Itä-Timor
Itä-Timorin demokraattinen tasavalta
Itä-Timorin tie toukokuussa 2002 toteutuneeseen itsenäisyyteen on ollut pitkä ja traumaattinen. Noin 100 000 ihmisen arvellaan menettäneen henkensä indonesialaismiehityksen aikana. Nyt Itä-Timor yrittää päästä valtiona jaloilleen.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Itä-Timor käsittää itäisen osan Timorin saaresta. Itä-Timorin maastoa hallitsevat vuoristot, jotka muodostuvat sammuneista tulivuorista. Lukuisat joet virtaavat vuoristosta alas rannikolle ja alankoalueet muodostuvat pääasiallisesti ruohikkotasangoista ja savannista. Ilmasto on trooppinen ja sitä leimaa sade- ja kuivuuskausien vaihtelu. Vuoristoalueilla on kylmempää niiden korkean sijainnin vuoksi. Joet tulvivat useasti sadekausina. Kuivuus on suuri ongelma muina aikoina ja maa on kärsinyt vaikeista kuivuuskausista joka kolmas tai neljäs vuosi. Myös metsäkadot aiheuttavat suuria ongelmia Itä-Timorille. Pääsyynä metsäkatoon on maatalouden laajasti käyttämä kaskeaminen. Itä-Timorin alkuperäiset metsät ovat vähentyneet huomattavasti ja tiheää metsää on enää jäljellä vain vaikeakulkuisimmilla alueilla. Metsien hakkuut ovat johtaneet voimakkaaseen maanpinnan eroosioon ja maa on erittäin altis tulville.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Itä-Timor, tarvitsisimme 0.2 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Alun perin Timorin saarella oli useita pieniä kuningaskuntia. Portugalilaiset saapuivat maahan 1500-luvulla, mutta heidän vaikutuksensa maahan oli vähäistä kunnes Portugali 1600-luvulla perusti alueelle pysyvän siirtokunnan. Vuonna 1859 saari jaettiin kahteen osaan eli itäosa jäi Portugalille ja Alankomaat saivat länsiosan. Nykyisin saaren länsiosa kuuluu Indonesialle, joka itsenäistyi vuonna 1949. Toisen maailmansodan jälkeen itätimorilaisten vastustus portugalilaisia kohtaan lisääntyi samaan aikaan kun vastikään itsenäistynyt Indonesia vaati Itä-Timoria itselleen. Vuonna 1975 Indonesia sitten miehittikin Itä-Timorin heti Portugalin vetäydyttyä saarelta. Miehitysajan ensimmäiset viisi vuotta olivat erittäin väkivaltaista aikaa ja noin 15 prosenttia Itä-Timorin väestöstä menetti henkensä. Itätimorilaiset tekivät yllättävän voimakasta vastarintaa ja Indonesia harjoittikin kivenkovaa sulauttamispolitiikkaa Itä-Timorin sisäisen vastustuksen hajoittamiseksi. 1990-luvun lopulla Itä-Timor sai jonkinasteista sisäistä itsehallintoa. Itä-Timor irrottautui Indonesiasta kansanäänestyksellä vuonna 1999, mikä johti laajaan kapinaan Indonesian tukeman Itä-Timoriin sijoitetun miliisin keskuudessa. 80 prosenttia maan kouluista, teistä ja sairaaloista tuhottiin, satoja ihmisiä kuoli ja lähes puoli miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan. YK johti Itä-Timoria vuosina 1999-2000 Turvallisuusneuvoston antamalla mandaatilla. Itä-Timor itsenäistyi lopulta 20. toukokuuta 2002.
Yhteiskunta ja politiikka
Itä-Timor on tasavalta, jonka ylin johtaja on presidentti. Toimeenpanovalta jakautuu presidentin ja hallituksen kesken. Parlamentti valitsee pääministerin, joka johtaa hallitusta. Maan politiikkaa ja yhteiskuntaelämää leimaa voimakkaasti sen tuore itsenäisyys, ja siirtymäkauden aikana maan johtaminen olikin YK:n käsissä. Maassa on nyt meneillään prosessi, jonka tarkoituksena on rakentaa uudet hallinnolliset ja poliittiset elimet. Vuonna 2006 maan pääkaupungissa oli levottomuuksia. YK:n mukaan väkivalta oli seurausta köyhyydestä ja laajasta työttömyydestä ja järjestö lähettikin maahan rauhanturvajoukkoja.Vuoden 2007 vaalien yhteydessä oli myös väkivaltaa ja levottomuuksia. Itä-Timorin väestön odotettu elinikä on alhainen ja lapsikuolleisuus on korkea. Vain puolella väestöstä on puhdasta vettä käytettävissään. Hallituksen päätehtävänä on nyt maan jälleenrakentaminen sekä infrastruktuurin ja terveyspalvelujen rakentaminen.
Talous ja kaupankäynti
Itä-Timor on maatalousmaa ja sen talous perustuu yksinkertaiseen maanviljelyyn. Noin 70-80 prosenttia maan väestöstä elää tuottamalla ruokaa omiin tarpeisiin. Maa on köyhä ja täysin riippuvainen avustuksista. Vuoden 1999 aikaisten taistelujen seurauksena talous luhistui ja bruttokansantuote (BKT) väheni 39 prosenttia. Kansainväliset toimijat kuten YK, Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki ovat auttaneet Itä-Timoria saamaan taloutensa jaloilleen. Työttömyysaste on korkea erityisesti kaupungeissa. Noin 80 prosenttia maan väestöstä ei ole palkatussa työssä ja monet elävät tuloilla, joita he saavat virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelta. Itä-Timor on yksi niistä maista, jotka saavat eniten avustusta asukasta kohden. 40 prosenttia maan asukkaista elää köyhyydessä. Timorin merestä on löydetty öljyä ja kaasua, ja maa on tehnyt Australian kanssa sopimuksen öljylöytöjen jaosta. Tämän sopimuksen mukaan Itä-Timorilla on 90 prosenttiset oikeudet varantoihin, jotka sijaitsevat Itä-Timorin lähimmällä merialueella.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Aasia
Kaakkois-Aasia
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
LDC-maat
Maailmanpankki
NAM
SIDS
YK
Itä-Timor liittyi YK:n jäseneksi vuonna 2002.