Islanti
Islannin tasavalta
Islanti on vulkaaninen saari, joka on tunnettu kuumista lähteistään ja vaikuttavasta luonnostaan.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Kymmenesosa Islannista on jäätiköiden peitossa. Maassa on myös satoja kuumia lähteitä ja geysirejä. Keskellä Islantia on vuoristoja ja jäätikköjä, kun taas rannikko on tasaisempaa ja sen varrella sijaitsee lukuisia, syviä vuonoja. Islanti on osa merenalaisesta vuoristojonoa, joka sijaitsee Atlantin pohjassa. Tämä vuoristo sijaitsee kahden toisistaan hitaasti poispäin liikkuvan mannerlaatan välissä, jotka liikkuvat hitaasti toisistaan poispäin. Tästä syystä Islannissa on useita toimivia tulivuoria. Islannissa on tulivuorenpurkauksia keskimäärärin joka viides vuosi. Vuonna 1963 uusi Surtseyn saari syntyi suuren tulivuorenpurkauksen seurauksena. Islanti sijaitsee vain vähän napapiirin eteläpuolella, mutta maan ilmasto on Golf-virran ansiosta suhteellisen leuto. Kesät ovat viileitä ja talvet leutoja, ja useimmat satamat ovat jäättömiä. Islannin vesivarat ovat saastuneet liiallisen lannoitteiden käytön seurauksena.
Historia
Eräiden tietojen mukaan Islantia asuttivat irlantilaiset munkit ennen vuonna 870 saapuneita skandinaaveja. Vuoteen 930 mennessä kaikki viljelyskelpoinen maa oli otettu käyttöön, ja lakeja määräävä ja tuomitseva parlamentti Alltinget perustettu. Kristinuskoon siirryttiin noin vuonna 1000. Islanti oli itsenäinen vuoteen 1262 asti, jolloin se liitettiin Norjaan. 1400-luvun lopulla Islannista ja Norjasta tuli osa Tanskaa niin kutsutun Kalmarin unionin perustamisen yhteydessä. Ilmasto oli raaka ja kylmä, ja monet islantilaiset muuttivat USA:han ja Kanadaan. Islannissa kasvoi hiljalleen itsenäisyysliike, ja vuonna 1870 maa sai oman perustuslain. Islanti itsenäistyi kuitenkin vasta 1918. Toisen maailmansodan aikana Englanti miehitti Islannin ja antoi saaren Yhdysvaltain sotilaalliseen hallintaan. Tanska oli saksalaisten miehittämä ja amerikkalaiset tarvitsivat hyökkäystukikohtaa USA:n ja Euroopan välille. Islanti sai takaisin itsenäisyytensä vuonna 1944. Islannilla ei ole omaa armeijaa ja se tekikin USA:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat vastaa saaren puolustuksesta ja saa siitä hyvästä pitää joukkojaan pysyvästi alueella ja käyttää maan lentokenttiä.
Yhteiskunta ja politiikka
Islanti on tasavalta, jonka päämies on presidentti. Presidentillä on vähän poliittista valtaa ja hän hoitaakin etupäässä vain seremoniallisia toimia. Maalla on vuoden 1944 perustuslakiin perustuva parlamentaarinen hallinto, joka pohjautuu demokratiaan ja monipuoluejärjestelmään. Pääministeri on hallituksen johtaja ja nimittää myös hallituksen. Islannin kansalliskokousta kutsutaan nimellä Alltinget ja siihen kuuluu 63 jäsentä. Alltingetin tiedetään olleen olemassa jo vuodesta 930 lähtien. Islannilla on muiden skandinaavisten maiden tapaan pitkä sosiaalidemokratian perintö. Maan hyvinvointijärjestelmä on korkealuokkainen. Koulutus on ilmaista ja terveydenhuoltolaitos ja sosiaaliturva ovat hyvin toimivia.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Eurooppa
Pohjois-Eurooppa
Satelliittikuvat
Breidamerjökull
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
IMF
Maailmanpankki
NATO
OECD
WTO
YK
Islanti liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1946.
Pääkaupunki:
Reykjavík
Etniset ryhmät:
Skandinaavis-kelttiläiset, lisäksi muita kansanryhmiä
Kieli:
Islanti, englanti, muut skandinaaviset kielet, saksa
Uskonto:
Kristityt 94 %, muut/ei uskontoa/ei eritellyt 6 %
Government:
tasavalta