Latvia
Latvian tasavalta
Pohjoisessa Itä-Euroopassa sijaitseva Latvia on kolmesta entisestä Neuvostoliitolle kuuluneesta Baltian maasta keskimmäisin Viron ja Liettuan välissä. Latvian ja Liettuan kielillä on yhteinen alkuperä, ja maan historialliset ja ekumeeniset juuret ovat Viron kanssa yhteisiä.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Latvia on kolmesta Baltian maasta keskimmäinen. Sillä on maarajaa Viron, Venäjän, Valko-Venäjän ja Liettuan kanssa. Latvian maaperä on jääkauden jäljiltä alavaa moreenimaata, jonka matalien kukkuloiden lisäksi on erityisesti maan itäosissa muutamia ylänköjä, mutta korkeimmat kohdat kohoavat kuitenkin vain hieman yli 300 metriin. Metsäalueet Sisä-Venäjän mannerilmasto vaikuttaa ilmastoon, mutta Golfvirta tasapainottaa sitä huomattavasti.
Latvian pahimpia ympäristöongelmia ovat ilman ja veden saastuminen, jotka liittyvät myös jätteenkäsittelyn puutteellisuuteen. Päästöistä 70 % tulee liikenteestä. Saasteiden aiheuttamat happosateet ylikuormittavat erityisesti metsien kestokykyä, ja vesistöjä kuormittavat maatalouden päästöt.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Latvia, tarvitsisimme 3.1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Latvian alue asutettiin pian jääkauden jälkeen. 1000-luvulle tultaessa sitä asuttivat useat balttiheimot kuningaskuntineen. Rannikkoalueelle ja Väinäjoen suistoon muutti saksalaisia lähinnä meripihkakaupan vuoksi, ja germaaninen vaikutus kasvoi. Saksalainen piispa perusti Latvian nykyisen pääkaupungin Riian vuonna 1201. Kaupunki liittyi Hansaliittoon vuosisadan lopulla ja aloitti tärkeän kulttuuri- ja kauppasuhteiden luomisen muun Euroopan kanssa. Useat sodat ja rauhansopimukset johtivat silloisen Liivinmaan jakamiseen, ja 1700-luvun loppuun mennessä alueet oli liitetty Venäjään. Latvialaisten kansallistunne nousi vasta 1800-luvun lopulla, kun nationalistinen liike perustettiin vastustamaan venäläistämistoimia. Sosialismi kasvatti kannatustaan, ja vuonna 1917 maa alkoi vaatia itsemääräämisoikeutta oltuaan ensimmäisen maailmansodan alusta asti saksalaismiehityksen alla. Väliaikainen kansallisneuvosto yhdisti latvialaisväestön, ja vuonna 1918 perustettu parlamentti julisti maan itsenäiseksi. 30-luvulla diktaattoriksi nousi Kārlis Ulmanis, mutta toisessa maailmansodassa Latvia liitettiin Neuvostoliittoon Saksan kanssa tehdyn etupiirijaon mukaisesti. Latvia vapautui yhdessä Viron ja Liettuan kanssa Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991.
Yhteiskunta ja politiikka
Latvian korkein hallintoelin on yksikamarinen parlamentti Saeima, jonka 100 jäsentä valitaan vaaleissa neljän vuoden välein. Valtionpäämiehenä toimii suppeiden valtaoikeuksien presidentti, jonka Saeima valitsee neljän vuoden välein. Presidentti nimittää hallituksen johtoon pääministerin ja vahvistaa Saeiman ehdottamat lait.
Vuonna 1991 Latvia otti uudelleen käyttöön suuren osan vuoden 1922 perustuslaista, ja kahta vuotta myöhemmin suoritettiin väestönlaskenta kansalaisuuskelpoisuuden määrittelemiseksi. Latvian puoluetasapaino alkoi selkiintyä vasta vuoden 1998 valeissa, mutta useiden hallitusten kaaduttua vuonna 2000 muodostettu hallitus oli ensimmäinen, joka kesti seuraaviin vaaleihin. 90-luvun aikana keskeisiä tavoitteita olivat Euroopan unioniin ja Natoon liittyminen. EU:hun liittymisestä pidettiin kansanäänestys vuonna 2003, ja seuraavan vuoden alusta Latviasta tuli jäsenmaa. Samana vuonna se liittyi myös Natoon.
Talous ja kaupankäynti
Latvia on vuodesta 2000 kuulunut korkean talouskasvun Itä-Euroopan maihin yli 10 prosentin vuosittaisella bruttokansantuotteen kasvullaan. Nopean kasvun varjopuoli tuli kuitenkin esiin 2008 pankkikriisissä, josta latvialainen talous kärsi nopeasti enemmän kuin mikään muu EU-maa. Maa joutui turvautumaan Kansainvälisen valuuttarahaston lainaohjelmaan, työttömyys nousi EU:n korkeimmaksi ja ostovoiman heikentyminen johti mellakoihin. Latvia pyrkii liittymään euroalueeseen talouden vakauttamiseksi, mutta koska inflaatio on rahaliiton sääntöarvoja korkeampi, nykyinen tavoite liittyä on asetettu vuodeksi 2012. Nykyinen valuutta on lati.
Latvian teollisuus keskittyi Neuvostoliiton aikana rautateiden matkustajavaunujen sekä puhelinten valmistukseen, mikä on haitannut taloutta myöhemmin. Latvian talous keskittyy pääasiassa matalahintaisiin tuotteisiin ja raakamateriaaleihin. Koneita ja lihatuotteita tuotetaan vientiin. Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat meripihka, kalkkikivi ja turve.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Riika
Etniset ryhmät:
latvialaiset 59,3%, venäläiset 27,8%, valkovenäläiset 3,6%, ukrainalaiset 2,5%, puolalaiset 2,4%, liettualaiset 1,3%, muut 3,1%
Kieli:
Latvia (virallinen) 58,2%, venäjä 37,5%, liettua ja muut 4,3%
Uskonto:
luterilaiset 19,6%, ortodoksit 15,3%, muut kristityt 1%, muut 0,4%, määrittämätön 63,7%
Eurooppa
Pohjois-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
EU
Euroopan neuvosto
IMF
Maailmanpankki
NATO
WTO
YK
Latvia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1991.