Kanada

Kanada on maailman toiseksi suurin valtio Venäjän jälkeen. Sen väkiluku on kuitenkin vain noin viidennes Venäjän väkiluvusta. Lähes 90 % kanadalaisista asuu 200 km etäisyydellä Yhdysvaltain rajasta, minkä vuoksi maalla on suuria asumattomia erämaa-alueita pohjoisessa. Naapuruussuhde Yhdysvaltain kanssa määrittelee Kanadaa, ja maiden välinen kauppa on maailman vilkkainta.

Päivitetty viimeksi 06.11.2006

Maantiede ja ympäristö

Kanada on Venäjän jälkeen maailman toiseksi suurin valtio. Sillä on moninainen maantiede ja rikkonaisen pinta-alansa vuoksi enemmän rantaviivaa kuin millään muulla valtiolla. Maa jaetaan kymmeneen provinssiin ja kolmeen suurempaan territorioon. Vuoristoja on useita: Idässä sijaitsee vanha vuoristo Appalakit, joka jatkuu Yhdysvaltojen puolella. Lännessä on ns. Kordillieerit, jotka muodostuvat pääasiassa Kalliovuorista ja Rannikkovuorista. Merkittävimpiä vesistöjä ovat St. Lawrence -joki sekä eteläiset Suuret järvet, joiden välijoissa sijaitsevat kuuluisat Niagaran putoukset. Kanadan kilveksi kutsutaan pohjoisten provinssien suurta manneraluetta. Se on myös muinainen vuoristo mutta kulunut matalammiksi kukkuloiksi, joiden jokivedet muodostavat tärkeitä vesivoimalähteitä. Kilpi ympäröi suurta Hudsoninlahtea. Kanadan keskilännessä on laajoja ja kumpuilevia, lähinnä viljelykäytössä olevia preeria-alueita. Pohjoisen tundrat ja pysyvän jään alueet muodostavat arktisen Kanadan.

Kanadan ympäristöongelmia ovat jo pitkään olleet saastuminen ja siitä johtuvat happosateet, jotka vahingoittavat mm. vesistöjä. Metalli- ja energiateollisuus sekä ajoneuvojen päästöt vaikuttavat jopa maa- ja metsätalouden tuottavuuteen. Alkuperäistä luontoa uhanalaisine eliölajeineen pyritään säilyttämään suurilla luonnonsuojelualueilla, joista useat ovat Unescon maailmanperintökohteita.

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kanada, tarvitsisimme 3.9 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Ensimmäisten ihmisten arvellaan saapuneen Beringinsalmen ylittävää muinaista maakannasta pitkin jopa 35 000 – 12 000 vuotta eaa. Inuittikansojen esi-isät levittäytyivät pohjoisille alueille, ja Viikinkien tiedetään vierailleen mantereen koillisrannikolla vuoden 1000 tienoilla. Englantilaiset saapuivat ensimmäisinä eurooppalaisina löytöretkeilijöiden matkoilla 1400-luvun lopulla, ja pian ranskalaisten retkikuntien myötä sekä Englanti että Ranska vaativat nyky-Kanadaan kuuluvia alueita itselleen. Ranskalaiset perustivat ensimmäisinä pysyvää asutusta ”Uuteen Ranskaan” vuonna 1604. Brittisiirtokuntien kasvaessa maat ajautuivat seitsenvuotiseen sotaan 1689, jonka seurauksena Ranska luovutti alueensa Englannille. Kanada jaettiin Amerikan vallankumouksen aiheuttaman muuttoaallon seurauksena kahtia protestanttiseen englantilaiseen Ylä-Kanadaan ja katoliseen ranskalaiseen Ala-Kanadaan.

Napoleonin sotien päätyttyä vuonna 1815 laajamittainen siirtolaisuus Euroopasta Kanadaan alkoi. Ylä- ja Ala-Kanadat yhdistettiin kapinoiden seurauksena Kanadan provinssiksi vuonna 1840 ja Kanada sai itsehallinnon sekä parlamentin. Pohjois-Amerikan brittiläishallinto päätti perustaa liittovaltion, johon osa nyky-Kanadan provinsseista liittyi muodostaen siten ensimmäisen Yhdistyneiden kuningaskunnan dominion vuonna 1867. Vasta vuoteen 1949 mennessä kaikki alueet olivat liittyneet valtioon. Kanada liittyi Kansainliittoon vuonna 1919 ja otti täyden päätäntävallan asioistaan vuonna 1926. Vuoden 1931 Westministerin sopimuksessa Yhdistynyt kuningaskunta vahvisti, ettei sen parlamentilla olisi enää valtaa Kanadassa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kanada on perustuslaillinen monarkia ja liittovaltio, jonka parlamentaarinen demokratiaperinne juontaa juurensa 1700-luvulle. Järjestelmä on Yhdistyneen kuningaskunnan peruja: Kuningatar Elisabet II on valtionpäämies, joka nimittää edustajakseen kenraalikuvernöörin viisivuotiskaudelle. Hallitusta johtaa pääministeri. Parlamentti koostuu vaaleilla valitusta 308-jäsenisestä edustajainhuoneesta, 105-jäsenisestä senaatista ja monarkista. Parlamenttivaalit pidetään lain mukaan aina 4. lokakuuta, mutta riippuen edustajainhuoneen luottamuksesta hallitukseen kenraalikuvernööri voi hajottaa parlamentin.

Puoluekenttää on viime vuosina johtanut konservatiivipuolue johtajanaan pääministeri Stephen Harper. Pääoppositiona toimii liberaalipuolue. Ranskankielisen Québecin provinssin pitkään jatkuneet itsenäisyyspyrkimykset johtivat kansanäänestyksiin vuosina 1980 ja 1995, mutta toistaiseksi alue on pysynyt löyhästi osana Kanadaa. Provinssille on annettu kansankunnan status, ja ranskankielisen alueen kulttuurillinen omaperäisyys on vahvasti esillä provinssin politiikassa.

Talous ja kaupankäynti

Varakkaalla Kanadalla on suuren pinta-alansa vuoksi laajat luonnonvarat. Noin 10 % maailman metsistä sijaitsee Kanadassa, ja mineraalit kuten kulta, nikkeli, uraani ja lyijy ovat synnyttäneet maan suurimpia yrityksiä. Perinteisiä tärkeitä elinkeinoja ovat olleet metsä-, öljy ja kaivosteollisuus sekä kalastus, mutta näiden alojen tärkeys ja osuus bruttokansantuotteesta ovat vähenemässä. Palvelusektori on merkittävässä osassa muiden teollisuusmaiden tavoin. Energiassa maa on omavarainen, ja sitä viedään ulkomaille. Muun muassa halvan vesivoiman vuoksi kanadalaiset kuluttavatkin suhteellisesti eniten energiaa maailmassa. Länsi-Kandassa on laajoja öljyhiekkaesiintymiä, ja jotkin alueet käyttävät ydinvoimaa. Luonnonvarojen epätasainen jakautuminen maassa luo kuitenkin poliittisia ongelmia. Voimakkaat kauppasuhteet Yhdysvaltoihin hyödyttävät Kanadaa, sillä esimerkiksi maan ruokaviennistä jopa kolmannes suuntautuu rajan yli etelään.

Muita maaprofiileita

• BBC country profile
• CIA World Factbook