Kolumbia
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Kolumbiassa jatkunut sisällissota on yksi maailman pitkäkestoisimmista konflikteista. Maalla on rikkaat luonnonvarat, mutta vauraus on jakautunut hyvin epätasaisesti ja ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää.
Maantiede ja ympäristö
Kolumbia on Etelä-Amerikan ainoa valtio, jolla on rantaviivaa sekä Tyynellemerelle että Karibianmerelle. Ecuadorin rajalla kohoava Andien vuoristo jakautuu kolmeen vuorijonoon, joista kaksi kohoaa pohjoiseen kohti Karibianmerta ja kolmas koilliseen. Vuorijonojen välissä virtaavat Magdalena- ja Cauca-joet, joiden rehevissä jokilaaksoissa valtaosa väestöstä asuu. Pääkaupunki Bogota sijaitsee itäisen vuorijonon ylängöllä. Lämpötilat ovat Kolumbiassa tasaiset ympäri vuoden ja vaihtelevat maanpinnan korkeuden mukaan. 4 500 metrin korkeudessa lunta on ympäri vuoden. Kolumbia sijaitsee mannerlaattojen välissä, joten siellä on usein maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia. Lähes puolet Kolumbian pinta-alasta on metsän peitossa. Metsien hakkuista seuraa aiheutuu paljon ongelmia. Monet eliölajit joutuvat uhanalaisiksi ja maaeroosio uhkaa isoja osia maata. Liiallisen torjunta-aineiden käytön vuoksi maaperä ja vesistöt ovat monin paikoin saastuneita.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kolumbia, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Arkeologisten löytöjen perusteella Kolumbia asutettiin jo 13 000 vuotta sitten. Intiaanit kehittivät jo varhain edistynyttä maanviljelyä mm. keinokastelua käyttämällä. Inkojen valtakunta ei ulottunut Kolumbiaan saakka, mutta myös Kolumbian alueella kehitettiin monimutkaisia poliittisia järjestelmiä jo 1000-luvulla eaa. Vuonna 1499 espanjalaiset valloittajat tulivat Kolumbiaan. Maan ensimmäinen kaupunki Santa Maria perustettiin vuonna 1525. Kolumbia oli Espanjan suurin kullan lähde ja Cartagena oli yksi tärkeimmistä satamista Espanjan imperiumissa. Koska Espanjassa syntyneillä ja Amerikan mantereella syntyneillä oli maassa erilaiset oikeudet, yhteiskunnan poliittiset jännitteet kasvoivat vuosien saatossa. Vastustus Espanjaa kohtaan oli suurta. Kolumbia itsenäistyi vapaustaistelija Simón Bolívarin avustuksella vuonna 1819. Itsenäistymisen jälkeen alkoivat konfliktit liberaalien ja konservatiivien välillä. Vuoden 1953 sotilasvallankaappauksen jälkeen puolueet alkoivat tehdä yhteistyötä: vuodesta 1957 lähtien ne olivat yhdessä vallassa 20 vuoden ajan. Poliittisessa yhteistyössä vasemmisto jäi kuitenkin varjoon, mikä johti sissiliikkeiden perustamiseen. Maassa vuosikausia jatkunut sisällissota on yksi maailman pisimmistä konflikteista, ja puolisotilaalliset joukot ovat tehneet sodasta erityisen brutaalin.
Yhteiskunta ja politiikka
Kolumbia on maailman suurin kokaiinin tuottaja. Huumetuotoilla rahoitetaan maan konfliktia, joten viranomaiset yrittävät lopettaa tuotannon USA:n tuella. Ihmisoikeudet ovat Kolumbiassa huonossa jamassa. Kaikki konfliktin osapuolet tekevät hyökkäyksiä siviilejä kohtaan ja maassa on paljon maansisäisiä pakolaisia. Ihmisoikeustaistelijat, journalistit ja ammattiyhdistysliikkeiden johtajat elävät jatkuvassa vaarassa. Ihmisoikeusrikoksista annetaan harvoin tuomioita. Sissiliikkeet rahoittavat toimintaansa myös kidnappauksilla, mutta 2000-luvulla niiden määrä on laskenut. Kolumbiassa on ollut siviilihallinto kauemmin kuin muissa Etelä-Amerikan maissa. Konservatiivien ja liberaalien poliittisen yhteistyön jälkeisenä aikana liberaalit ovat olleet pääosin vallassa. Korruptio on maassa suuri ongelma, ja monia parlamentin jäseniä on syytetty ja tuomittu yhteyksistä puolisotilaallisiin joukkoihin. Puolisotilaalliset joukot ovat värvänneet taistelijoiksi paljon lapsisotilaita. Vauraus on jakautunut maassa hyvin epätasaisesti, ja puolet väestöstä elää köyhyydessä.
Talous ja kaupankäynti
Kolumbian talouskehitys on ollut viime vuosina positiivista. Vuonna 2008 alkaneeseen talouskriisiin saakka talouskasvu kiihtyi, ja maa on myös toipunut talouskriisistä suhteellisen hyvin. Perinteisesti Kolumbian talous on perustunut maanviljelyyn, ja kahvi ja banaanit ovat olleet sen vientituotteita. Nykyisin öljy on tärkein laillinen vientituote. Kokaiinin vienti on todennäköisesti tätäkin laajempaa: arviolta 60 % kaikesta maailman kokaiinista tuotetaan Kolumbiassa. Kolumbian talous kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, kun taloutta liberalisoitiin. 2000-luvulla valtio on panostanut kaupunkien turvallisuuteen, mikä on lisännyt ulkomaisia investointeja maassa. Viime vuosina suhteet Etelä-Amerikan sosialistimaihin ovat huonontuneet, sillä Kolumbia on lähentynyt USA:ta. Venezuela oli aikaisemmin Kolumbian toiseksi suurin kauppakumppani, mutta nykyisin kauppasuhteet ovat poikki. Kiinasta on sen sijaan tullut Kolumbian merkittävä kauppakumppani.
Other country profiles
Maanosa/alue
Amerikka
Etelä-Amerikka
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
YK
Kolumbia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.
Kolumbia
Kolumbian hallitusarmeija taistelee vasemmistolaismielisiä sissiryhmiä FARC ja ELN vastaan, jotka kontrolloivat aluetta. Yhdysvallat ja eri paramilitaariset ryhmät tukevat hallituksen taistelua.
Lue lisää
Pääkaupunki:
Bogota
Etniset ryhmät:
mestitsit 58%, valkoiset 20%, mulatit 14%, mustat 4%, zambot 3%, amerikanintiaanit 1%
Kieli:
espanja
Uskonto:
roomalaiskatolisia 90%, muita 10%