Laos

Laos on yksi harvoista sosialistisista valtioista ja yksi Aasian köyhimmistä. Neuvostoliiton romahdettua 1991 maalla on ollut vaikeuksia löytää oma paikkansa muuttuvassa maailmanpolitiikassa ja -taloudessa. Kommunistit syrjäyttivät monarkian vuonna 1975, ja maa eristyi vuosiksi kansainyhteisöstä. Laos alkoi avautua uudelleen 90-luvulla, mutta uudistusyrityksistä huolimatta se on pysynyt köyhänä ja kansainvälisistä lahjoituksista riippuvaisena.

Päivitetty viimeksi 18.09.2009

Maantiede ja ympäristö

Laos on sisämaan valtio Indokiinan niemimaalla Kaakkois-Aasian ääreisosassa. Sen rajanaapureita ovat Kiina, Vietnam, Kambodža, Thaimaa ja Burma. Maan pääkaupunki Vientiane sijaitsee lounaisrajan tuntumassa. Laos on pinnanmuodoiltaan vuoristoinen, erityisesti pohjoisosiltaan ja Vietnamin rajan tuntumassa sijaitsevan Annamin vuoriston osalta. Korkein kohta Pou Bia kohoaa 2817 metriin. Vain kolme tasankoa rikkoo Vietnamin vastaisen vuorijonon. Laajoja viljelylle soveltuvia tasankoja on vain etelässä ja lännessä, missä suurin osa riisisadosta kasvatetaan. Laosin monet joet saavat vetensä maan vuorilta ja virtaavat länsirajan tuntumassa sijaitsevaan Mekong-jokeen.

Laosin teollisuus on niin pientä, että maan ympäristöongelmat liittyvät lähinnä perinteisiin viljelymenetelmiin ja niiden aiheuttamaan eroosioon ja metsäkatoon. Vaikka Laos onkin metsien peittämä maa, sen hakkuutahti on kestämätön. Hallitus onkin pyrkinyt ohjaamaan vuoristokansoja välttämään hakkuukaskeamista ja järjestämään laajoja uudelleenmetsitysprojekteja. Tällä maa pyrkii myös turvaamaan tärkeän puutavaraviennin tulevaisuuden.

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Laos, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Laosin historia yhtenäisenä valtiona juontaa juurensa Lan Xangin eli "tuhannen elefantin" kuningaskuntaan, joka oli olemassa jo 1300-luvun puolivälissä. Voimakkaalla kuninkaalla Fa Ngumilla oli hallussaan suiurin osa nykyisten Thaimaan ja Laosin alueista. Hänen seuraajansa juurruttivat maahan buddhalaisuuden 1500-luvulla. Kuningaskunta rappeutui 1600-luvulle tultaessa kuningassukujen ja rajanaapurien taisteluihin, ja nykyisellä Thaimaan alueella sijaitseva Siam valloitti suuren osan Laosin alueista. Vietnamin jouduttua Ranskan siirtomaaksi ranskalaiset syrjäyttivät siamilaiset ja aloittivat Laosin sulauttamisen ranskalaiseen imperiumiin. Nykyinen Laosin ja Thaimaan välinen raja määriteltiin ranskalais-siamilaisessa sopimuksessa vuonna 1907.

Toisessa maailmansodassa ranskalaisen Indokiinan alueet joutuivat japanilaismiehityksen alaisiksi, ja juuri ennen Japanin antautumista vuonna 1945 Laosin silloinen kuningas suostuteltiin julistamaan maa itsenäiseksi Ranskasta. Tämä nostatti kansallistunnetta ja -liikehdintää, mutta ranskalaiset katkaisivat tien itsenäisyyteen jo alkuvuodesta 1946 miehittämällä maan uudelleen myöntäen maalle kuitenkin rajoitetun itsehallinnon. Kun ensimmäinen Indokiinan sota alkoi Ranskan ja vietnamilaisten kommunistivoimien välille, jälkimmäinen liike auttoi myös perustamaan laolaisen vastarintaliikkeen, joka lyöttäytyi yhteen siirtomaaherruutta vastustavien kommunistien kanssa. Itsenäisyyden maa saavutti vasta Geneven rauhankonferenssissa 1954 voitettuaan ensin Ranskan sissisodassa. Laosissa pidettiin vaalit 1955 ja 1957 perustettiin laajapohjainen hallitus, joka kuitenkin kaatui vuotta myöhemmin poliittisiin riitoihin, ja oikeisto otti vallan. Sittemmin voimatasapainoa ovat horjuttaneet toinen sota ja poliittinen kaksinapaisuus.

Yhteiskunta ja politiikka

Laosin ainut laillinen puolue on uudelleennimetty entinen kommunistipuolue, nykyinen Laosin kansan vallankumouksellinen puolue. Valtionpäämies on presidentti, ja hallitusta johtaa pääministeri. Hallituksen politiikka muodostetaan puoluekoneistossa 55-jäsenisessä keskuskomiteassa ja erityisesti 11-jäsenisessä "politbyroossa", joka myös tarkistaa merkittävät hallituksen tekemät päätökset. Kansalliskokouksen lainsäädäntövalta on rajallinen, mutta viime vuosina ainakin edustajien määrää on lisätty vaalikausittain. Indokiinan sodan jälkeiset kapinat hallitusta vastaan ovat vähentyneet, ja pieniä yhteenottoja lukuun ottamatta 2000-luvulla kapinoita ei varsinaisesti enää ole.

Poliittinen tilanne maassa on rauhoittunut huomattavasti siitä, mikä se oli itsenäisyyden jälkeen. Oikeiston saatua vallan yritettiin vuonna 1960 perustaa myös maltillinen hallitus, joka ei kuitenkaan onnistunut saamaan valtaa vaan kaatui. Tämän seurauksena maltilliset liittoutuivat kommunistien kanssa vastustamaan oikeistovaltaa, ja Neuvostoliitto ryhtyi tukemaan liikettä – Yhdysvaltojen tukiessa oikeistoa. Toisessa Geneven konferenssissa 1961–62 sovittiin Laosin puolueettomuudesta, mutta pian sen jälkeen osapuolet ajautuivat kiistoihin, ja kasvava Yhdysvaltain armeijan läsnäolo etelässä ja Neuvostoliiton tukemien vietnamilaiskommunistien läsnäolo pohjoisessa ajoi maan mukaan toiseen Indokiinan sotaan (1954–75), joka päättyi kommunistivoimien voittoon ja Laosin kommunistisen tasavallan perustamiseen. Poliittinen kontrolli tiukentui vuodesta 1975 eteenpäin, mikä johti toisinajattelijoiden vangitsemiseen ja "uudelleenkouluttamiseen" sekä huonontuvan taloustilanteen kiihdyttämään massiiviseen poismuuttoaaltoon. Kontrolli on vähentynyt huomattavasti noista ajoista, ja vankileirit on suljettu. YK:n pakolaisasian valtuutetun toimisto UNHCR valvoi paluumuuttoa, mutta sen toimipiste suljettiin ongelmien vähäisyyden vuoksi vuonna 2001.

Talous ja kaupankäynti

Laos on köyhä sisämaan valtio, jolla on heikko infrastruktuuri ja heikosti koulutettu työvoima. Maatalous, josta suurin osa on riisinkasvatusta toimeentulotarkoituksessa, työllistää 75 % kansasta ja tuottaa 29 % BKT:sta. Kansalliset säästöt ovat vähäisiä, ja Laos joutuu turvautumaan pitkälti ulkomaiseen apuun ja lainoihin taloutensa kehittämiseksi. Kommunistihallinto otti 70-luvun puolivälin jälkeen käyttöön tiukan suunnitelmatalouden, jota kuitenkin lievennettiin vuonna 1986, kun hallitus esitteli talousuudistuksen. Sen tarkoitus oli kasvattaa yksityissektoria ja vapauttaa hinnat markkinoiden määrättäviksi. Maanviljelijöille sallittiin maanomistus, ja he saattoivat myydä tuotteitaan avoimille markkinoille; lisäksi yritys- sekä rajapolitiikkaa muutettiin vapaampaan suuntaan. Nämä uudistukset johtivat tuotannon kannattavuuteen ja talouskasvuun, jotka ovat jatkuneet näihin päiviin asti. Maan nykyinen talousjärjestelmä on melko avoin järjestelmä, johon hallitus kuitenkin vaikuttaa keskeisesti politiikallaan. Talous ei kuitenkaan ole yhtä tuottava kuin esimerkiksi lähivaltioilla Kiinalla tai Vietnamilla, vaan Laos turvautuu ulkomaisia sijoituksia saadakseen runsaisiin luonnonvaroihinsa. Kansainvälisellä asteikolla Laos on kuitenkin määritelty melko huonoksi sijoituskohteeksi muun muassa kukoistavan paikalliskorruption vuoksi. Kiina on nykyään maan suurin ulkomainen sijoittaja.

Muita maaprofiileita

• BBC country profile
• CIA World Factbook