Kuuba
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Havanna

Etniset ryhmät

Monietnisiä 51 %, valkoisia 37 %, mustia 11 %, kiinalaisia 1 %

Kieli

Espanja

Väkiluku

11 000 000

Valtiomuoto

Kommunistinen valtio

BKT per asukas

20 649 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Kuuba on pieni maa, joka koostuu monista pienistä saarista. Maa sijaitsee Karibian meressä vain 145 kilometrin päässä Yhdysvaltain Floridan osavaltion rannikolta. Kuuba on maan pääsaari, jolla myös pääkaupunki Havanna sijaitsee. Saaren rannikko muodostuu lahdista, hiekkarannoista, kallioista ja koralliriutoista. Sisämaa muodostuu pääasiassa alankoalueesta ja matalista kukkuloista. Neljäsosa maasta on vuoristoa. Maa on hedelmällistä ja suurin osa siitä on maatalouden käytössä. Maan ilmasto on trooppinen ja kesät ovat lämpimiä ja kosteita. Talvet Kuubassa ovat puolestaan kuivia ja leutoja. Sadekausi kestää toukokuusta lokakuuhun. Kesäkuun ja lokakuun välillä alueella on usein voimakkaita trooppisia myrskyjä. Kuuban metsiä kaadetaan, ja maalla on vaikeuksia säilyttää saaren eläimistö elinvoimaisena. Maassa on aloitettu useita eri toimenpiteitä metsien säilyttämiseksi muun muassa uutta metsää istuttamalla.

Ecoprint

0.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kuuba, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Ennen eurooppalaisten saapumista alueelle Kuubaa asutti kolme eri intiaanikansaa. Kristoffer Kolumbus löysi Kuuban vuonna 1492 ja siitä tuli Espanjan siirtomaa 1500-luvulla lähes 400 vuoden ajaksi. Alkuperäiset intiaanikansanryhmät kuolivat miltei sukupuuttoon jo 1500-luvulla, ja siksi maahan tuotiin työvoimaksi afrikkalaisia orjia. Yhdysvallat valtasi Kuuban Espanjalta vuoden 1898 sodassa ja miehitti saaren. Yhdysvallat salli Kuuban muodollisesti itsenäistyä vuonna 1902, mutta samalla pakotti sen hyväksymään perustuslakilisäyksen, joka antoi Yhdysvalloille suuren vaikutusvallan Kuuban talouteen ja ulkopolitiikkaan. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina maata johtivat vuorotellen ainakin näennäisen demokraattiset hallitukset ja diktatuurit. Hallitukset olivat korruptoituneita, ja yhteiskunnassa vallitsi suuri eriarvoisuus. Fidel Castro otti vallan vuonna 1959 aseellisella vallankumouksella ja teki Kuubasta yksipuoluejärjestelmää noudattavan kommunistivaltion. Castro toteutti radikaalin taloudellisen ohjelman ulkomaisten yritysten kansallistamisineen, mikä synnytti konfliktin Kuuban ja Yhdysvaltojen välille. Tilanne paheni, kun Castro sai tukea Neuvostoliitolta ja ryhtyi myös käymään kauppaa maan kanssa. Vuonna 1962 Yhdysvallat asetti Kuuballe tiukan kauppasaarron, mikä on voimassa yhä tänäkin päivänä. Joulukuussa 2014  Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti, että maa  solmii uudelleen diplomaattisuhteet Kuubaan ja kauppasaartoa aletaan purkaa. Viralliset neuvottelut käynnistyivät tammikuussa 2015 Havannassa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kuuba on sosialistinen yksipuoluevaltio, jossa vallitsee suunnitelmatalous ja vain kommunistinen puolue on sallittu. Kansalliskokous on maan korkein päättävä ja lakeja säätävä elin, mutta käytännössä se ei ole koskaan kieltäytynyt hyväksymästä hallituksen antamia lakiehdotuksia. Presidentti Fidel Castro hallitsi Kuubaa vuodesta 1959 lähtien, mutta joutui vetäytymään presidentin virasta vuonna 2006 sairastumisensa takia. Vuonna 2008 Fidel Castro ilmoitti virallisesti, ettei hän enää tule palaamaan presidentin tehtäviin. Nykyään Kuubaa hallitsee Fidelin veli, Raúl Castro. Kuuban suhde Yhdysvaltoihin vaikuttaa Kuuban politiikkaan ja yhteiskuntaelämään. Tämä on tullut entistä selvemmin esille, kun Yhdysvallat asetti Kuuban taloussaartoon.

Kuuballa on valtiollinen perusturvajärjestelmä. Peruskoulu on pakollinen ja kaikki koulutus on ilmaista. Perusturvaan kuuluu sairaus- ja onnettomuusvakuutus, äitiyslomaoikeus ja eläkejärjestelmä. Terveydenhoitojärjestelmä on korkealuokkainen ja sen palvelut ovat maksuttomia. Lääkärin hoitoon on helppo päästä, mutta lääkkeistä on ollut pulaa taloussaarron takia. Nykyisin lääkkeiden saanti on helpompaa, koska maahan on perustettu omaa lääketeollisuutta.

Kuubaa on kritisoitu sen epädemokraattisuudesta ja ihmisoikeusrikkomuksista. Hallituksen poliittisia vastustajia valvotaan ja vangitaan. Media on valtion kontrollissa.

Talous ja kaupankäynti

Kuuban tärkein tulonlähde on koko 1900-luvun ajan ollut sokeri. Viime vuosina sokerinvienti on laskenut voimakkaasti. Kommunismin romahdus ja Neuvostoliiton hajoaminen aiheuttivat katastrofaalisia seurauksia Kuuban taloudelle. Maa oli riippuvainen Neuvostoliiton antamasta rahallisesta tuesta ja sen Kuuballe myymästä huokeasta öljystä. Neuvostoliitto tuki myös sokeriteollisuutta maksamalla sokerista maailmanmarkkinahintoja korkeamman hinnan. Kun taloudellinen kriisi oli pahimmillaan, Castro lanseerasi kansalaisille tiukan säännöstelyohjelman. Lihaa, voita, kananmunia ja juustoa oli miltei mahdotonta saada, ja ruokajonot olivat pitkät. Kuuban bruttokansantuote laski vuodesta 1989 vuoteen 1994 jopa 34 prosenttia, ja vasta 1990-luvun puolivälissä talous alkoi vakautua. Ulkomaisesta valuutasta tuli sallittua, mikä avasi mahdollisuuden ulkomaisille investoinneille Kuubaan. Nykyään kuubalainen tupakka ja sikarit ovat maailman parhaiden maineessa. Myös turismi on kasvanut ja maan nikkelivarannot ovat maailman suurimmat. Yhteistyö ja kauppa Etelä-Amerikan ja EU:n kanssa on kasvussa ja maa saa ostaa halpaa öljyä Venezuelasta. Kuuballa on myös kauppasuhteita Kiinaan.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kuuba koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    3,9
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    7,1
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    3,3
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    5
    Prosent
    Sekundaarisektori
    21
    Prosent
    Tertiaarisektori
    74
    Prosent
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    109 880
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    29,7
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    30,1
    Prosenttiosuus
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    11 485
    Hedelmällisyys
    1,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    79
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    81
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    77
    Vuosi
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    11
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    6 862
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    303
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,951
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    3,5
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    6
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    53
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    39
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    9
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    0
    Poliittiset oikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    71,75
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    3,46
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,6
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,9
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,7
    Prosenttiosuus
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    94,9
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    93
    Prosenttiosuus
  •  

    Kuuba

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    77 149 700 000
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    6 790