Itävalta

Itävalta on yksi Euroopan vauraimmista valtioista. Äärioikeistolaiset liikkeet ovat saaneet maassa suurta kannatusta.

Maantiede ja ympäristö

Itävalta on pinta-alaltaan pieni valtio keskellä Eurooppaa. 60 % maasta on vuoristoa. Alpit hallitsevat maisemaa etelässä ja lännessä, missä on alppi-ilmasto. Laaksojen poikki voi matkustaa maan halki, mutta tieverkkoon kuuluu paljon laaksoja ylittäviä siltoja ja vuorten läpi halkovia tunneleita. Maan koillis- ja itäosissa maasto on tasaisempaa. Idässä osittain Unkarin puolella sijaitsee myös Itävallan suurin järvi Neusiedler, joka on valittu myös Unescon maailmanperintökohteeksi rikkaan eläimistönsä vuoksi. Tonava, Euroopan toiseksi pisin joki, virtaa Itävallan pohjoisosien halki. Tonavan varrella on useita vesivoimaloita ja se on edelleen tärkeä kuljetusväylä. Itävallassa lämpötilat ja sademäärät vaihtelevat korkeuskäyrien mukaan. Ilmasto on leudointa maan itäosien alangoilla ja kuivinta Wienin pohjoispuolella. Happamat sateet ovat tuhonneet 25 % Itävallan metsistä. Nykyisin Itävalta ottaa ympäristöhaasteet vakavasti. Maassa on säädetty tiukkoja lakeja sen suhteen, että saastuttaja joutuu maksamaan aiheuttamansa vauriot. Itävalta on ottanut aktiivisen roolin myös kansainvälisen yhteisön ilmastokeskusteluissa.

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Itävalta, tarvitsisimme 2.9 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Arkeologisten löytöjen perusteella nykyinen Itävallan alue on asutettu ainakin 300 000 vuotta sitten. 400-luvulla eaa. keltit valloittivat alueen. Sen jälkeen useat eri kansanryhmät hallitsivat aluetta, kunnes siitä tuli vuonna 962 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osa. Keisarikunta hajosi vuonna 1806, jolloin Itävalta-Unkarin keisarikunta syntyi. 1800-luvun loppua kohden kehittyi myös poliittinen sionismi, jonka tavoitteena oli juutalaisten kansallisvaltio. Samanaikaisesti poliitikot Itävalta-Unkarissa alkoivat kohdella juutalaisia toisen luokan ihmisrotuna. Tässä ympäristössä kasvoi myös Adolf Hitler. Vuonna 1914 Itävalta-Unkarin kruununprinssi murhattiin Sarajevon laukauksina tunnetussa selkkauksessa. Tapahtumat olivat lähtölaukaus ensimmäiselle maailmansodalle. Neljä vuotta myöhemmin Itävalta-Unkari ja Saksa hävisivät sodan, mikä johti Saksan keisarikunnan ja Itävalta-Unkarin hajoamiseen. Kovat olosuhteet maailmansotien välisenä aikana johtivat poliittisen liikehdinnän voimistumiseen ja fasistien valtaannousuun Saksassa vuonna 1934. Neljä vuotta myöhemmin Itävalta liitettiin Saksaan, ja maa taisteli saksalaisten puolella toisessa maailmansodassa. Itävallassa ei ole vieläkään käsitelty julkisesti toisen maailmansodan aikaisia asioita samalla tavalla kuin Saksassa – osittain siksi, että liittoutuneet maat asettivat Saksan yksin vastuuseen sodasta ja natsismista.

Yhteiskunta ja politiikka

Itävalta on yhdeksän osavaltion muodostama liittovaltio. Presidentti nimittää liittokanslerin, joka on hallituksen päämies. Toisesta maailmansodasta lähtien Itävaltaa ovat hallinneet porvarillisen kansanpuolueen ja sosiaalidemokraattien koalitio. Viimeisen 30 vuoden aikana äärioikeistolainen Vapauspuolue on kasvanut merkittävästi, ja puolue on istunut myös hallituksessa. Puolueen edustaja Barbara Rosenkranz oli vuoden 2010 presidentinvaaleissa istuvan presidentin, sosiaalidemokraatti Heinz Fischerin vastaehdokkaana. Fischer voitti vaalit ja hänet valittiin presidentiksi toiselle kaudelle. Vuonna 2007 Itävalta myönsi ensimmäisenä EU-maana 16-vuotiaille äänioikeuden kansallisissa vaaleissa. On epäilty, että se on ollut syynä populististen puolueiden kannatuksen voimakkaaseen kasvuun seuraavan vuoden parlamenttivaaleissa. Vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan itävaltalaiset suhtautuvat Euroopan Unioniin negatiivisimmin kaikkien EU-maiden kansalaisista. Erityisesti Vapauspuolue on ollut huolissaan EU:n itälaajentumisesta ja epäillyt sen lisäävän maahanmuuttoa ja työttömyyttä. Itävallassa on ollut verrattain alhainen työttömyysaste myös globaalin talouskriisin aikana vuoden 2008 jälkeen. Maassa on kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joka muistuttaa Pohjoismaissa käytössä olevaa mallia.

Talous ja kaupankäynti

Kansalaisten laajasta EU-vastaisuudesta huolimatta Itävalta on hyötynyt EU-maista eniten unionin itälaajentumisesta 2000-luvulla.  Itävaltalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa itäeurooppalaisiin maihin ja kaupankäynti maiden välillä on kasvanut, mikä on myös lisännyt Itävallan talouskasvua. Bruttokansantuote asukasta kohden on ollut Itävallassa yksi Euroopan korkeimmista jo 1980-luvun lopulta lähtien. Yhdeksi talouskasvun syyksi on arveltu valtionyhtiöiden yksityistämistä. Nykyisin Itävallassa ei ole enää yhtiöitä, jotka olisivat yksin valtion omistuksessa. Veroaste on ollut Itävallassa aikaisemmin eurooppalaisittainkin korkea, mutta 2000-luvun puolella verotusta on kevennetty huomattavasti. Globaali finanssikriisi on nopeuttanut Itävallassa inflaatiota. Toinen ongelma maan taloudessa on koulutetun työvoiman puute. Ongelmaa on osittain ratkaistu ulkomaista työvoimaa palkkaamalla. Vaikka noin 40 % Itävallan pinta-alasta on maatalouden käytössä, alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on alle 2 %. Valtaosa BKT:stä tulee teollisuus- ja palvelusektorilta, missä erityisesti turismin osuus on merkittävä. Itävallan tärkein kauppakumppani on Saksa. 70 % sen kaupankäynnistä tapahtuu EU:n sisällä.

Other country profiles