Libya

Libyan suuri sosialistinen arabikansantasavalta

Show country

Libya itsenäistyi vuonna 1951 yhtenä ensimmäisistä Afrikan maista. Keväällä 2011 vuosikymmeniä rauhallisena pysyneen maan rauha järkkyi kun arabimaailman demokratisoitumisaalto sai kansan vaatimaan yli 40 vuotta itsevaltaisesti hallinneen Muammar Gaddafin eroa.

Päivitetty viimeksi 14.04.2011

Maantiede ja ympäristö

Libya sijaitsee keskellä Saharan autiomaata, joka ulottuu Atlantin valtameren rannikolta Punaiseen mereen asti. Keskellä maata on useita vuoristoja, joiden huiput nousevat 3500 metrin korkeuteen. Sisämaa on karua ja kuumaa, ja sen loputtomat hiekkatasangot ovat vailla kasvillisuutta ja asutusta. Tällä alueella vallitsee miltei sateeton aavikkoilmasto äärimmäisine lämpötilan vaihteluineen. Alueen vähäinen asutus on keskittynyt muutamille hajanaisille keitaille. Läntisellä rannikkokaistaleella on hedelmällistä maata, joka soveltuu erityisen hyvin maanviljelyyn. Täällä asutus on tiheämpää. Useat suuret kaupungit sijaitsevatkin tällä alueella, jossa vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto. Sidran lahden itäpuolella rannikko muuttuu mataliksi harjuiksi, jotka ovat tiheään asutettuja. Suurista alueellisista eroavaisuuksista huolimatta puuttuvat sateet ovat koko Libyan ongelma. Aavikkoalueilla voi mennä vuosikausia sadekuurojen välillä, kun taas rannikkoalueilla vuosittaiset sademäärät ovat enintään 400-500 millimetriä. Libyan suurin ympäristöongelma liittyykin maan ilmastoon ja sijaintiin. Maalla on erittäin vähän puhdasta juomavettä ja sillä on ongelmia aavikoitumisen ja maanpinnan eroosion takia, mistä syystä maaperä soveltuu huonosti tehokkaaseen maanviljelyyn.

1.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Libya, tarvitsisimme 1.7 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Libyan rannikkoalueet joutuivat Rooman valtakunnan haltuun vuonna 96 eKr. 300-luvun lopun Rooman valtakunnan jaossa provinssista tuli osa Itä-Rooman eli Bysantin keisarikuntaa. Islamin leviämisen myötä alue liitettiin 600-luvun puolivälissä arabialaiseen valtakuntaan ja islamilainen kieli- ja kulttuurialueeseen. Libyan maa-alueita siirreltiin eri arabisulttaanien välillä seuraavien vuosisatojen ajan. Kun ottomaanien valtakunta otti Libyan hallintaansa 1500-luvulla, jätettiin maan hallinta vuokrasotilaiden harteille. Libyan satamia käytettiin Välimerellä riehuvien ottomaanimerirosvojen tukikohtina useiden vuosisatojen ajan. 1800-luvulla ottomaanit alkoivat menettää yhä useampia alueita, ja vuonna 1911 Italia valtasikin Libyan ja maasta tuli Italian siirtomaa. Useat tuhannet italialaiset muuttivat maahan ja suuria tie- ja teollisuusprojekteja aloitettiin. Toisen maailmansodan aikana Libya joutui englantilaisten joukkojen miehittämäksi, mutta maa sai itsenäisyyden vuonna 1951 ensimmäisenä Afrikan maana. Köyhyys ja alikehittyneisyys aiheuttivat valtavia ongelmia uudelle hallitukselle, joka oli täysin riippuvainen ulkomaisista avustuksista, kunnes maasta löydettiin öljyä vuonna 1959. Vuonna 1969 eversti Muammar Gaddafi kaatoi hallituksen vallankaappauksella ja hääsi kaikki ulkomaalaiset pois maasta. Hän halusi luoda Libyaan täysin uuden sosiaalisen ja poliittisen järjestyksen.

Yhteiskunta ja politiikka

Gaddafi dominoi Libyan politiikkaa täysin. Hän loi erityisen islamilaisen sosialismin, jota kutsutaan nimellä ”kolmas universaali teoria”. Järjestelmään sisältyy lukuisia komiteoita maaseutu- ja kaupunkitasolla aina vallankumoukselliseen neuvostoon asti. Vaalit ovat kiellettyjä ja demokratiaa harjoitetaan kuulemalla kansalaisten mielipiteitä komiteoiden kautta. Todellisuudessa kaikki valta on Gaddafilla. Vuosina 1970-1999 Libya oli Yhdysvaltojen ja muiden länsivaltojen vannoutunut vihollinen. Gaddafi tuki sekä PLO:n että IRA:n toimintaa ja Iranin sotaa Irakia vastaan. Libyalaiset terroristit räjäyttivät myös lentokoneen Skotlannin Lockerbien yläpuolella vuonna 1987. Vuodesta 1999 lähtien Gaddafi on kuitenkin avannut Libyan yhä suuremmalle länsimaiselle vaikutukselle ja lopettanut joukkotuhoaseiden kehittämisen. Libya yritti monien vuosien ajan perustaa erilaisia arabiliittoutumia, mutta käänsi myöhemmin huomionsa etelään, kohti Afrikkaa ja Afrikan Unionia. Maalla on valtavat öljytulot, mutta tästä huolimatta Libyan työttömyysaste on korkea erityisesti nuorten keskuudessa.

Keväällä 2011 yleinen tyytymättömyys kärjistyi kun Tunisian kansannoususta alkanut Arabimaiden demokratisoitumisaalto saapui Libyaan. Levottomuuksien taustalla vaikuttivat pitkään jatkunut nuorisotyöttömyys ja demokratiavaje. Väkivaltaisessa konfliktissa Gaddafi on yrittänyt asevoimin tukahduttaa vastustajiaan. Massiivisten iskujen seurauksena YK:n turvallisuusneuvosto päätti Libyan tilanteen vaativan suojeluvastuun (R2P) periaatteen mukaisia toimia siviiliväestön suojelemiseksi. Gaddafin joukkojen ilmahyökkäysten estämiseksi maan ilmatilaan asetettiin lentokielto. Lisäksi NATO on aloittanut alueella operaation ja vaatinut Gaddafia luopumaan vallasta ennen kuin maa luisuu pahempaan kaaokseen. Konflikti on aiheuttanut vakavan humanitaarisen kriisin ja pakottanut yli puoli miljoonaa ihmistä pakenemaan.

Talous ja kaupankäynti

Afrikkalaisessa mittakaavassa Libyan taloudellinen tilanne on ollut hyvä ja maan bruttokansantuote Afrikan mantereen korkein. Kun maa oli eristyksissä muusta maailmasta, se joutui taloudelliseen taantumaan YK:n ja Yhdysvaltojen taloussaarron takia. Myös laaja korruptio ja suuret investoinnit joukkotuhoaseisiin vaikeuttivat Libyan talouden kehitystä. Viime vuosien aikana maan talous on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa, mutta kasvu heilahtelee öljyn maailmanmarkkinahinnan vaihteluiden tahdissa vaikeuttaen talouden suunnittelutyötä pitkällä tähtäimellä. Jopa 95 prosenttia taloudesta perustuu öljyteollisuuteen, mutta suuri osa tämän sektorin tuloista ei päädy sen omien kansalaisten hyväksi. Monet öljyteollisuuden työntekijät saapuvat ulkomailta, ja vievät ansaitsemansa rahat mukanaan ulos maasta. Libyan toiseksi tärkein elinkeino on maanviljely. Maa on kuitenkin täysin riippuvainen ulkomaisten elintarvikkeiden tuonnista, koska se tuottaa itse vain neljäsosan tarvitsemistaan elintarvikkeista. Työttömyys sekä koulutuksen ja työmarkkinoiden huono synkronisointi heikentävät maan yksipuolista taloutta. Uusiin elinkeinoihin panostaminen ei tähän mennessä ole tuottanut mainittavaa menestystä. Viimeisimmän poliittisen kriisin seurauksena myös maan talous on kärsinyt vakavasti.

Lyhyesti

Libya

Pääkaupunki:

Tripoli

Etniset ryhmät:

Arabit ja berberit 97 %, muut 3 %

Kieli:

Arabia, italia, englanti

Uskonto:

Sunnimuslimit 97 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 3 %

Satelliittikuvat

Great Man-made River

Tripoli

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

FN-sambandet © 2014