Irak
Irakin tasavalta
Irakin yksinvaltias Saddam Hussein syöstiin vallasta vuonna 2003. Eri uskontoryhmien väliset konfliktit pahenivat ja laittomuudet, väkivalta sekä terrori ovat yhä osa irakilaisten elämää.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris, ovat vuosituhansien ajan vaikuttaneet alueen elämään. Jokilaaksot ovat hedelmällisiä maaperältään ja suurin osa Irakin väestöstä asuu näillä alueilla. Maan koillisosa muodostuu vuoristoalueista, joita kutsutaan Zagrosvuoriksi. Irakin öljyvarannot sijaitsevat juuri tällä vuoristoalueella. Yli puolet Irakin kaakkoisosan maa-alueista on aavikkoa. Viranomaisten patoamisprojektit ovat aiheuttaneet suoalueiden ja pienempien jokien kuivumisen. Patoamistoiminnan aiheuttamat vahingot ovat suuria ja Irakissa on puutetta puhtaasta vedestä, monet eläinlajit ovat kuolleet sukupuuttoon ja maaperä on joko suolaantunut, altistunut eroosiolle tai aavikoitunut.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Irak, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Bagdad oli yli viiden vuosisadan ajan yksi tärkeimmistä arabi- ja muslimialueiden kaupungeista. Vuonna 1258 Irakin alue joutui mongolien tuhoisan miehityksen kohteeksi. Vuodesta 1534 aina ensimmäisen maailmansodan loppuun asti Irak oli osa Osmanien valtakuntaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Sèvresin rauhansopimuksessa Irakista tehtiin Kansainliiton mandaattialue, jolle pystytettiin brittien tukema monarkkinen hallitusmuoto. Irak itsenäistyi vuonna 1932. Monarkia kukistettiin verisellä sotilasvallankaappauksella vuonna 1958, minkä jälkeen perustettiin Irakin tasavalta. Irakin tilanne oli hyvin myrskyisä monine vallankaappauksineen aina vuoteen 1968 asti, jolloin maallinen Baath-puolue nousi valtaan. Vuonna 1979 Saddam Hussein nousi Baath-puolueen johtajaksi ja hallitsi maan diktaattorina vuoteen 2003 asti. Irak oli sodassa Iranin kanssa vuosina 1980-1988, ja se yritti miehittää Kuwaitin vuonna 1991. Vuonna 2003 amerikkalaiset ja brittiläiset joukot miehittivät Irakin väittäen, että maassa tuotettiin joukkotuhoaseita. Saddam Hussein syöstiin vallasta ja USA nimitti maalle uuden hallinnon.
Yhteiskunta ja politiikka
Vuonna 2005 Irakissa pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit yli viiteenkymmeneen vuoteen. Šiiamuslimien ja kurdien puolueet saivat suurimman osan äänistä. Aiemmin vallassa istuneet sunnimuslimit menettivät paljon poliittista kannatustaan. Saddam Husseinin hallinnon vuonna 2003 tapahtuneen kukistamisen jälkeen on maassa vallinnut kaaos ja lähestulkoon sisällissota. Šiiamuslimien moskeijaan kohdistunut pommi-isku kärjisti šiia- ja sunnimuslimien välejä entisestään. Huonosti toimiva terveydenhuolto ja oikeuslaitos, sekä jatkuva yhteiskunnallinen epävakaus ja väkivalta vaikeuttavat Irakin väestön elämää.
Talous ja kaupankäynti
Irak on perinteisesti ollut maanviljelysyhteiskunta, mutta nykyisin se on riippuvainen ulkomailta tuoduista maataloustuotteista. Öljyteollisuus on ollut maan tärkein tulonlähde 1950-luvulta lähtien vastaten noin 95-prosenttisesti maan vientituloista. Sotavuodet ja taloussaarrot ovat kuitenkin verottaneet voimakkaasti Irakin taloutta. Öljyputkiin ja infrastruktuuriin kohdistuneet hyökkäykset ovat aiheuttaneet Irakin taloudelle vakavia taka-iskuja. Irak on joutunut ottamaan huomattavia ulkomaanlainoja, koska nykyiset öljytulot eivät riitä kattamaan maan jälleenrakennuksesta aiheutuvia kuluja. Irakin viranomaiset ovat riippuvaisia ulkomaisista avustuksista ja velkasaaneerauksesta maan taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Aasia
Länsi-Aasia
Satelliittikuvat
Mesopotamian rämealue
Šhatt al-Arab
Jäsenyys/osallisuus
Arabiliitto
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
OIC
OPEC
YK
Irak liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Irak
Terrorismin vastaisen sodan varjolla Yhdysvaltojen johtama liittouma aloitti Irakin miehitykseen johtaneen hyökkäyksen 18.3. 2003 ilman YK:n turvallisuusneuvoston yksimielistä päätöstä. Yhdysvallat väitti pystyvänsä todistamaan, että Irakilla oli hallussaan joukkotuhoaseita, ja että maa teki yhteistyötä terroriverkosto al-Qaidan kanssa.
Lue lisää
Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin kansanryhmä, mutta heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota. Maantieteellisesti alue on nimeltään Kurdistan (”Kurdien maa”), ja se sijaitsee Iranin, Irakin, Syyrian ja Turkin raja-alueilla.
Lue lisää