Indonesia
Indonesian tasavalta
Indonesia on saariryhmä, joka sijaitsee vulkaanisella maaperällä. Maan talous kärsi paljon Aasian taloustaantumasta 1990-luvun loppupuolella johtaen maan ylimmän johdon vaihtamiseen.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Indonesian saarivaltio muodostuu 17 506 saaresta, joista suurin on Jaava, Sumatra, Borneo, Uusi-Guinea ja Sulawesi. Indonesia sijaitsee alueella, jolla kolme eri mannerlaattaa kohtaavat toisensa. Maassa on tästä syystä lukuisia aktiivisia tulivuoria ja maanjäristyksiä tapahtuu usein. Tsunami, joka iski pohjois-Sumatralle surmaten useita ihmisiä ja joka ulottui laajoille alueille aivan Kaakkois-Aasiaan asti, oli myöskin maanalaisen maanjäristyksen aiheuttama. Indonesian saarille tyypillisiä ovat metsien peittämät vuoret, mutta joillakin saarilla on myös laajoja alankoalueita. Indonesiassa vallitsee trooppinen rannikkoilmasto, jonka ilmankosteus on 70 - 90 prosenttia. Lämpötilan vaihtelut ovat pieniä. Alankoalueiden keskilämpötila on 27-28 astetta, kun taas vuoristoalueilla on viileämpää. Öljyn ja hiilen käyttö energian lähteinä sekä lannoitteiden ja kasvimyrkkyjen liiallinen käyttö ovat aiheuttaneet Indonesialle vakavia ympäristöongelmia.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Indonesia, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Indonesian nykyisen väestön esi-isät saapuivat alueelle Taiwanin saarelta 200-luvulla eKr. Islamin usko levisi maahan 1300-luvulla, ja siitä tuli aikojen kuluessa alueen vallitseva uskonto. Portugalilaiset halusivat saada idän maustekaupassa monopoliaseman asettuen ensimmäisinä eurooppalaisina alueelle. Vuonna 1602 Alankomaat otti alueen haltuunsa perustamalla Itä-Intian kauppakomppanian, mutta yhtiö meni konkurssiin vuonna 1799, jolloin Indonesiasta tehtiin virallisesti Alankomaiden siirtomaa. Japani miehitti Indonesian toisen maailmansodan aikana. Miehitys synnytti asukkaiden keskuudessa vapautusliikkeen ja halun päästä eroon ulkopuolisista vallanpitäjistä. Sodan jälkeen Alankomaat ei enää onnistunut saamaan maata omaan hallintaansa ja Indonesia julistautui itsenäiseksi vuonna 1949 kansallista liikettä johtaneen Sukarnon johdolla. Sukarnon läheiset siteet kommunisteihin aiheuttivat tyytymättömyyttä kansan keskuudessa, ja CIA:n tukeman vuonna 1968 tehdyn vallankaappauksen jälkeen kenraali Suharto nimitettiin presidentiksi. Suharto aloitti uuden poliittisen ohjelman nimeltään ”Uusi järjestys”, jolla haluttiin houkutella maahan ulkomaisia investointeja. Aasian taloustaantuma vuonna 1998 lamautti kuitenkin Indonesian talouden. Tästä seurasi voimakkaita protesteja Suharton autoritääristä johtamistyyliä vastaan. Tällöin Suharto katsoi olevansa pakotettu luopumaan vallasta.
Yhteiskunta ja politiikka
Indonesia on tasavalta ja sekä presidentti että kansalliskokouksen 550 jäsentä valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Maa on jaettu 30 eri provinssiin, Acehin ja Yogyartan erityisalueiden ja Jakartan pääkaupunkialueen lisäksi. Viime aikoina on perustettu demokraattisia instituutioita, monia poliittisia puolueita, media toimii suhteellisen vapaasti ja perustuslakia on uudistettu. Indonesian väestö koostuu useista erilaisista uskonnollisista, etnisistä ja kulttuurillisista ryhmistä, joiden vastakkaisasettelut ja väkivaltaiset separatistiryhmät ovat aiheuttaneet ongelmia joillakin alueilla. Vuonna 2005 päästiin Acehin väkivaltaisessa konfliktissa poliittiseen ratkaisuun. Indonesian kulttuurille antaa leimansa sen uskonnollinen moninaisuus, kuten hinduismi, buddhalaisuus, islam ja animismi.
Talous ja kaupankäynti
Indonesian talous koheni Suharton aikana, mutta Aasian taloustaantuma lamaannutti maan talouden vuonna 1998. Miljoonat indonesialaiset joutuivat työttömiksi ja elivät äärimmäisessä köyhyydessä. Indonesian bruttokansantuote on noussut viime vuosina, mutta samaan aikaan myös köyhien ja rikkaiden väliset erot ovat kasvaneet. Pääosa taloudellisesta kasvusta keskittyy Javan saarelle ja Jakartan pääkaupunkialueelle. Palvelusektori vastaa nykyään suurimmasta osasta maan bruttokansantuottetta, mutta miltei puolet maan väestöstä työskentelee maatalouden parissa. Turismi on erittäin tärkeä tulonlähde, mutta maan viimeaikaiset poliittiset levottomuudet ovat vaikuttaneet tähän negatiivisesti. Öljy ja kaasu ovat Indonesian tärkeimmät vientituotteet ja Japani on maan tärkein kauppakumppani. Maan lukuisat saaret aiheuttavat liikennöintihaasteita, ja hyvin toimivia liikenneverkostoja löytyy vain tiheimmin asutetuilla alueilla. Lento- ja laivareitit ovat tärkeitä saarten väliselle liikenteelle. Indonesialla on hyvät suhteet naapurimaihinsa. Maa oli myös yksi Etelä-Aasian poliittisen ja taloudellisen yhteistyöjärjestön ASEAN:in perustajamaita.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Aasia
Kaakkois-Aasia
Satelliittikuvat
Papua
Jäsenyys/osallisuus
APEC
ASEAN
G20
G77
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
Maailmanpankki
NAM
OIC
WTO
YK
Indonesia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1950.
Pääkaupunki:
Jakarta
Etniset ryhmät:
Jaavalaiset 40,6 %, sundalaiset 15 %, maduralaiset 3,3 %, muut 38,4 % (2000)
Kieli:
Bahasa Indonesia (malaiji), englanti, hollanti, jaava ja paikalliset murteet
Uskonto:
Muslimit 86,1 %, protestantit 5,7 %, katoliset 3 %, hindut 1,8 %, muut 3,4 % (2000)
Government:
tasavalta