Lippu
Keskeiset luvut ja tiedot
| Pääkaupunki: | Lilongwe |
| Etniset ryhmät: | Chewa 25%, tumbuka 20%, lomwe 18%, yao 15%, ngoni 5%, sena 6%, manganja 4%, tonga 2%, nkhonde 1%, aasialaiset, eurooppalaiset ja muut 4% (2024) |
| Kieli: | Englanti (virallinen kieli), chewa, lambya, lomwe, yao, ngoni, tumbuka, sena, nyanja, tonga, nkhonde, nyakyusa |
| Uskonto: | Protestanttikristityt 58%, katolilaiset 19%, muslimit 14%, perinteiset afrikkalaiset uskonnot 6%, muut ja uskonnottomat 3% (2020) |
| Väkiluku: | 21 655 286 (2024) |
| Valtiomuoto: | Tasavalta |
| Pinta-ala: | 118 484 km2 |
| Valuutta: | Malawin kwacha |
| BKT per asukas: | 732 Ostovoimapariteetti $ |
| Kansallispäivä: | 6. heinäkuuta |
Maantiede
Malawi sijaitsee eteläisessä Afrikassa. Lännessä rajanaapurina on Sambia, pohjoisessa Tansania, idässä ja etelässä on Mosambik. Itä-Afrikan valtava hautavajoama kulkee Malawin itäosien läpi pohjoisesta etelään. Sen alueella on Malawijärvi, joka tunnettiin aikaisemmin Njassajärven nimellä. Malawijärvi on yksi Afrikan suurista järvistä. Se peittää neljänneksen Malawin pinta-alasta. Sen eteläpuolella on kosteikkojen ympäröimä Chilwajärvi, joka turpoaa sateista ja kutistuu kuivuuden aikana. Mulanjen vuoriryhmä kohoaa tasangolta Chilwan ja maan etelärajan välissä. Mulanjen huiput yltävät 2500-3000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Rotkoissa ja laaksoissa kasvaa metsää. Korkeimmilla rinteillä syntyy sumupilveä, joka tiivistyy tihkuksi ja sateiksi antaen vettä lähiseudun jokiin.
Suurimmat kaupungit Lilongwe, Blantyre, Mzuzu ja Zomba sijaitsevat Malawin keskiosien ylängöillä. Alle viidesosa malawilaisista elää kaupungeissa. Ylänköalueilla on tuottavaa maata. Malawin keski- ja pohjoisosissa kasvatetaan tupakkaa. Mulanjen lähettyvillä on teeviljelmiä. Malawissa on useita luonnonpuistoja, joihin houkutellaan matkailijoita. Kasungun luonnonpuiston joet tarjoavat elintilan virtahevoille. Puusavannilla tavataan norsuja, seeproja, puhveleita, hyeenoja ja solakoita isokorvaisia servaaleja. Nkhotakotan suojelualueesta on tullut turvapaikka uhanalaisille eläimille. Sinne on siirretty muualta maasta norsuja ja pensassarvikuonoja. Alueella elää leopardeja, antilooppeja ja paviaaneja, sekä kuningaskalastajia, haikaroita ja monia muita lintuja. Malawijärvestä on tunnistettu lähes tuhat kalalajia. Siellä elää monia kirjoahvenlajeja, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Liikakalastus uhkaa kalakannan säilymistä.
Historia
Malawissa on elänyt ihmisiä viisikymmentä tuhatta vuotta sitten. Suuri osa vanhoista luulöydöksistä on kymmenen tuhannen vuoden ikäisiä. Bantujen perinnetiedon mukaan Malawissa on asunut twa- ja fulanikansan esi-isiä. Tuhat vuotta sitten bantukansat alkoivat levittäytyä Malawin alueelle. Bantut harjoittivat kaskiviljelyä. He hallitsivat raudanvalmistuksen. 1400-luvulla bantujen vaellusten jatkuessa Malawiin tuli maravi-kansaa. 1700-luvulla maravien valtio hallitsi Malawin etelä- ja keskiosia. Suurimmillaan maravien valtio ulottui Sambiaan ja Mosambikiin asti. Malawiin muutti useita kansanryhmiä pääasiassa Etelä-Afrikasta ja Mosambikista. Maanviljely monipuolistui. Durran lisäksi kasvatettiin maissia, maniokkia ja riisiä. 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa orjakauppa tuhosi paikallistalouden. 1800-luvulla orjakauppiaat kuljettivat vuosittain noin 20 000 ihmistä Malawista Kilwan saarelle. Nykyisessä Tansaniassa sijaitseva Kilwa oli yksi Intian valtameren rannikon orjakaupan vilkkaista keskuksista.
1800-luvun puolivälissä brittiläiset lähetyssaarnaajat ja kauppiaat asettuivat Njassajärven alueelle. Yksi lähetyssaarnaajista oli skotlantilainen David Livingstone. Vuonna 1891 Iso-Britannia alisti Malawin alusmaakseen. Tupakan viljelystä tuli tuottoisa elinkeino. 1900-luvun alkupuolella ylängöille perustettiin teeviljelmiä. Vuodesta 1907 alkaen Malawia kutsuttiin Njassamaaksi. Malawi oli brittiläinen siirtomaa 1960-luvulle asti. Maa itsenäistyi vuonna 1964. Itsenäisyyden alkuvuosina hallitusta johti pääministeri Hastings Banda. Hänestä tuli presidentti, kun Malawi julistautui tasavallaksi vuonna 1966. Vuonna 1971 Banda nimitettiin elinikäiseksi presidentiksi.
Hastings Banda toimi Malawin presidenttinä vuoteen 1994 asti. Malawi oli yksipuoluevaltio. Vasta 1990-luvun alussa kotimainen ja kansainvälinen painostus pakottivat Bandan sallimaan muidenkin kuin hallituspuolueen toiminnan. Vuonna 1994 Banda hävisi presidentinvaalit. Presidentiksi nousi Bakili Muluzi, jonka johtama demokratiarintama sai enemmistön parlamentissakin. Vuonna 2002 Malawissa oli nälänhätä. Maahan tuli kansainvälistä apua, mutta elintarvikkeiden jakelussa esiintyi väärinkäytöksiä ja vitkastelua. Hallituksen virkailijoiden epäiltiin myyvän ruokaa laittomille markkinoille.
2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana Malawin jokaista hallitusta on syytetty väärinkäytöksistä. Valta on kuitenkin siirtynyt hallitukselta toiselle vapailla vaaleilla eivätkä poliittiset kiistat ole johtaneet väkivaltaan. Malawin talous on ollut heikko. Ruokaturvan ailahtelut sekä HIV/Aidsin leviäminen ovat aiheuttaneet vakavia haasteita. Maa on ollut riippuvainen ulkomaisesta avusta. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Malawi on osittain vapaa maa. Vuonna 2019 Malawin perustuslakituomioistuin hylkäsi presidentinvaalien tuloksen vaalivilppisyytösten jälkeen. Uudet vaalit järjestettiin vuonna 2020. Toiselle virkakaudelleen pyrkinyt presidentti Peter Mutharika hävisi uusintavaalin ja presidentiksi nousi Lazarus Chakwera.
Ekologinen jalanjälki
0,4
maapalloa maassa Malawi
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Malawi keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,4 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaYhteiskunta ja politiikka
Malawin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden välein. Presidentti johtaa hallitusta. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, välittömästi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Vuonna 2020 Malawin presidentiksi valittiin Lasarus Chakwera, joka edusti yhdeksän puolueen vaaliliittoa. Vaaliliiton pääpuolue on Malawin kongressipuolue. Se oli Malawin ainoa sallittu puolue 1960-luvulta 1990-luvulle asti.
Malawin parlamentissa, kansalliskokouksessa, on 193 kansanedustajaa. Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa kuusi puoluetta sai edustajiaan kansalliskokoukseen. Chakweran kongressipuolue sai 55 kansanedustajaa. Kolme neljäsosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Kansalliskokoukseen valittiin 40 naista. Seuraavat vaalit järjestetään syyskuussa vuonna 2025.
Malawia vaivaa sitkeä köyhyys. Maailmanpankki arvioi vuoden 2025 alussa, että 70% Malawin asukkaista elää köyhyydessä. Malawilla on vähän luonnonvaroja. Neljä viidesosaa väestöstä saa toimeentulon maataloudesta. Liikakäyttö kuluttaa viljelymaita ja laitumia. Viime vuosina talouden kasvu on ollut väestönkasvua hitaampi. Ruoka ja polttoaineet ovat kalliimpia kuin ennen. Malawin kwacha menetti lähes puolet arvostaan vuonna 2023. Yli puolet terveydenhoidon kuluista katetaan ulkomaisella avulla.
Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä. Viranomaiset suhtautuvat välinpitämättömästi perheiden sisällä tapahtuviin pahoinpitelyihin ja lasten hyväksikäyttöön. Ihmisoikeusjärjestöt raportoivat, että albinismin vuoksi vaaleaihoiset ihmiset joutuvat usein väkivallan kohteiksi. Tupakkaviljelmillä esiintyy paljon lapsityötä. Valtionhallinnossa on väärinkäytöksiä. Poliisit syyllistyvät väkivaltaan, ottavat vastaan lahjuksia ja tekevät mielivaltaisia pidätyksiä.
Batiikki on yksi Malawin taidelajeista. Batiikki on alun perin indonesialainen kankaiden värjäyksen menetelmä. Monivärisissä kankaissa tarvitaan useita värjäyskertoja. Ennen värjäystä kankaalle levitetään vahaa suojaamaan ne osat, joihin ei haluta väriä. Ellis Tayamika Singano luo upeaa batiikkia. Hän on tehnyt sarjan Malawin myyteistä. Hän opettaa batiikkia kuulovammaisten koulussa Blantyressa.
Inhimillisen kehityksen indeksi
171 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Malawi
Malawi on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 171 kaikista maista 192.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaTalous ja kaupankäynti
Malawi on yksi maailman köyhimmistä maista. Malawin talous on maatalouden varassa. Sääolot määräävät, kuinka viljely ja karjanhoito onnistuvat. Malawin pienviljelijät kasvattavat maissia, maniokkia, durraa, perunoita, papuja ja vihanneksia. Tupakka on tärkein vientituote. Tuotantoeläimiä ovat vuohet, lehmät, siat, lampaat ja siipikarja. Malawissa on kaksi miljoonaa lehmää ja yksitoista miljoonaa vuohta. Maailmanpankki arvioi vuonna 2023, että 62% Malawin työvoimasta työskenteli maatalouden tai kalastuksen aloilla, 8% toimi teollisuuden tehtävissä ja 30% työskenteli palvelualoilla.
Malawin tupakanviljelijät ja sokerintuottajat käyttävät kastelujärjestelmiä. Pientilallisten tuotanto on riippuvainen sateista. Vuonna 2023 rajumyrskyn tuomat rankkasateet aiheuttivat rinnemaiden sortumia, tulvia ja satovahinkoja. Vuonna 2024 ankara kuivuus hävitti maissiviljelmiä ja karja kärsi vedenpuutteesta. Malawin hallitus julisti hätätilan kuivuuden vuoksi. Malawi yrittää löytää uusia elinkeinoja maatalouden rinnalle. Ulkomaiset kaivosyhtiöt kartoittavat mahdollisia malmi- ja öljyvaroja. Vuonna 2024 Malawissa kävi 900 000 ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti noin 200 miljoonaa euroa.
Matkailusta voi tulla Malawin talouden kasvuala. Turismi työllistää puoli miljoonaa malawilaista. Matkailuelinkeinot kasvavat nyt nopeammin kuin muut talouden alat. Vuonna 2022 Lonely Planet -matkailuopas sijoitti Malawin maailman kymmenen kiinnostavimman matkailumaan listalle. Malawin nähtävyyksiä ovat upeat maisemat ja luonnonpuistot. Rantalomailijat lepäilevät, melovat ja sukeltelevat Malawijärvellä. Vaeltajat kiipeävät Mulanjevuorelle. Lilongwen markkinoilta ostetaan mausteita.
Vuonna 2023 Malawin tavaraviennin kokonaisarvo oli 770 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 2,5 miljardia euroa. Tupakan myynti tuotti lähes puolet kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat tee, pavut, soijajauho, raakasokeri, vihannekset, maapähkinät, kulta ja puuvilla. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Intia, Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Yhdysvallat, Tansania ja Sambia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Etelä-Afrikka, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia ja Tansania. Malawi on viime vuosien aikana saanut ulkomaista kehitystukea noin miljardi euroa vuodessa.
Tilastot
Maan Malawi tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Ilmasto
Ekologinen jalanjälki
0,4
maapalloa maassa Malawi
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Malawi keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,4 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaCO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,08
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Malawi
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
10
Vuotta koulunkäyntiä keskimäärin maassa Malawi
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
7,0
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Malawi
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
1 859
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Malawi
Inhimillisen kehityksen indeksi
171 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Malawi
Malawi on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 171 kaikista maista 192.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaNälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1,7
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Malawi
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
1,8
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Malawi
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
8,9
10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Malawi
Väestö
Väkiluku
Ihmistä maassa Malawi
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
3,5
lasta per nainen maassa Malawi
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
42
kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Malawi