Kuuba
Kuuban suhde naapurimaahan Yhdysvaltoihin on vaikuttanut maan yhteiskuntaelämään ja politiikkaan. Maa on selviytynyt yli 40 vuoden ajan amerikkalaisista sanktioista huolimatta, ja on yksi maailman harvoista kommunistisista maista.
Päivitetty viimeksi 06.11.2006
Maantiede ja ympäristö
Kuuba on pieni maa, joka koostuu monista pienistä saarista. Maa sijaitsee Karibian meressä vain 145 kilometrin päässä Yhdysvaltain Floridan osavaltion rannikolta. Kuuba on maan pääsaari, jolla myös pääkaupunki Havanna sijaitsee. Saaren rannikko muodostuu lahdista, hiekkarannoista, kallioista ja koralliriutoista. Sisämaa muodostuu pääasiassa alankoalueesta ja matalista kukkuloista. Neljäsosa maasta on vuoristoa. Maa on hedelmällistä ja suurin osa siitä on maatalouden käytössä. Maan ilmasto on trooppinen ja kesät ovat lämpimiä ja kosteita. Talvet Kuubassa ovat puolestaan kuivia ja leutoja. Sadekausi kestää toukokuusta lokakuuhun. Kesäkuun ja lokakuun välillä alueella on usein voimakkaita trooppisia myrskyjä. Kuuban metsiä kaadetaan, ja maalla on vaikeuksia säilyttää saaren eläimistö elinvoimaisena. Maassa on aloitettu useita eri toimenpiteitä metsien säilyttämiseksi muun muassa uutta metsää istuttamalla.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kuuba, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Ennen eurooppalaisten saapumista alueelle Kuubaa asutti kolme eri intiaanikansaa. Kristoffer Kolumbus löysi Kuuban vuonna 1492 ja siitä tuli Espanjan siirtomaa 1500-luvulla lähes 400 vuoden ajaksi. Alkuperäiset intiaanikansanryhmät kuolivat miltei sukupuuttoon jo 1500-luvulla, ja siksi maahan tuotiin työvoimaksi afrikkalaisia orjia. Yhdysvallat valtasi Kuuban Espanjalta vuoden 1898 sodassa ja miehitti saaren. Yhdysvallat salli Kuuban muodollisesti itsenäistyä vuonna 1902, mutta samalla pakotti sen hyväksymään perustuslakilisäyksen, joka antoi Yhdysvalloille suuren vaikutusvallan Kuuban talouteen ja ulkopolitiikkaan. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina maata johtivat vuorotellen ainakin näennäisen demokraattiset hallitukset ja diktatuurit. Hallitukset olivat korruptoituneita, ja yhteiskunnassa vallitsi suuri eriarvoisuus. Fidel Castro otti vallan vuonna 1959 aseellisella vallankumouksella ja teki Kuubasta yksipuoluejärjestelmää noudattavan kommunistivaltion. Castro toteutti radikaalin taloudellisen ohjelman ulkomaisten yritysten kansallistamisineen, mikä synnytti konfliktin Kuuban ja Yhdysvaltojen välille. Tilanne paheni, kun Castro sai tukea Neuvostoliitolta ja ryhtyi myös käymään kauppaa maan kanssa. Vuonna1962 Yhdysvallat asetti Kuuballe tiukan kauppasaarron, mikä on voimassa yhä tänäkin päivänä.
Yhteiskunta ja politiikka
Kuuba on sosialistinen yksipuoluevaltio, jossa vallitsee suunnitelmatalous ja vain kommunistinen puolue on sallittu. Kansalliskokous on maan korkein päättävä ja lakeja säätävä elin, mutta käytännössä se ei ole koskaan kieltäytynyt hyväksymästä hallituksen antamia lakiehdotuksia. Presidentti Fidel Castro hallitsi Kuubaa vuodesta 1959 lähtien, mutta joutui vetäytymään presidentin virasta vuonna 2006 sairastumisensa takia. Vuonna 2008 Fidel Castro ilmoitti virallisesti, ettei hän enää tule palaamaan presidentin tehtäviin. Nykyään Kuubaa hallitsee Fidelin veli, Raúl Castro. Kuuban suhde Yhdysvaltoihin vaikuttaa Kuuban politiikkaan ja yhteiskuntaelämään. Tämä on tullut entistä selvemmin esille, kun Yhdysvallat asetti Kuuban taloussaartoon.
Kuuballa on valtiollinen perusturvajärjestelmä. Peruskoulu on pakollinen ja kaikki koulutus on ilmaista. Perusturvaan kuuluu sairaus- ja onnettomuusvakuutus, äitiyslomaoikeus ja eläkejärjestelmä. Terveydenhoitojärjestelmä on korkealuokkainen ja sen palvelut ovat maksuttomia. Lääkärin hoitoon on helppo päästä, mutta lääkkeistä on ollut pulaa taloussaarron takia. Nykyisin lääkkeiden saanti on helpompaa, koska maahan on perustettu omaa lääketeollisuutta.
Kuubaa on kritisoitu sen epädemokraattisuudesta ja ihmisoikeuksien rikkomuksista. Kuubassa hallituksen poliittisia vastustajia valvotaan, vangitaan ja jopa teloitetaan.
Talous ja kaupankäynti
Kuuban tärkein tulonlähde on koko 1900-luvun ajan ollut sokeri. Viime vuosina sokerinvienti on laskenut voimakkaasti. Kommunismin romahdus ja Neuvostoliiton hajoaminen aiheuttivat katastrofaalisia seurauksia Kuuban taloudelle. Maa oli riippuvainen Neuvostoliiton antamasta rahallisesta tuesta ja sen Kuuballe myymästä huokeasta öljystä. Neuvostoliitto tuki myös sokeriteollisuutta maksamalla sokerista maailmanmarkkinahintoja korkeamman hinnan. Kun taloudellinen kriisi oli pahimmillaan, Castro lanseerasi kansalaisille tiukan säännöstelyohjelman. Lihaa, voita, kananmunia ja juustoa oli miltei mahdotonta saada, ja ruokajonot olivat pitkät. Kuuban bruttokansantuote laski vuodesta 1989 vuoteen 1994 jopa 34 prosenttia, ja vasta 1990-luvun puolivälissä talous alkoi vakautua. Ulkomaisesta valuutasta tuli sallittua, mikä avasi mahdollisuuden ulkomaisille investoinneille Kuubaan. Nykyään kuubalainen tupakka ja sikarit ovat maailman parhaiden maineessa. Myös turismi on kasvanut ja maan nikkelivarannot ovat maailman suurimmat. Yhteistyö ja kauppa Etelä-Amerikan ja EU:n kanssa on kasvussa ja maa saa ostaa halpaa öljyä Venezuelasta. Kuuballa on myös kauppasuhteita Kiinaan.
