Kroatia
Kroatian tasavalta
Kroatia kävi sisällissotaa suurimman osan 1990-luvusta, mutta on vuosituhannen vaihteen jälkeen kokenut talouskasvun ja parantanut poliittisia suhteitaan.
Päivitetty viimeksi 13.06.2012
Maantiede ja ympäristö
Kroatia sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, Adrianmeren rannalla. Kroatian eteläosa kuuluu Dinaarien Alpeille ja vuoret on keskimäärin noin 1500-1900 metriä merenpinnan yläpuolella. Taloudellisesti merkittävin alue on tasainen ja hedelmällinen koillinen Slavonia, jonka läpi virtaavat joet Sava ja Drava sekä Tonava. Kroatian pitkällä rannikolla sijaitsee useita saaria. Vegetasjonen sisämaan alangoilla on vehreitä lehtipuita, kukkuloilla kasvaa pyökki, kuusi ja mänty. Rannikon vuorilla kasvillisuus on rehevää ja lajistoltaan rikasta. Toisaalta alangot ja saaret ovat monelta osin köyhiä alkuperäisestä kasvillisuudesta. Kroatian nisäkäsfaunaan kuuluu 76 lajia, kuten villisika, metsäkauris, kettu ja mäyrä. Karhuja ja susia esiintyy syrjäisillä alueilla. Kroatiassa on kirjattu 370 lintulajia ja saalistajalinnuista Kroatiassa esiintyy kotkia, korppikotkia ja haukkoja.
Tuhoisat maanjäristykset ovat vaarana Kroatiassa, mutta eniten ympäristöä uhkaa ihmisten aiheuttama saastuminen erityisesti rannikkoalueella, sekä happamat sateet, jotka vahingoittavat metsiä. Kroatia on ratifioinut useita kansainvälisiä sitoumuksia ympäristön suojelemiseksi.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kroatia, tarvitsisimme 2.1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Kroatian alueella on ollut ihmisasutusta vuodesta 1200 eKr. lähtien. Sekä kreikkalaiset että roomalaiset perustivat myöhemmin siirtokuntia Kroatian rannikolle. 845 Kroatian prinssi Trpimir perusti ensimmäisen kroatialaisen dynastian. Kroatia joutui Unkarin vallan alle vuosina 1102-1918, mutta pystyi silti säilyttämään identiteettinsä. Vuonna 1918 Kroatia irrottautui Itävalta-Unkarista, ja samana vuonna perustettiin ”serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta" Jugoslavia. Mutta monet kroaatit pettyivät serbien vahvaan valta-asemaan uudessa valtiossa.
Kun Saksa ja Italia valloittivat Jugoslavian vuonna 1941, Kroatia julistautui itsenäiseksi Kroatian valtioksi. Siitä alkoi raa’at etniset puhdistukset: Kroatian fasistinen hallitus tappoi yli 300 000 serbiä. Vuonna 1945 Kroatiasta tuli yksi kuudesta diktaattori Titon kommunistisen hallituksen tasavalloista. Vuonna 1970 laaja kroatialainen kansanliike nousi vaatimaan itsenäisyyttä ja vastustamaan Titoa, mutta liike kukistettiin väkivalloin. Kommunistit pysyivät vallassa vuoteen 1990 asti. Kroatia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mikä johti sisällissotaan.
Yhteiskunta ja politiikka
Kroatia julistautui itsenäiseksi Jugoslaviasta kesäkuun lopulla 1991, mistä seurasi Kroatian sota. Krajinassa – alue, jonka Kroatia oli julistanut kuuluvan itselleen – serbienemmistöinen väestö tunsi itsensä uhatuksi Kroatian nationalistihallinnon hallitsemana. Serbit saivat sodassa jatkuvasti tukea Serbialta ja Jugoslavian liittoarmeijalta. Itsenäisyysjulistuksen jälkeen maan itäosan serbit karkottivat kroaatteja alueelta Jugoslavian armeijan tuella. Kroatian sota oli raakaa ja kohdistui siviileihin. Tuhansia ihmisiä kuoli taisteluissa ja neljännesmiljoona ajettiin kodeistaan. Merkittäviä taisteluja Kroatian sodassa olivat Vukovarin ja Dubrovnikin piiritykset. Kroatian sodan kiivaimmat taistelut käytiin vuoden 1991 lopulla. YK toi vuonna 1992 maahan 14 000 rauhanturvaajaa ja loi neljä suoja-aluetta. Kroatia oli mukana myös Bosnia-Hertsegovinan sodassa.. Virallisesti sota loppui 1992, mutta varsinaisesti sota päättyi vasta Daytonin rauhanneuvotteluihin 1995.
Kroatian politiikka oli ominaisesti autoritaarista ja nationalistista. Media oli valtion määräysvallassa, maassa tapahtui ihmisoikeusloukkauksia ja korruptio oli laajalle levinnyttä. Vaaleissa vuonna 2010 valittiin presidentiksi Ivo Josipovic, joka lupasi luoda nykyaikaisen ja eurooppalaisen Kroatian. Maa liittyi Natoon vuonna 2009 ja on odotettavissa, että maasta tulee kesällä 2013 Euroopan Unionin jäsenvaltio.
Talous ja kaupankäynti
Vuosina 1960 - ja 1970 Kroatian teollisuus kasvoi voimakkaasti. Ennen Jugoslavian hajoamista Kroatia oli vaurain ja voimakkain teollinen osa Jugoslaviaa. Sisällissota heikensi kuitenkin vakavasti Kroatian taloutta ja erityisesti maalle tärkeää matkailualaa. Vuodesta 2000 lähtien maan talous on kehittynyt hyvin, mikä johtuu osittain uudesta kasvusta matkailualalla.
Noin 36 prosenttia Kroatian pinta-alasta on metsää ja metsätalous on tärkeä teollisuuden ala. Kroatian tammesta, jota käytetään huonekalujen tuotantoon, on suuri kysyntä maailmanmarkkinoilla.
Kroatia on rikas mineraalivarojenkin suhteen, mukaan lukien kivihiili, öljy ja maakaasu. Maassa on myös laajoja hiilikenttiä. Kroatia ja Slovenia ovat eniten teollistuneet maat entisen Jugoslavian alueella. Kroatiassa yksi kolmesta koko maan työvoimasta työskentelee teollisuudessa. Kroatian teolliseen toimintaan kuuluu laivanrakennus, alumiiniteollisuus, rauta-ja terästeollisuus, kemianteollisuus, tekstiiliteollisuus, ja erityisesti kattava laitteisto-ja elektroniikkateollisuus.
Kroatia on sijalla 51/169 YK: n inhimillisen kehityksen indeksillä.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Zagreb
Etniset ryhmät:
Kroaatteja 89.6%, serbejä 4.5%, muita 5.9%
Kieli:
Kroatia (virallinen) 96.1%, serbia 1%, muut 2.9%
Uskonto:
Roomalaiskatolisia 87.8%, ortodokseja 4.4%, muita kristittyjä 0.4%, muslimeja 1.3%, muita 0.9%, uskontokuntiin kuulumattomat 5.2%
Government:
tasavalta
Eurooppa
Etelä-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
IMF
Maailmanpankki
NATO
WTO
YK
Kroatia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1992.