Kirgisia
Kirgisian tasavalta
Kirgisia on entinen neuvostotasavalta, joka on kärsinyt itsenäistymisensä jälkeen sisäisistä konflikteista ja köyhyydestä.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Kirgisia on pieni vuoristomaa Keski-Aasiassa. Kiinan rajalla, Tian Shanin vuoristossa maan korkein kohta Jengish Tšokusu kohoaa 7439 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuoristossa on lunta suurimman osan vuodesta. Vuoristoalueiden välissä on laaksoja. Maan koillisosassa sijaitsee Issyk-Kul, maailman toiseksi suurin vuoristojärvi. Maan lounaisosassa sijaitsee Ferganan laakso, jossa Syr-Darian joki laskee länteen kohti Uzbekistania. Ilmasto Ferganan laaksossa on subtrooppinen. Maan pohjoisosissa on mannerilmasto ja lämpötilaerot talven ja kesän välillä ovat suuret. Myrkylliset jätevedet aiheuttavat Kirgisiassa paljon ympäristöhaittoja, sillä kaivoksilta tuleville jätevesille ei ole kunnollisia puhdistusjärjestelmiä. Maatalouden kastelujärjestelmät aiheuttavat myös maaperän suolaantumista. Ylilaiduntamisen vuoksi 60 % Kirgisian pinta-alasta on eroosiota.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kirgisia, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Kirgiisien katsotaan olevan turkkilaista alkuperää. 800-luvulla uiguurien valtakunta valloitti nykyisen Mongolian alueen. Tšingis-kaani syrjäytti uiguurit 1200-luvulla ja kirgiisit siirtyivät valloituksien tieltä nykyisen Kirgisian alueelle. 1700–1800-luvuilla aluetta hallitsi uzbekkien Kokandin kaanikunta. Kun venäläiset tekivät aluevalloituksia Keski-Aasiassa 1800-luvulla, monet kirgiisit olivat tyytymättömiä Kokandin tiukkaan verotukseen ja antautuivat vapaaehtoisesti Venäjän vallan alle. Vuonna 1918 Kirgisiasta tuli osa Neuvostoliittoa. Kirgiisit olivat alun perin paimentolaisia, mutta vuonna 1928 Stalinin käskystä heidän tuli asettua vakituisiin asuinpaikkoihin. Lyhyessä ajassa heistä tuli neuvostomaanviljelijöitä ja teollisuustyöläisiä. Neuvostoliiton romahtamisen 1991 jälkeen Kirgisia itsenäistyi. Presidentiksi valittiin Askar Akajev. Hän uudisti maata markkinatalouden suuntaan saadakseen talouden raiteilleen. Itsenäistymisestä lähtien maa on kuitenkin ollut poliittisesti levoton. Jännitteet vallanpitäjien ja opposition välillä ovat johtaneet useisiin yhteenottoihin. Akajev pakeni maasta vuonna 2005 ja parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi Kurmanbek Bakijevin.
Yhteiskunta ja politiikka
Kehitys kohti toimivaa demokratiaa on takkuillut Kirgisiassa. Itsenäistymisestä 1991 lähtien maa on ollut virallisesti demokraattinen tasavalta, mutta presidentillä on maassa hyvin paljon valtaa ja ihmisoikeudet ovat olleet uhattuina. Poliittista järjestelmää ovat rapauttaneet korruptio ja vaalivilpit. Etnisten ryhmien väliset jännitteet ovat olleet tulehtuneita. Tiheästi asutettu Ferganan laakso sijaitsee Kirgisian, Uzbekistanin ja Tadzhikistanin alueella. Kiistat maa-alueista ja vesivaroista sekä korkea työttömyys ja köyhyys ovat johtaneet eri kansojen välisiin verisiin yhteenottoihin. Erityisesti Oshin kaupungissa Uzbekistanin rajalla on ollut yhteenottoja islamistiliikkeiden ja kirgiisien välillä. Huhtikuussa 2010 presidentti Bakijev pakeni maasta pääkaupunki Biškekissä järjestettyjen mielenosoitusten jälkeen. Paon jälkeen Kirgisiassa nousi valtaan väliaikainen hallitus vuonna 2011 järjestettäviin vaaleihin saakka. Mielenosoitusten myötä etniset konfliktit maan eteläosissa ovat voimistuneet. Terveydenhuolto Kirgisiassa on heikoissa kantimissa etenkin lääkkeiden, rokotteiden ja hoitotarvikkeiden puutteen vuoksi. Järjestäytynyt rikollisuus on saanut maassa vahvan jalansijan, ja huumeiden salakuljetus Afganistanista ja Tadzhikistanista Kirgisian kautta eteenpäin on lisääntynyt.
Talous ja kaupankäynti
Kirgisia on köyhä maa, jonka infrastruktuuri ja teollisuus ovat kehittymättömiä. Maassa on paljon luonnonvaroja, esimerkiksi mineraaleja ja rautamalmia, mutta niiden hyödyntäminen on toistaiseksi ollut vähäistä. Kirgisiassa on ollut kultakaivoksia vuodesta 1997 lähtien, ja kullasta on peräisin 40 % maan vientituloista. Puuvilla, villa ja liha ovat muita tärkeitä vientituotteita. Venäjä on edelleen maan tärkein vientikumppani, mutta Kiina on nopeasti kasvattanut merkitystään kauppakumppanina. Korruptio on kuitenkin vähentänyt innostusta investointeihin. Noin puolet työvoimasta työskentelee alkutuotannossa. Maa on omavarainen maataloustuotannon suhteen, vaikka vain 7 % sen pinta-alasta on viljelykelpoista. Kirgisia on maailman ainoa valtio, jossa on sekä Venäjän että Yhdysvaltojen sotilastukikohta, mikä osoittaa, että toimivat suhteet molempiin suurvaltoihin ovat tärkeitä Keski-Aasian epävakaassa tilanteessa. Kirgisian taloudella on paljon kehityspotentiaalia. Maassa on paljon hyödyntämätöntä vesivoimaa. Neuvostoaikana maa oli suosittu turistikohde kauniin luontonsa vuoksi. Mikäli maan sisäiset konfliktit voidaan ratkaista, turismi voisi jälleen kukoistaa.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Biškek
Etniset ryhmät:
kirgiisit 64,9%, uzbekit 13,8%, venäläiset 12,5%, dungaanit 1,1%, ukrainalaiset 1%, uiguurit 1%, muut 5,7% (1999)
Kieli:
kirgiisi 64,7% (virallinen), uzbekki 13,6%, venäjä 12,5% (virallinen), dungaani 1%, muut 8,2% (1999)
Uskonto:
muslimeja 75%, ortodokseja 20%, muita 5%
Government:
tasavalta
Aasia
Keski-Aasia
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
IMF
LLDC-maat
Maailmanpankki
OIC
WTO
YK
Kirgisia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1992.