Jordania

Jordaniassa asuu 1,8 miljoonaa pakolaista Palestiinalaista, jotka ovat paenneet sinne Israelin luomisen jälkeen. Valtio tasapainottelee Palestiinalaisten vapaustaistelun tukemisen ja läheisten suhteiden Yhdysvaltoihin ja Israeliin välissä.

Päivitetty viimeksi 29.03.2011

Maantiede ja ympäristö

Jordania sijaitsee Lähi-idässä Israelin, Saudi-Arabian, Syyrian ja Irakin naapurina, Akabanlahden ja Kuolleenmeren rannalla. Maan hedelmällisin alue on sen keskiosassa Jordanin laaksossa, joka jakaa maan itä- ja länsiosaan. Laakso on viljelyn keskus, jossa kasvaa muun muassa oliiveja ja eukalyptusta. Itäosa on aavikkoa tai puoliaavikkoa ja länsiosissa sataa marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Jordaniassa tavataan vain vähän eläimiä, sillä monet lajeista (kuten strutsit, leijonat, gepardit ja antiloopit) metsästettiin sukupuuttoon jo 1900-luvun alkupuolella. Myös kosteikoilla elävien lintujen määrä on vähentynyt dramaattisesti kuivuuden tuhottua niiden elinalueet. Aavikoilla elää kuitenkin edelleen kettuja, jäniksiä, susia, jyrsijöitä ja sakaaleja; ja kukkuloilla kivinäätiä, villisikoja, piisikoja ja siilejä. 

Muiden alueen maiden tavoin, Jordania taistelee aavikoitumista, liikahakkuuta, liikalaiduntaa, eroosiota ja vedenpuutetta vastaan. Alueella on yritetty toteuttaa useampia yhteisiä vesiprojekteja, mutta ne ovat kariutuneet poliittisiin kiistoihin tai epävakauksiin. Vuonna 2002 Jordania ja Israel sopivat yhteisestä projektista, jossa pumpataan vettä punaisesta merestä Kuolleeseenmereen sen pelastamiseksi kuivumiselta. Kuolleenmeren vedenpinta laskee vuosittain metrin, koska siihen laskeva Jordanvirta on liiallisessa maatalouden käytössä.

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Jordania, tarvitsisimme 1.2 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Jordaniassa on ollut asutusta yli 8000 vuotta. Alue on ollut sekä kristittyjen, juutalaisten, että arabien hallinnassa. Vuodesta 633 Jordania oli Islamilainen kalifaatti, kunnes 1516 se liitettiin Ottomaanien valtakuntaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen arabinationalistit vaativat alueelle itsenäisyyttä, mutta Ranska ja Iso-Britannia kieltäytyivät ja koko Lähi-itä jaettiin suurvaltojen kesken mandaateiksi. Jordaniasta tuli brittien hallinnoiman Palestiinan mandaatin itsehallinnollinen osa, isäntämaan valvoessa edelleen armeijaa, taloutta ja ulkopolitiikkaa.

Jordanian kuningaskunta itsenäistyi vuonna 1946. Israelin perustamisen ja arabimaiden ja Israelin välisen sodan jälkeen siihen liitettiin vuonna 1950 myös alue, joka tunnetaan nyt Palestiinan Länsirantana. Tällöin myös maan virallinen nimi muuttui Jordanian Hešemiittiseksi kuningaskunnaksi. Uuteen naapurimaahan Israeliin, sekä Palestiinalaisiin liittyvät kysymykset ovatkin olleet Jordanialle tärkeitä koko sen itsenäisyyden ajan. Se otti osaa vuonna 1967 käytyyn kuuden päivän sotaan, jossa se menetti Länsirannan ja Itä-Jerusalemin hedelmällisine viljelymaineen ja turistikohteineen Israelille. Tämän seurauksena Jordan myös vastaanotti valtavan määrän palestiinalaispakolaisia. Palestiinalaisten vapaustaistelijoiden ja ääriryhmien vaikutusvalta oli kuitenkin uhka maan turvallisuudelle ja vuoden 1970 sisällissodan seurauksena ne karkotettiin Libanoniin. Jordania luopui vaatimuksistaan saada länsiranta takaisin vasta vuonna 1988 ja on solminut rauhansopimuksen Israelin kanssa vuonna 1994.

Yhteiskunta ja politiikka

Jordaniaa pidetään yhtenä arabimaiden poliittisesti konservatiivisimpana maana. Valtiolla on läheiset suhteet länteen ja se on Egyptin ohella toiminut Yhdysvaltojen tärkeimpänä kumppanina Lähi-idässä, nauttien myös laajamittaisista avustuksista. Jordan on myös ollut Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin tärkeimpiä toisia osapuolia. Valtiolla tukee toisaalta palestiinalaisten vapaustaistelun aatteita samalla kun sillä on läheiset suhteet Yhdysvaltoihin ja Israeliin.

Israelin luomisesta lähtien Jordania on vastaanottanut yli 1,8 miljoonaa palestiinalaispakolaista. Heillä on maassa samat oikeudet kuin Jordanialaisilla ja he muodostavat maan suurimman etnisen ryhmän, mutta poliittinen valta on edelleen enimmäkseen transjordanialaisten (joen itäpuolella, eli nykyisen Jordanian alueella syntyneiden) käsissä. Kuningas Abdullah II:n vaimo, kuningatar Rania on taustaltaan palestiinalaista sukua ja edellinen hallitsija, kuningas Hussein toimi palestiinalaisten ja jordanialaisten yhtenäisyyden ja rauhan symbolina suuren osan omasta valtakaudestaan.

Kuninkaan valta on Jordaniassa vahvaa, usein vahvempaa kuin parlamentin. Maan ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin vuonna 1993, mutta vuodesta 1999 kuningas on hidastanut demokratisoimisprosessia ja vuoden 2007 vaaleissa perinteiset johtajat ja kuninkaan hallinnon kannattajat saivat vahvan aseman parlamentissa. 2000-luvulla myös aseelliset islamistiryhmät ovat saaneet jalansijaa. Erityisesti niiden suosio on kasvanut Irakin ja Afganistanin sotien seurauksena.

Talous ja kaupankäynti

Jordania on alhaisen keskitulon maa. Lisäksi sen taloudentila on vahvasti riippuvainen naapurimaiden tilanteesta. Jordaniassa on vain vähän luonnonvaroja ja maanviljelyä rajoittaa sopivan viljelymaan ja kasteluveden puute. Maa ei ole omavarainen, vaan on riippuvainen ruuan tuonnista. Siellä on kuitenkin runsaasti fosfaattia ja Jordania onkin fosfaattimalmin suurimpia tuottajia. 
Lisäksi Jordania on riippuvainen tuontienergiasta (öljystä ja maakaasusta). Se on kuitenkin kehittänyt kuningas Abdullahin johdolla itselleen edistyksellistä energiaohjelmaa, jossa käytetään tuulienergiaa ja pyritään vähentämään energiankulutusta ottamalla aurinkoenergian laajasti käyttöön.

Rakennusala ja hyödykkeiden kuljetus ovat tärkeitä taloudenaloja. Jordania kehittää myös erityisesti tietotekniikan alaa ja turismia.

Jordania on 82. sijalla 169:stä maasta YK:n inhimillisen kehityksen luettelossa (Human Development Report 2010).

Muita maaprofiileita

• BBC country profile
• CIA World Factbook