Kazakstan
Kazakstanin tasavalta
Kazakstanin talous kasvaa nopeasti, mutta maalla on suuria neuvostoajoilta periytyviä ympäristöongelmia.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Kazakstan on koko Länsi-Euroopan kokoinen maa. Suurin osa maata on kuivaa aroa, joka on ruohon ja hiekan peittämää. Itäosassa sijaitsee kylmä ja autio Altain vuoristoalue. Maalla ei ole rantaviivaa ja sen ilmasto on mannermainen kylmine talvineen ja lämpimine kesineen. Maan kuuluessa Neuvostoliittoon, sen viranomaiset käyttivät aluetta ydinaseiden koeräjäytyksiin ja myös myrkyllisten jätteiden tyhjennyspaikkana. Tästä johtuen Kazakstanilla on huomattavia ympäristöongelmia, ja ne aiheuttavat suuria terveyshaittoja alueen väestölle. Jotkut alueet ovat radioaktiivisia, lisäksi monet joet ovat erittäin pahasti saastuneita. Araljärven kohtalo on yksi maailman suurimmista ihmisten aiheuttamista ympäristökatastrofeista. Teollisuus ja maatalous ovat ottaneet tarvitsemansa veden Araljärveen johtavista joista ja nyt järven vesimäärä on vähentynyt 70 prosenttia. Kemialliset ympäristömyrkyt jäävät kuivuneelle alueelle ja terveydelle vaarallinen pöly kulkeutuu tuulen mukana laajoille alueille.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kazakstan, tarvitsisimme 2.5 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Eri paimentolaiskansat ovat asuneet Kazakstanissa jo kivikaudelta alkaen. 1400-luvulla nämä paimentolaiskansat kehittivät yhteisen kielen, kulttuurin ja talousjärjestelmän. Historioitsijat uskovat, että kazakit olivat ensimmäisiä, jotka onnistuivat kesyttämään hevosen ja alkoivat käyttää niitä ratsuinaan. Mongolimiehityksen pelossa 1700-luvun alussa paimentolaisheimot etsivät suojaa Venäjän tsaarilta. Kazakit pitivät tehtyä liittoa väliaikaisena ratkaisuna, mutta venäläiset katsoivat asiaa toisin pitäen Kazakstania uutena Venäjän osana. Vuonna 1920 Kazakstanista tuli osa Venäjän neuvostotasavaltaa ja vuonna 1936 siitä muodostettiin oma Kazakkien neuvostotasavalta Neuvostoliiton yhteyteen. Maahan perustettiin kommunistinen hallinto, ja pakollinen maiden liittäminen kollektiiveiksi johti nälänhätään. 1950- ja 1960-luvuilla Neuvostoliitto otti käyttöön niin kutsutun ”Neitseellisen maaprojektin”, jonka tavoitteena oli ottaa suurin osa pohjoisista laidunalueista viljelykäyttöön. Venäläisiä kehoitettiin muuttamaan Kazakstaniin viljelemään maata. Tämän seurauksena monet perinteiset paimentolaisheimot menettivät elinkeinonsa, samaan aikaan kuin tämä alueelle suuntautunut voimakas muutto johti venäläisen enemmistön muodostumiseen. Kun Kazakstan itsenäistyi vuonna 1991, suuri osa sen venäläisestä väestöstä muutti takaisin entiseen kotimaahansa.
Yhteiskunta ja politiikka
Kazakstan on muodollisesti demokraattinen tasavalta. Vuoden 1991 itsenäistymisen jälkeen on maan presidenttinä toiminut Nursultan Nazarbajev. Presidentti on armeijan ylin päällikkö ja hän voi myös pysäyttää parlamentin lakiehdotukset omalla veto-oikeudellaan. Vuonna 2000 hän laajensi valtaansa ja voi nykyään pitää itseään Kazakstanin elinikäisenä presidenttinä. Presidentin loukkaamista pidetään rikollisena tekona, ja sananvapautta ja ihmisoikeuksia ei juurikaan kunnioiteta. Vuoden 2005 vaaleissa presidentti valittiin uudelleen seitsemäksi vuodeksi tämän saatua 90 prosenttia äänistä. Maan kansalliskokouksen jäsenet valitaan joka neljäs vuosi. Elokuussa 2007 presidentin puolue sai vaaleissa murskavoiton saatuaan 88 prosenttia äänistä. Maan oppositio samoin kuin kansainväliset vaalivalvojatkin ovat sitä mieltä, että molemmissa vaaleissa on syyllistytty laajaan vaalivilppiin, eivätkä vaalimenettelyt myöskään täytä kansainvälisiä vaatimuksia. Nazarbajev on tehnyt tiivistä poliittista yhteistyötä tyttärensä kanssa, jolla on oma puolue parlamentissa. Lisäksi tyttärellä on myös ollut johtava asema maan tiedotusvälineissä.
Talous ja kaupankäynti
Kazakstanin viranomaiset ovat Neuvostoliitosta itsenäistymisen jälkeen asteittain uudistaneet maan taloutta ja sallineet ulkomaiset investoinnit. Suuret öljy- ja kaasulöydökset Kaspianmerellä ovat saaneet talouden nopeaan kasvuun. Kazakstan on maksanut takaisin kaikki velkansa Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) seitsemän vuotta sitten. Öljyputket ovat helpottaneet vientiä huomattavasti, ja vuonna 2005 avattiin öljyputki Kiinan ja Kazakstanin välille. Kazakstanissa on myös tehty suuria rautamalmilöytöjä ja maassa toimiva kromikaivos on maailman suurin. Kazakstanissa on kuitenkin paljon köyhyyttä ja työttömyyttä. Vain pieni osa väestöstä on saanut nauttia yksityistämisen ja taloudellisen kasvun hedelmiastä. Suuri osa väestöstä saa elantonsa maanviljelyksestä ja karjanhoidosta. He viljelevät etupäässä viljaa ja puuvillaa, ja kasvattavat lampaita, sikoja ja nautakarjaa.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Astana
Etniset ryhmät:
Kazakit 53,4%, venäläiset 30%, ukrainalaiset 3,7%, uzbekit 2,5%, saksalaiset 2,4%, tataarit 1,7%, uiguurit 1,4%, muut/ei eritellyt 4,9% (1999)
Kieli:
Kazakki, venäjä
Uskonto:
Muslimit 47 %, venäläis-ortodoksit 44 %, protestantit 2 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 7 %
Aasia
Keski-Aasia
Satelliittikuvat
Araljärvi
Balqaşjärvi
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
LLDC-maat
Maailmanpankki
OIC
YK
Kazakstan liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1992.