erityisen altis hirmumyrskyille elokuun ja marraskuun välisenä aikana. Vihannat metsät ovat aiemmin peittäneet koko saaren, mutta nykyään alkuperäisistä metsistä on jäljellä vain 2%. Metsien hakkuut ovat aiheuttaneet vakavia seuraamuksia Haitin ympäristölle. Maanpinnan eroosio on valtava ongelma, ja maa kärsii usein tulvista. Metsien hakkuut ovat saaneet kansainvälistä huomiota osakseen. Useita puiden istutusprojekteja on käynnistetty jäljellä olevien metsien suojelemistarkoituksessa. Nämä projektit ovat onnistuneet hyvin, ja tänään 0,3% Haitin metsistä on suojeltuja.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Haiti, tarvitsisimme 0.4 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Kristoffer Kolumbus astui maihin Hispaniolaksi nimeämälleen saarelle vuonna 1492, ja julisti sen Espanjan alueeksi. Saarella asui tuolloin intiaaniväestöä, joka tuhoutui 1500-luvun kuluessa sotien, pakkotyön ja eurooppalaisten sairauksien murtamana. Ranskalaiset merirosvot asettuivat saaren länsiosaan 1600-luvulla, ja vuonna 1697 Espanja luovutti virallisesti nykyisen Haitin alueen Ranskalle. Haitista tuli yksi Ranskan rikkaimmista siirtomaista suurine sokeri-, kahvi- ja puuvillaviljelyksineen. Viljelyksillä käytettiin orjatyövoimaa, ja tänä aikana Afrikasta kuljetettiin Haitille liki 3 miljoonaa orjaa. Vuonna 1971 maassa syttyi orjakapina. Ranska ei onnistunut kukistamaan kapinaa ja menetti siirtomaansa hallinnan. Vuonna 1804 Haitista tuli itsenäinen, ja se oli maailman ensimmäinen mustien perustama tasavalta. Koko itsenäisyytensä ajan Haitin tilanne oli kaoottinen. USA on puuttunut maan asioihin useita kertoja, ja miehitti Haitia vuosina 1915-1934. Maata hallitsi pitkään lääkäri Francois Duvalier ("Papa Doc") vuosina 1957-1971, ja hänen kuolemansa jälkeen hänen poikansa Jean-Claude ("Baby Doc") Duvalier. Molempien Duvalierien hallinto oli erittäin diktatuurista ja brutaalia. "Baby Doc" syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksella vuonna 1986. Maassa on sen jälkeen ollut levottomuuksia toistuvien vallankaappauksien muodossa.
Yhteiskunta ja politiikka
Haiti on hallitusmuodoltaan demokraattinen tasavalta. Toimeenpanovalta on presidentillä ja hallituksella. Presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Maan ensimmäinen demokraattinen perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 1987. Se oli amerikkalaisen ja ranskalaisen järjestelmän inspiroima. Alle 10 prosenttia väestöstä osallistui perustuslaista järjestettyyn kansanäänestykseen. Presidentin valtaa rajoitettiin, ja alueellisisa kansan valitsemia neuvostoja perustettiin. Haitin kieli ja voodoo-uskonto saivat virallisen aseman. Ensimmäiset demokraattiset vaalit pidettiin 1996. Maan poliittinen tilanne on kuitenkin yhä erittäin kaoottinen, ja väestö kärsii tästä. Kahdeksan kymmenestä haitilaisesta elää köyhyydessä, puhdasta juomavettä on hyvin harvoilla ja imeväisikäisten kuolleisuusluvut ovat Latinalaisen Amerikan korkeimmat. Vapaaehtoiset avustusorganisaatiot vastaavat pääosin väestön saamista sosiaalipalveluista kuten terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Köyhyyden, ylikansoituksen ja poliittisen väkivallan takia 1,5 miljoonaa haitilaista on muuttanut pois maasta.
Talous ja kaupankäynti
Haitin bruttokansantuote asukasta kohden on läntisen pallonpuoliskon alhaisin, ja Haiti onkin yksi maailman köyhimmistä maista. Erot maan rikkaiden ja köyhien välillä ovat suuret. Maan talous romahtaisi ilman ulkomaisia avustuksia. Maanviljelys on tehotonta ja tuottaa suurelta osin ruokaa yksityisille talouksille. Teollisuus on yksinkertaista ja koostuu pääasiassa ulkomaalaisten omistamista tehtaista, jotka eivät juurikaan lisää valtion tuloja erittäin suotuisten verotussääntöjen johdosta. Palkat ovat myös erittäin alhaiset. Lahjonta on yleistä, ja jatkuvat levottomuudet vaikeuttavat sekä ulkomaisten että kansallisten yritysten perustamista. Suuri osa Haitin koulutetuinta väestöä on muuttanut pois maasta. Monet perheet selviytyvät nykyään vain ulkomaalaisten sukulaistensa rahallisella tuella. Yhdysvalloista salakuljetetaan maahan paljon tavaraa, myös huumeita. Vuonna 2004 aloitettiin Maailmanpankin kanssa yhteistyö, jonka tarkoituksena on talouden tasapainottaminen ja normalisoiminen. Maahan on perustettu myös oma toimielin, joka taistelee lahjontaa vastaan.
Other country profiles
Maanosa/alue
Amerikka
Karibia
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
LDC-maat
Maailmanpankki
NAM
SIDS
YK
Haiti liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Haiti
Haitista tuli maailman ensimmäinen mustaihoisten tasavalta, kun se julistautui itsenäiseksi Ranskasta vuonna 1804. Nykypäivänä Haitilla on ongelmia huumeiden takia, koska niitä kuljetetaan USA:han Haitin kautta. Lisäongelmia aiheuttavat erinäiset väkivaltaiset ryhmittymät ja laaja korruptio.
Lue lisää
Pääkaupunki:
Port-au-Prince
Etniset ryhmät:
Mustaihoiset 95%, muut 5%
Kieli:
Viralliset kielet ranska ja kreoli
Uskonto:
Katolilaiset 80%, protestantit 16%, ei mitään tai muu uskonto 4%. Noin puolet väestöstä harjoittaa voodoota