Irak

Maantiede

Irak on Lähi-Idässä Persianlahden pohjukassa. Pohjoinen rajanaapuri on Turkki, idässä on Iran, lännessä ovat Syyria ja Jordania, etelässä Saudi-Arabia ja Kuwait. Irakin halki virtaa pohjoisesta etelään kaksi suurta jokea: Eufrat ja Tigris. Joet yhtyvät Etelä-Irakissa Shatt al-Arabin uomaksi, joka laskee Persianlahteen. Maatalous on keskittynyt jokien varsille. Irakin viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, taateleita, maissia, riisiä, hedelmiä ja vihanneksia. Tuotantoeläiminä on nautakarjaa, lampaita, vuohia, vesipuhveleita, kameleja ja kanoja. Irakin jokilaaksot ovat olleet ihmiskunnan maatalouden synnyinseutuja.

Irakissa on kuuma ja kuiva ilmasto. Maan länsiosassa on laaja hiekka-aavikko. Pohjoisessa on vuoria. Irakin korkein huippu Zagrosvuori (3607 m) on lähellä Turkin rajaa. Korkeimpien vuorten ylärinteet ovat lumipeitteisiä. Alemmilla rinteillä on tammimetsiä. Metsissä on elänyt leopardeja, villivuohia, peuroja ja villilampaita. Vuosia kestäneet sodat ovat hävittäneet suuren osan eläinkannasta. Irakin eteläosissa kuivuus, maatalous ja suolaantuminen ovat tuhonneet jokivarsien ja suistojen kosteikkoja. Eufrat- ja Tigrisjokien vesivirrat ovat huvenneet puoleen entisestä, koska sateet ovat viime vuosina olleet poikkeuksellisen niukkoja.

Noin 70 prosenttia irakilaisista asuu kaupungeissa. Pääkaupungissa Bagdadissa on seitsemän miljoonaa asukasta. Suurimmat kaupungit ovat jokien varsilla. Irakilla on valtavia ympäristöhaasteita. Sodat ovat jättäneet maastoon miinoja ja ongelmajätteitä. Öljypäästöt saastuttavat maata ja vesiä. Yli 90 prosenttia Irakin sähköstä tuotetaan öljyllä ja kaasulla. Ilmaston lämpeneminen on vaarantamassa vesitalouden ja ruokaturvan. Ilmastotutkijat varoittavat, että valtaosa Irakin viljelymaista voi kuivua tuottamattomiksi lähivuosien aikana. Hiekkamyrskytkin ovat lisääntyneet kuivuuden seurauksena. Vuonna 2025 raju hiekkamyrsky sulki lentokentät Irakin keski- ja eteläosissa.

Historia

Pohjois-Irakin Shanidarin luolasta on löydetty neandertalinihmisen luurankoja, joilla on ikää noin kuusikymmentä tuhatta vuotta. Zagrosvuorten juurella on Jarmon kylä, missä Irakin varhaiset viljelijät kasvattivat vehnää, ohraa ja linssejä lähes kymmenen tuhatta vuotta sitten. Jarmon kyläläisillä oli lampaita ja vuohia. Irak oli osa niin kutsuttua hedelmällisen puolikuun aluetta, missä maanviljely alkoi isojen jokien laaksoissa jo kaksitoista tuhatta vuotta sitten. Maanviljely muutti ihmiskunnan ruokatalouden. Ihmisten yhteisöt kasvoivat, kun käytettävissä oleva ruoka riitti elättämään entistä suurempia väkimääriä. Jokien varsilla opittiin rakentamaan kastelujärjestelmiä, jotka paransivat maanviljelyn tuottavuutta.

Irakin Eufrat- ja Tigrisjokien varsien Mesopotamiaa, Kaksoisvirtainmaata, on nimitetty sivistyksen kehdoksi. Nykyisen Irakin, Syyrian itäosien, Kaakkois-Turkin ja läntisen Iranin alueella on ollut kaupunkeja jo kuusi tuhatta vuotta sitten. Irakin sumerit tunsivat pyörän ja kirjoitustaidon viisi tuhatta vuotta sitten. Sumerien kaupungit sijaitsivat jokien rannoilla. Kaupungeissa oli suuria temppeleitä. Jokivettä johdettiin viljelyksille kastelukanavia pitkin. Kaupunkivaltiot kävivät kauppaa ja sotivat toisiaan vastaan. Sumerien kauppayhteydet ulottuivat Egyptiin ja Intiaan. Sumerien jälkeen Irakissa kukoistivat Akkadin ja Babylonian valtakunnat sekä Assyria, jonka valta ulottui laajimmillaan Välimeren rannalle Egyptiin asti.

600-luvulla arabit valloittivat Mesopotamian ja islamin usko levisi myös Irakin alueelle. 760-luvulla arabit rakensivat Bagdadin kaupungin. Bagdadista tuli iso ja tärkeä tieteen, taiteen ja islamilaisen kulttuurin keskus. 800-luvun alussa Bagdadissa oli seitsemänsataa tuhatta asukasta. 1200-luvulla mongolit valtasivat Irakin ja tuhosivat Bagdadin. 1500-luvulla turkkilaiset valloittajat liittivät Irakin Osmanien/Ottomaanien valtakuntaan. Turkkilainen hallinto jatkui 1900-luvun alkuun asti.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Ison-Britannian intialaiset joukot valtasivat Irakin. Vuonna 1932 Irakista tuli itsenäinen kuningaskunta. Maa oli kuitenkin edelleen Ison-Britannian valtapiirissä. Irakissa oli brittiläisiä sotilastukikohtia. 1940-luvulla toisen maailmansodan aikana Ison-Britannian joukot ottivat Irakin hallintaansa. Miehitysvalta päättyi vuonna 1948. Vuonna 1958 irakilaisten sotilaiden vallankaappaus lopetti kuningaskunnan. Kuningas Faisal toinen teloitettiin. Irakista tuli tasavalta.

1970-luvulla Irakin johtoon nousi kansallismielisen Baath-puolueen johtajistoon kuulunut Saddam Hussein. 1980-luvun alussa Saddam vei Irakin kahdeksan vuotta kestäneeseen sotaan Iranin kanssa. Sota tuhosi sekä Irakin että Iranin talouden ja vaati satoja tuhansia ihmishenkiä. Vuonna 1990 Irak valtasi Kuwaitin. Vuonna 1991 Yhdysvaltojen johtaman laajan kansainvälisen liittoutuman joukot ajoivat Irakin armeijan Kuwaitista. Vuonna 2003 Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyökkäsivät Irakiin ja kaatoivat Saddamin hallinnon. Saddam Hussein hirtettiin vuonna 2006.

Vuonna 2014 ääri-islamistinen terroristijärjestö ISIS valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin ja perusti maan pohjoisosaan oman valtionsa, kalifaatin. Irakin ja Yhdysvaltojen armeija sekä kurdien asejoukot kukistivat kalifaatin vuonna 2017. Kaksi vuotta myöhemmin Irakissa oli laajoja mielenilmauksia ja mellakoita. Ihmiset lähtivät kaduille suuttuneina siitä, että köyhyys lisääntyi, ja samaan aikaan Irakin öljyvaroista oli kavallettu yli sata miljoonaa euroa. Irakin turvallisuusjoukot tappoivat viisisataa ihmistä hajottaessaan katumielenosoituksia. Lisätietoja konfliktista Globaliksen Irakin konflikiartikkelissa.

Vuonna 2018 irakilainen Nadia Murad sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä kongolaisen Denis Mukwegen kanssa. Murad kuuluu Irakin jesidiväestöön, joka joutui ääri-islamistien julman väkivallan kohteeksi ISIS-järjestön kalifaatin aikana. Nadia Murad on puolustanut naisten oikeuksia ja ihmiskaupan uhreja. ISIS pakotti jesidejä orjuuteen ja käytti sukupuolista väkivaltaa alistamisen ja sotatoimien välineenä.

Yhteiskunta ja politiikka

Irakin presidentin valitsee maan parlamentti. Presidentin valta on muodollinen. Varsinainen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Vuonna 2022 Irakin parlamentti valitsi presidentiksi Abdul Latif Rashidin. Presidentin virkakausi on nelivuotinen. Irakin parlamentissa, edustajaneuvostossa, on 329 kansanedustajaa. Edustajat valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Uskonnollisille ja kansallisille vähemmistöille on varattu yhdeksän kansanedustajanpaikkaa. Vuonna 2021 Irakin parlamenttivaaleihin osallistui satakolmekymmentä puoluetta. Valituista kansanedustajista 95 on naisia.

Irakin poliittinen näyttämö on hajanainen, sirpaloitunut. Vuoden 2021 vaalien jälkeen parlamentissa on edustettuna 33 puoluetta. Niiden joukossa on islamilaisia uskonnollisia liikkeitä ja jopa aseryhmiä, jotka ovat järjestäytyneet puolueiksi saadakseen poliittista valtaa. Edustajaneuvostossa on myös yli neljäkymmentä puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Millään ryhmällä ei ole enemmistöä parlamentissa. Eniten ääniä kerännyt Sadristipuolue sai vain 73 edustajaa. Puolueen johtaja Muqtada al-Sadr ei kyennyt muodostamaan hallitusta. Uusi hallitus syntyi vasta väkivaltaisten mellakoiden jälkeen vuoden kuluttua vaaleista.

Irakin pääministeri on Mohammed Shia al-Sudani. Aikaisemmissa hallituksissa hän on hoitanut useita ministerintehtäviä. Shia al-Sudanin tärkeimpiä tukijoita ovat olleet Iranin kanssa liittoutuneet shiiamuslimilaiset ryhmittymät. Näillä ryhmillä on voimakas edustus parlamentissa ja niillä on myös omia asejoukkoja. Pääministeri al-Sudanin hallitusliittoutumaan kuuluu shiiaryhmien lisäksi myös Irakin sunnimuslimien ja kurdien poliittisia puolueita. Saddam Husseinin hallinnon kaatamisen jälkeen Irakissa on harjoitettu vallanjakoa, jonka muodollisena tarkoituksena on ottaa huomioon maan tärkeimmät uskonnolliset ja kansalliset ryhmät ja näin edistää kansakunnan yhteistä kehitystä.

Irakin politiikan tuntijoiden mukaan vallanjako on synnyttänyt paikalleen juuttuneen, muutoksia estävän etuoikeutettujen piirien linnoituksen, joka antaa vallankäyttäjille tilaisuuden väärinkäytöksiin ja mielivaltaan. Vallanjaossa pääministerin tehtävän katsotaan kuuluvan shiiamuslimille ja parlamentin puhemieheksi valitaan sunnimuslimi. Niukoilla valtaoikeuksilla rajattu presidentin toimi annetaan kurdiväestön edustajalle. Ylimmän tason vallanjaon lisäksi eri puolueille, uskonnollisille liikkeille ja jopa aseryhmille annetaan valtakiintiöitä valtionhallinnon eri aloilla ja aluehallinnossa. Nämä poliittiset läänitykset tarjoavat eri ryhmittymille ja niiden johtajille mahdollisuuksia käydä valtakauppaa ja hankkia rahaa. Pari vuotta sitten valtion omistamasta pankista kavallettiin yli kaksi miljardia euroa.

Irakin naiset kärsivät väkivallasta, koulutusmahdollisuuksien puutteesta, huonosta terveydenhoidosta ja rajoitetusta pääsystä työmarkkinoille. Maailmanpankki arvioi, että vain hieman yli kymmenesosa Irakin naisista tekee palkkatyötä. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCO:n mukaan neljäsosa Irakin naisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Miehillä vastaava luku on yli puolta pienempi. Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselyssä joka viides irakilaisista miehistä oli sitä mieltä, että miehellä on oikeus lyödä vaimoa, jos tämä lähtee ulos ilman miehen lupaa. Neljäsosa miehistä katsoi, että vaimoa saa lyödä, jos hän ei tottele miehensä määräyksiä.

Latif al-Ani oli kuuluisa irakilainen valokuvaaja. Hänen mustavalkoiset otoksensa ovat ikuistaneet siltoja, maisemia ja tuokioita ihmisten elämästä. Saddam Husseinin noustua valtaan Latif al-Ani lopetti valokuvaamisen. Suad al-Attar on maalannut taitavasti suuria kankaita, joissa vilisee ihmisiä, tapahtumia ja arabialaisia sävyjä. Hän oli ensimmäinen naistaiteilija, joka kokosi työnsä omaan näyttelyyn bagdadilaisessa taidemuseossa. Mielenosoitusten aikana Irakin nuoret taiteilijat koristivat Bagdadin talonseinät kapinan värikkäin kuvin.

Talous ja kaupankäynti

Irak on ylemmän keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana Irakin talous on kasvanut hitaasti. Joinakin vuosina talous on supistunut. Vuonna 2024 talous ei kasvanut lainkaan. Irakin talous on lähes täysin riippuvainen öljytuloista. Öljyn markkinahintojen nousut ja laskut heiluttavat talouden tilaa. Vuonna 2024 Irak oli maailman seitsemänneksi suurin öljyn tuottaja. Maailmanpankki arvioi, että 85 prosenttia Irakin valtion tuloista saadaan öljystä. Maailmanpankki rahoittaa hankkeita, jotka parantavat Irakin satamia, rautatiekalustoa ja rataverkostoa. Tuotannon monipuolistaminen öljyriippuvuuden vähentämiseksi on talouskehityksen suurin haaste.

Lähes viidesosa irakilaisista elää köyhyydessä. Noin kahdeksan prosenttia Irakin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 28 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 64 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Noin viisitoista prosenttia työvoimasta on työttömänä. Irakin maaperässä on fosfaatteja, alumiinimalmia, rautaa, kultaa ja kuparia. Sodat ovat jarruttaneet kaivosteollisuuden kehitystä. Vuonna 2024 Irakissa kävi puoli miljoonaa ulkomaalaista lomamatkailijaa. Irakiin tulee vuosittain myös miljoonia pyhiinvaeltajia pääasiassa Iranista ja Turkista. Irakissa on paljon moskeijoita ja pyhättöjä, joilla on suuri historiallinen ja hengellinen merkitys islamin eri suuntauksien kannattajille. Matkailu tuottaa Irakille yli miljardi euroa vuodessa.

Vuonna 2023 Irakin tavaraviennin kokonaisarvo oli 90 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 60 miljardia euroa. Raakaöljyn ja öljynjalosteiden myynti tuotti 97% kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kaasu ja kulta. Suurimmat vientimaat olivat Kiina, Intia, Yhdysvallat, Kreikka, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Alankomaat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Turkki, Intia ja Yhdysvallat. Ulkomailla asuvat irakilaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin miljardi euroa.