Honduras
Hondurasin tasavalta
Vuoristomaa Honduras kärsii poliittisesta epävakaudesta. Viimeisin sotilasvallankaappaus maassa tehtiin vuonna 2009.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Honduras on toisiksi suurin Väli-Amerikan maista. Yli 75 % maasta on vuoristoa. Vuoristot rajoittuvat kaakossa Nicaraguaan ja lounaassa El Salvadoriin. Etelässä maalla on yhteys Tyyneen valtamereen Fonsecan lahdelle. Pohjoisessa vuoristo mataloituu Karibianmeren rannikkoa kohden mentäessä. Hondurasilla on pitkä rantaviiva Karibianmerelle. Nimi Honduras tulee espanjan sanasta hondo, joka tarkoittaa syvää. Nimi kuvaa Ulúa- ja Agúan-jokien laaksoja, jotka virtaavat maan keskiosan ylängöiltä kohti pohjoisen rannikkoa. Maan koillisosassa on sademetsiä, mutta hakkuiden ja maanviljelyalueiden laajentumisen vuoksi ne ovat vähentyneet huomattavasti. Hakkuut aiheuttavat myös maaeroosiota. Kaivosteollisuus saastuttaa maan suurinta makeanveden lähdettä, Lago de Yojoa -järveä. Rannikolla ilmasto on trooppinen. Sisämaassa on kuivempaa ja viileämpää. Lämpötilat vaihtelevat maanpinnan korkeuden mukaan, mutta ovat ympäri vuoden melko tasaisia. Honduras on altis voimakkaille tulville ja hurrikaaneille. Hurrikaani Fifi vuonna 1974 on ollut niistä tuhoisin: 12 000 ihmistä kuoli ja rakennukset sekä banaaniviljelmät kärsivät suurta tuhoa.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Honduras, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Hondurasin alueella asui ensimmäisenä eri intiaanikansoja. Mayaintiaanit asettuivat maan länsiosiin. Mayojen korkeakulttuuri ajoitti vuosina 600–800 jaa. kaupunkiin, jonka nykyinen nimi on Copán. Kulttuurissa kehitettiin mm. edistynyttä matematiikkaa. Kristoffer Kolumbus saapui alueelle 1502, ja muutamien vuosikymmenten kuluessa Honduras liitettiin Espanjan imperiumiin. Aluetta hallinnoitiin Guatemalasta, kuten muitakin Espanjan siirtomaita Väli-Amerikassa. Irtauduttuaan Espanjasta siirtomaat muodostivat löyhän liittovaltion 1820-luvulla. Liittoutuma ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, ja vuonna 1838 Hondurasista tuli itsenäinen tasavalta. Liberaalit ja konservatiivit ovat siitä lähtien olleet vaihtelevasti vallankäyttäjinä ja oppositiossa. Suoranainen vallankaappausten sarja on jatkunut maassa viimeisen sadan vuoden ajan. Armeija käyttää maassa paljon valtaa sekä käytännössä että hallituksen toimintaan vaikuttamalla. Vuonna 1994 liberaali Roberto Reina voitti presidentinvaalit ja armeija pakotettiin väistymään politiikasta. Neljä vuotta myöhemmin asevoimat otettiin siviilihallinnon alaisiksi.
Yhteiskunta ja politiikka
Honduras on polittiisesti epävakaa valtio. Vuonna 2005 liberaali Zelaya voitti presidentinvaalit, mutta kesäkussa 2009 tehtiin jälleen uusi sotilasvallankaappaus. Vallankaappaus oli armeijan vastalause presidentin vasemmistolaiselle politiikalle: presidentti suunnitteli mm. perustuslakimuutoksia tavallisen ihmisen hyväksi. Taloudellinen eliitti, asevoimat ja myös presidentin oma puolueväki tunsivat asemansa uhatuksi. Vallankaappauksen jälkeen konservatiivisen kansallispuolueen ehdokas Sosa voitti presidentinvaalit, minkä jälkeen maan poliittinen ilmapiiri on rauhoittunut hieman. Sotilasvallankaappausta on kritisoitu muualla maailmassa voimakkaasti ja Hondurasissa on syntynyt vastarintaliike nykyisin maanpaossa elävän presidentti Zelayan tukemiseksi. Noin 60 % Hondurasin väestöstä elää köyhyydessä, ja alle puolella väestöstä on pääsy perusterveydenhuollon palveluihin. Tilasto vuodelta 2008 kertoo, että Hondurasilla tehdään 58 murhaa 100 000 asukasta kohden, mikä on läntisen pallonpuoliskon korkein luku. Nuorisojengit tekevät suuren osan maan rikoksista. Jengit rekrytoivat nuoria jäsenikseen täpötäysistä vankiloista.
Talous ja kaupankäynti
1800-luvun lopulla yhdysvaltalaiset hedelmäyhtiöt aloittivat toimintansa Hondurasissa. USA:lla on siitä lähtien ollut tärkeä rooli Hondurasin taloudessa. USA on maan suurin kauppakumppanina ja Hondurasissa toimii paljon yhdysvaltaisia yhtiöitä. 1990-luvulle saakka Honduras oli täysin riippuvainen kahvin ja banaanien viennistä. Nykyisin yhdysvaltalaiset yritykset vastaavat yli puolesta Hondurasin kokonaisviennistä, ja vuonna 2008 ne työllistivät 140 000 ihmistä. Tehtaat toimivat verovapailla alueilla ja niissä tuotetaan lähinnä vaatteita, jotka viedään Yhdysvaltoihin. Vuonna 1998 hurrikaani Mitch tuhosi 70 % maan banaaniviljelmistä ja suuren osan kahvintuotannosta. Talous kärsi valtavasti, mutta toipui hiljalleen ulkomaisen avun ansioista. Naapurimaiden kauppasaarrot vuoden 2009 vallankaappauksen jälkeen sekä globaali talouskriisi laskivat maan bruttokansantuotetta 2 prosentilla. Ulkomailla asuvien hondurasilaisten rahalähetykset kotimaahan ovat taloudelle tärkeitä: vuonna 2008 niiden osuus oli viidesosa maan bruttokansantuotteesta.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Tegucigalpa
Etniset ryhmät:
mestitsejä 90%, amerikanintiaaneja 7%, mustia 2%, valkoisia 1%
Kieli:
espanja (virallinen kieli), intiaanikieliä
Uskonto:
roomalaiskatolisia 97%, protestantteja 3%
Government:
tasavalta
Amerikka
Väli-Amerikka
Satelliittikuvat
Fonsecan lahti
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
WTO
YK
Honduras liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.