Libya

Viimeksi päivitetty: 26.05.2025

Libyaa repii jatkuva raju valtataistelu. Kaksi hallitusta kilpailee valtion ja öljyvarojen hallinnasta. Libyan kiistoihin osallistuu useita ulkomaita ja ääriliikkeetkin yrittävät käyttää hyväkseen sekavaa tilannetta. Maassa on kymmeniä epäsäännöllisiä aseryhmiä. Taisteluissa on ollut mukana tuhansia ulkomaalaisia palkkasotilaita. Libyalaisten elinolot paranevat vasta sitten kun maahan saadaan rauha.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Tripoli
Etniset ryhmät:	Arabit 92%, berberit 5%, muut 3%
Kieli:	Arabia (virallinen kieli), berberikielet (tamazight), englanti, italia
Uskonto:	Sunnimuslimit 97%, kristityt 2%, muut ja uskonnottomat 1%
Väkiluku:	7 381 023 (2024)
Valtiomuoto:	Tasavalta, väliaikaishallitus
Pinta-ala:	1 759 541 km2
Valuutta:	Libyan dinaari
BKT per asukas:	23 375 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	17. helmikuuta (vallankumouksen vuosipäivä), 24, joulukuuta (itsenäisyyspäivä)

Maantiede

Libya on Pohjois-Afrikassa Välimeren rannalla. Läntisiä rajanaapureita ovat Algeria ja Tunisia, idässä ovat Egypti ja Sudan, etelässä Niger ja Tsad. Lähes 90% libyalaisista elää Välimeren rannikolla. Neljä viidesosaa väestöstä asuu kaupungeissa. Libyan rannikolla on hiekkarantoja, särkkiä, kallioiden ympäröimiä lahtia ja suola-altaita. Kapean rannikkovyöhykkeen eteläpuolella alkaa Sahara. Suurin osa Libyasta on karua hiekka-aavikkoa. Aavikolla on keitaita, paikoitellen pieniä järviäkin. Keitailla kasvaa taatelipalmuja. Libyan rannikolla on Välimeren ilmasto: kesät ovat lämpimiä ja kuivia, talvella on viileämpää ja sateista. Saharan ilmasto on kuuma ja kuiva.

Libyan joet ovat kuivia enimmän osan vuodesta. Rankkasateet voivat täyttää joet vähäksi aikaa, mutta pian ne taas kuivuvat. Saharan hiekan alla on vuosituhansien kuluessa kertyneitä pohjavesivaroja. Niitä on suunniteltu käyttää juomavesilähteinä ja viljelymaiden kasteluun. Libyan vehrein seutu on maan koillisosassa Välimeren rannalla. Siellä on Jebel Akhdarin ylänkö, jonka rinteillä kasvavat johanneksenleipäpuut, parkkitammet, pihkaiset mastiksipistaasit ja katajat.

Tibestin vuoriston pohjoisin kieleke työntyy Tšadista Libyaan. Libyan puolella korkein huippu on Bikku Bitti (2266 m). Sen pohjoispuolella keskellä aavikkoa on Waw an Namusin vanha tulivuorikraatteri, kuin valtava musta silmä. Tulivuoren vieressä on kolme suolavesijärveä. Länsi-Libyassa Algerian rajan lähellä Acacusvuorten nimellä tunnetut harmaat kukkulat kohoavat karheina Saharan hiekasta. Kallioissa on kymmenen tuhatta vuotta sitten kaiverrettuja ja maalattuja kuvia kirahveista, sarvikuonoista, norsuista ja virtahevoista. Sahara on ollut paljon kosteampi ja vehreämpi kuin nykyisin.

Historia

Haua Fteahin kalliosuojasta Jebel Akhdarin ylängöltä on löydetty jäänteitä 150 000 vuotta vanhasta ihmisasutuksesta. Kalliosuojan maalattian kaivauksissa on paljastunut monta eri kerrosta, joissa on ihmisten luita, kivityökaluja ja myöhemmän ajan esineiden ja astioiden palasia. Suojan varhaisimmat asukkaat ovat eläneet kivikaudella, myöhäisimmät alle kaksi tuhatta vuotta sitten. Eri puolilla Libyaa on yli viisi tuhatta vuotta sitten tehtyjä kalliopiirroksia, joissa kuvataan Saharan suuria eläimiä ennen kuin alue kuivui hiekka-aavikoksi.

Kolme tuhatta vuotta sitten Libyan länsiosissa eläneet garamantit rakensivat kivikaupunkeja ja maanalaisia kasteluverkostoja. Garamantit hallitsivat keitaiden ketjua, jonka kautta kulki yksi Saharan keskeisistä kauppareiteistä. 2600 vuotta sitten kreikkalaiset perustivat Libyan itäosiin useita kaupunkeja. 2100 vuotta sitten Libyasta tuli osa Rooman valtakuntaa. 600-luvulla islamilaiset arabit valloittivat Libyan. 1500-luvulla Libya liitettiin osmanien/ottomaanien valtakuntaan.

1800-luvulla Pohjois-Afrikassa oli Turkin valtapiiriin kuuluvia melko itsenäisiä barbareskivaltioita, jotka perivät suojelumaksuja Välimerellä kulkevilta aluksilta. Merirosvous johti sotaan Tripolin ja Yhdysvaltojen välillä. Vuonna 1911 Italia alisti Libyan siirtomaakseen. Libyaan muutti yli sata tuhatta italialaista siirtolaista. Italia kukisti julmasti siirtomaavallan vastaiset kapinat. Itä-Libyan Kyrenaikan alueella surmattiin viisikymmentä tuhatta ihmistä. Puolet Libyan beduiiniväestöstä kuoli sotaan, nälkään ja tauteihin.

Toisen maailmansodan aikana Libya oli ankarien taistelujen näyttämö. Saksan ja Italian armeijat taistelivat Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen joukkoja vastaan. Vuodesta 1943 vuoteen 1951 Libyassa oli brittiläinen hallinto. Libya itsenäistyi vuonna 1951. 1950-luvun lopulla maasta löydettiin suuria öljyesiintymiä. Vuonna 1969 Muammar Gaddafin johtamat sotilaat kaappasivat vallan. Gaddafi johti Libyaa itsevaltiaana vuoteen 2011 asti. Hänet surmattiin sisällissodassa. Libyan tilanne on säilynyt epävakaana. Eri valtaryhmät ja niitä tukevat aseelliset joukot kamppailevat maan ja öljyvarojen hallinnasta.

Ekologinen jalanjälki

3,0

maapalloa maassa Libya

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Libya keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 3,0 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Libyaa repii jatkuva valtataistelu. Pääkaupungissa Tripolissa on pääministeri Abdul Dbeibehin kansallisen yhtenäisyyden hallitus, jonka valta ulottuu Länsi-Libyan rannikkoseuduille. Tällä alueella ovat Tripolin lisäksi Misratan ja Sirten kaupungit. Itäinen Libya, Tobrukin ja Bengasin kaupungit sekä valtaosa sisämaan aavikosta on kenraali Khalifa Haftarin johtaman Libyan kansallisarmeijan hallussa. Haftar pitää itseään Libyan todellisena johtajana. Tobrukissa istuva Libyan parlamentti tukee Haftaria. Libyan eteläosissa on heimoalueita, joiden asukkaat eivät kannata Haftaria, eivätkä liioin Tripolin hallitusta.

Libyassa on kymmeniä voimakkaita aseryhmiä. Tripolin hallituksen liittolaisia ovat Tripolin, Misratan ja Sirten vahvat paikalliset asejoukot. Kenraali Haftarin armeijaan kuuluu monia epäsäännöllisiä aseryhmiä. Hänen joukoissaan on taistellut myös tuhansia palkkasotilaita Sudanista, Syyriasta ja Venäjältä. Egypti, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Saudi-Arabia pitävät Haftaria liittolaisena taistelussa ääri-islamisteja vastaan. Haftarin armeija on saanut aseita Ranskasta ja Venäjältä. Turkki ja Qatar ovat olleet Tripolin kansallisen yhtenäisyyden hallituksen tukijoita. Sekä Tripolin hallitus että Haftarin armeija pyrkivät hallitsemaan Libyan öljykauppaa.

Viisitoista vuotta sitten Libyan talous oli Afrikan maiden kärjessä. Öljy antoi vaurautta. Muammar Gaddafi hallitsi itsevaltaisesti. Kansalaisvapauksia rajoitettiin, ihmisoikeuksia loukattiin. Vuonna 2011 leimahti kapina Gaddafia vastaan. Taisteluihin osallistui myös ääri-islamistisia ryhmiä. Kapina päättyi, kun Gaddafi surmattiin. Siirtymäajan kansallinen neuvosto alkoi hallita maata. Vuonna 2012 Libyassa järjestettiin parlamenttivaalit. Valitun parlamentin, kansankongressin, piti laatia Libyalle uusi perustuslaki. Ryhmittymien väliset ristiriidat pysäyttivät uudistustoimet. Uusi sisällissota alkoi vuonna 2019 Haftarin armeijan ja Tripolin hallituksen kannattajien välillä. Vuonna 2020 solmittiin aselepo ja sovittiin, että seuraavana vuonna järjestettäisiin vaalit. Näin ei tapahtunut. Valtataistelu ja aseelliset yhteenotot jatkuvat.

Libyassa on ollut paljon muista Afrikan maista tulleita vierastyöläisiä. He ovat joutuneet väkivallan kohteiksi ja heitä on karkotettu maasta. Libya on myös ollut kauttakulkureitti sadoille tuhansille Eurooppaan pyrkiville afrikkalaisille. YK:n ihmisoikeusneuvoston mukaan muuttajia ja pakolaisia on kohdeltu julmasti libyalaisissa pakolaiskeskuksissa. Heitä on pahoinpidelty. He ovat joutuneet sukupuolisen väkivallan kohteiksi. Libyan eri aseryhmillä on omia vankileirejä, jotka ovat virallisen valvonnan ulkopuolella. Vuonna 2023 Daniel-myrskyn rankkasateet aiheuttivat Libyassa tuhoisia tulvia. Dernan kaupungin lähellä murtui kaksi patoa. Tulva tappoi kymmenen tuhatta ihmistä. Vuoden 2025 keväällä tuhannet libyalaiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltä. Tripolissa mielenosoittajat vaativat, että Dbeibehin hallituksen on erottava. Misratassa marssivat hallituksen kannattajat.

Lisätietoja Libyan konfliktista täältä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

115 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Libya

Libya on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 115 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Libya on ylemmän keskitulotason maa. Libyan talous on öljyn varassa, yli 90 prosenttia valtionhallinnon tuloista saadaan öljystä. Yhteiskunnan suuret ristiriidat ja öljyn tuotanto- ja hintavaihtelut ravistelevat Libyan taloutta. Joinakin vuosina talouskasvu on yli 20%. Toisina vuosina kasvu pysähtyy täysin. Vuonna 2020 Libyan talous supistui 30%. Sen jälkeen talous elpyi. Vuonna 2024 Libyan talous supistui kolme prosenttia.

Maailmanpankin asiantuntijat suosittelevat, että Libya antaisi enemmän tilaa yksityiselle yritystoiminnalle. Elinkeinoelämää pitäisi monipuolistaa, jotta päästäisiin irti epävarmuutta aiheuttavasta öljyriippuvuudesta. Libyaan tuskin saadaan tasaista kestävää talouskasvua niin kauan kun aseellisiksi yhteenotoiksi kärjistyvät poliittiset kamppailut estävät kansakunnan kehitystä. Vuonna 2025 kolmasosa libyalaisista elää köyhyydessä. Lähes viidesosa työvoimasta on työttömänä.

Alle kymmenesosa Libyan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 23% toimii teollisuuden tehtävissä ja vähän yli kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla. Yli kaksi miljoonaa työntekijää on valtion palveluksessa. Libyan viljelijät kasvattavat taateleita, manteleita, oliiveja, sitrushedelmiä, vehnää, ohraa ja vihanneksia. Yleisimpiä tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, kamelit ja siipikarja. Libyassa on neljä miljoonaa lammasta, miljoona vuohta, 110 000 kamelia ja sata tuhatta lehmää.

Kuivuudet haittaavat viljelyä ja karjataloutta. Kolme neljäsosaa elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Kalastus voisi olla nykyistä tärkeämpi elinkeino. Libyalla on 1800 kilometriä Välimeren rannikkoa. Libyan lähimaissa Tunisiassa, Marokossa ja Egyptissä käy joka vuosi miljoonia turisteja. Väkivalta on karkottanut turistit Libyasta. Virallisen tilaston mukaan maahan tulee vuosittain vain muutamia tuhansia ulkomaalaisia matkailijoita.

Vuonna 2023 Libyan tavaraviennin kokonaisarvo oli 30 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 19 miljardia euroa. Öljykauppa tuotti yli 90% vientituloista. Muita vientituotteita olivat maakaasu, kulta, ammoniakki, metalliromu ja kala. Lähes neljäsosa viennistä suuntautui Italiaan. Muita isoja vientimaita olivat Saksa, Espanja, Ranska, Kreikka ja Kiina. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Turkki, Italia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Egypti. Ulkomailla asuvat libyalaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin 750 miljoonaa euroa.

Tilastot

Maan Libya tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin