Kenia
Kenian tasavalta
Kenia itsenäistyi Iso-Britanniasta vuonna 1963 ja se on pitkään ollut yksi Itä-Afrikan vakaimmista maista. Eri kansanryhmien väliset erimielisyydet aiheuttavat kuitenkin levottomuuksia parlamenttivaalien yhteydessä joka viides vuosi.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Kenian maisema on hyvin vaihtelevaa. Iso hautavajoama jakaa maan kahtia kulkien koko Afrikan itäosan lävitse. Laakson vulkaaninen toiminta loppui jo useita tuhansia vuosia sitten synnyttäen alueelle Victoriajärven ja korkeita vuorenhuippuja kuten Mount Kenian. Koillinen osa hautavajoamasta on kuivaa ja karua. Matalalta itäpuolen rannikkoalueelta maa muuttuu hedelmälliseksi ylängöksi maan keskiosassa, jossa myös suurin osa väestöstä asuu. Ylänköalueiden eteläpuolella aukeavat laajat savannialueet, joilla tunnetut luonnonpuistot Masai Mara ja Tsavo sijaitsevat. Ilmasto vaihtelee alueiden korkeudesta riippuen. Rannikolla vallitsee trooppinen ilmasto ja lämpötilat ovat korkeita vuoden ympäri. Ylänköalueilla on lauhkeampaa, mutta vuodenaikojen vaihtelut ovat täällä selvempiä. Kenian sademäärät vaihtelevat suuresti alueittain ja myös vuodesta toiseen. Keniassa veden laatu on erittäin huono, ja laajoilla maaseutualueilla ei ole puhdasta juomavettä juuri ollenkaan. Trooppisten metsien laittomat hakkuut ovat aiheuttaneet maanpinnan eroosiota, mikä on autioittanut laajoja alueita.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kenia, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Arabian niemimaan kauppiaat asettuivat Kenian rannikolle 700-luvulla. Tuohon aikaan ei sisämaassa ollut vielä mitään suurempia valttakuntia, ja suurin osa väestöstä asui pienissä maaseutukylissä ja harjoittaen metsästystä ja kalastusta. Arabit jäivät alueelle kunnes portugalilaiset saapuivat 1500-luvulla ja valloittivat rannikkokaupungit. Sisämaa oli yhä koskematonta, kun taas rannikon kaupungeista tuli tärkeitä orjakaupan keskuksia. Kenian rannikko joutui englantilaisten valloittamaksi 1800-luvulla. Englantilaiset tunkeutuivat maan sisempiin osiin perustaen kauppa-asemia ja plantaaseja. Vuosien 1920- 1963 välisenä aikana Kenia oli Iso-Britannian siirtomaa, ja paikallisväestöä kohdeltiin erittäin huonosti. Vain valkoiset saivat omistaa maata ja mustaihoisilta puuttui kaikki perusoikeudet. 1940-luvulla sai alkunsa vapautusliike, joka taisteli samanarvoisuuden puolesta. Vuonna 1952 puhkesi kapina, ja maa joutui poliittiseen kaaokseen, joka kesti 1950-luvun loppuun asti. Kenia itsenäistyi vuonna 1963. Viisitoista ensimmäistä itsenäisyyden vuotta Keniaa johti sosialistinen vapaustaistelujohtaja Jomo Kenyatta. Vuosina 1978-2002 maata johti Daniel arap Moi, joka teki maasta korruptoituneen yksipuoluevaltion.
Yhteiskunta ja politiikka
Kenia on hallintomuodoltaan tasavalta, jonka presidentti johtaa hallitusta ja hän on myös valtion muodollinen päämies. Maa oli 1980-luvulla Daniel arap Moin kaudella yksipuoluevaltio, mutta nykyisin Keniassa on monia puolueita. Niiden väliset ideologiset erot ovat kuitenkin pienet, ja vaaliehdokkaiden persoonallisuus ja etninen tausta ovat näiden tärkeimpiä eroavaisuuksia. Keniassa on yli 50 erilaista kansanryhmää, joiden välillä on maan itsenäistymisestä lähtien ollut konflikteja ja erimielisyyksiä – erityisesti vaalien yhteydessä joka viides vuosi. Maan ongelmia ovat köyhyys, taloustaantuma, sekä huonokuntoiset tiet ja rautatiet. Sen jälkeen kun opposition perustama Kansallinen sateenkaarikoalitio pääsi valtaan vuonna 2002, on maan kehitys kulkenut positiivisempaan suuntaan. Laajamittainen korruptio on vähentynyt, koulutus on nyt ilmaista ja miltei kaikkien ulottuvilla. Hallitus on tehnyt tärkeitä toimia naisten oikeuksien parantamiseksi, ja tiukat talousuudistukset ovat parantaneet maan taloudellisia näkymiä. Vuoden 2007 joulukuussa pidettyjen vaalien jälkeen maassa on ollut paljon poliittisia levottomuuksia, ja tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakolaisiksia omassa maassaan.
Talous ja kaupankäynti
Kenia on maatalousmaa, jonka suuret maa-alueet soveltuvat erilaisten viljakasvien viljelyyn. Yli 60 prosenttia maan väestöstä saakin elantonsa maanviljelyksestä. Tärkeimpiä vientituotteita ovat tee ja kahvi. Kenian riippuvaisuus maanviljelyksestä on tehnyt siitä haavoittuvaisen epäsäännöllisille sateille ja maailmanmarkkinoiden hintojen heilahduksille. Suuri osa maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, vaikka sen poliittinen eliitti nostaakin länsimaisen keskiluokan tasoisia palkkoja. Kenia on köyhä maa ja se on täysin riippuvainen kansainvälisisistä avustuksista. 1900-luvun alkupuolella maa joutui taloudelliseen kriisiin hallituksen huonon johdon takia. Tämän seurauksena Maailmanpankki ja Valuuttarahasto antoivat maalle suuria lainoja ja perustivat erinäisiä ohjelmia taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Nämä järjestöt lopettivat kuitenkin avustuksensa, kun Kenia ei pystynyt täyttämään lainan takaisinmaksuun liittyviä velvollisuuksiaan. Vuodesta 2002 lähtien on Kenian talous hitaasti mutta varmasti lähtenyt nousuun. Korruptio ja puuttuva teollisuuden modernisointi ovat kuitenkin esteenä maan talouden suuremmalle kehitykselle.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Nairobi
Etniset ryhmät:
Kikujut, luhyat, luot, kalenjinit, kisiit, merut
Kieli:
Englanti, kiswahili, muita kieliä
Uskonto:
Protestantit 45%, katoliset 33%, muslimit 10%, perinteiset uskonnot 10%, muut/ei uskontoa/ei eritellyt 2%
Afrikka
Itä-Afrikka
Satelliittikuvat
Narok
Omon delta-alueet
Victoriajärvi
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
Ihmisoikeusneuvosto
IMF
Kansainyhteisö
Maailmanpankki
NAM
WTO
YK
Kenia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1963.