Mauritania
Mauritanian islamilainen tasavalta
Ranskan entinen siirtomaa Mauritania on yksi maailman kuivimmista maista. Mauritaniassa pidettiin ensimmäiset demokraattiset presidentinvaalit vuonna 2007.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Mauritanian maaperä on erittäin kuivaa ja maassa on paljon aavikoita sekä muutamia vuoristoalueita. Saharan aavikko kattaa kaksi kolmasosaa maan pinta-alasta. Näillä aavikkoalueilla ei sada juuri koskaan ja niillä kasvaa vain joitakin harvalukuisia pensaita. Aavikkoalueet ovat hyvin harvaan asuttuja ja niiden lämpötilat vaihtelevat äärimmäisyyksistä toiseen: Keskellä yötä lämpötila laskee nollaan ja päivisin se kohoaa + 50 asteeseen. Kauempana etelässä sijaitsevat Sahelin savanni ja Senegaljoki, ja alueet ovatkin jonkin verran hedelmällisempiä kuin pohjoispuolen valtavat aavikot. Mauritanian rannikolla ilmasto on lauhkeampi, mutta myös täällä sateet ovat hyvin vähäisiä ja alue harvaan asuttua. Mauritanian suurin ympäristöongelma on 1960- ja 70-lukujen kuivuusjaksojen jälkeen ollut aavikoituminen, jonka seurauksena yhä suuremmat määrät hedelmällistä maata joutuu hienojakoisen hiekan alle. Vähäisten metsien kontrolloimattomat hakkuut johtavat maaperän köyhtymiseen ja maakerrosten kulkeutumiseen pois tuulen mukana. Mauritaniassa on suuri puute puhtaasta vedestä. Vesipula johtuu sekä vähäisistä sateista että puuttuvasta jätevesien puhdistamisesta ja teollisuuden päästöistä.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Mauritania, tarvitsisimme 1.4 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Noin 4000 vuotta sitten Saharan autiomaa oli hedelmällistä tasankoa, jonka eläimistö ja kasvillisuus oli rikasta ja alueella oli myös ihmisasutusta. Noin 200 eKr. Pohjois-Afrikasta saapuneet berberit asettuivat alueelle. Nykyisen Mauritanian eteläiset alueet kuuluivat 800-luvulla Malin ja Ghanan valtakuntiin, kun taas pohjoiset alueet liitettiin muslimien Almoravidin valtakuntaan. 1500-luvulla marokkolaiset joukot valtasivat suuren osaa maata, ja ne toivat maahan arabialaisen kielen, kulttuurin ja yhteiskuntajärjestelmän. Suurin piirtein samaan aikaan alkoivat eurooppalaiset suurvallat perustaa väliaikaisia kauppa-asemiaan Länsi-Afrikan rannikolle. Berliinin konferenssissa vuonna 1884 Ranska sai nykyisen Mauritanian ja Senegalin rannikkoalueen täysin omaan hallintaansa. Mauritaniasta tuli osa ranskalaista Länsi-Afrikan Liittoa (AOF) ja se itsenäistyi vuonna 1960. Vuonna 1975 Mauritania sijoitti joukkojaan Länsi-Saharaan estääkseen Marokkoa laajentamasta aluettaan etelään. Länsi-Saharan Polisarion vapautusliikettä vastaan käytyjen pitkien taistelujen ja vuoden 1978 vallankaappauksen jälkeen Mauritania vetäytyi Länsi-Saharasta. Seuraavien vuosikymmenten aikana maata johtivat epädemokraattiset alati vaihtuvat hallitukset, kunnes vuoden 2005 vallankaappauksessa tuolloinen hallitus pantiin viralta.
Yhteiskunta ja politiikka
Itsenäisyyden jälkeisen vuosikymmenen aikana presidentti Moktar Ould Daddahin PPM-puolue oli ainoa sallittu poliittinen puolue. Kun Daddah syrjäytettiin vuonna 1978, armeijan päälliköt lupasivat siirtyä demokraattiseen johtotapaan. Kuitenkin muut poliittiset puolueet sallittiin vasta vuonna 1991 ja ensimmäiset demokraattiset vaalit pidettiin niinkin myöhään kuin vuonna 2007. Mauritanian politiikka on hyvin henkilökeskeistä. Tärkeintä ei ole se, mihin puolueeseen henkilö kuuluu, vaan mihin kansanryhmään hän kuuluu. Mauritanian yhteiskunta jakautuu arabialaisiin kansanryhmiin maan pohjoisosissa ja afrikkalaisiin kansanryhmiin maan eteläosissa. Arabit ovat perinteisesti sortaneet eteläisiä kansanryhmiä ja pitäneet näitä vuosisatojen ajan orjinaan. Orjien käyttö on yhä tavallista monilla alueilla, vaikka hallitus kielsi tämän käytännön niinkin myöhään kuin vuonna 1981. Maa on alikehittynyt ja sen väestö ei luota poliitikkoihinsa kymmenien vuosien epädemokraattisen hallinnoinnin jälkeen. Viime vuosien aikana hallitus on kohdellut islamilaisia ryhmittymiä kovalla kädellä ja useat organisaatiot ovat kritisoineet maata vakavista ihmisoikeusrikkomuksista. Yhä useammat ihmiset lähtevät pohjoiseen Nouadihiboun satamakaupunkiin tarkoituksenaan matkata Kanarian saarille. He lähtevät pitkälle merimatkalleen pienillä, huonosti varustetuilla veneillä ja joka vuosi satoja ihmisiä kuoleekin näillä retkillä.
Talous ja kaupankäynti
Mauritania on erittäin köyhä maa ja suurin osa sen asukkaista harjoittaa yksinkertaista maanviljelyä ja karjanpitoa. Maan tärkeimmät resurssit ovat rannikon rikkaat kalastusvyöhykkeet ja suuret rautamalmilöydökset, joita on tehty monissa osissa maata. Talouden huonon hoidon ja vuosikymmeniä kestävien kuivuusongelmien takia maa on joutunut ottamaan suuria lainoja, ja Mauritanialla onkin ongelmia suurten ulkomaanlainojensa takia. 1980-luvulta lähtien maa on osallistunut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uudistusohjelmiin. Suuri osa aiemmista valtion omistamista teollisuuslaitoksista on myyty yksityisille omistajille. Vaikka lainat ovat vähentyneet, on Mauritania yhä täysin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Ulkomaalaiset öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneet Mauritanian rannikolla sijaitsevista mahdollisista öljyvarannoista ja ne ovat aloittaneet öljyntuotannon useilla eri kentillä. Vuonna 2006 maa aloitti ensimmäistä kertaa öljyn, kullan ja kuparin viennin, minkä johdosta bruttokansantuote (BKT) nousi liki 12 prosenttia yhden vuoden aikana.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Noukachott
Etniset ryhmät:
Maurit, mustia afrikkalaisia kansanryhmiä
Kieli:
Arabia, pulaari, soninke, wolof, ranska, hassaniyya (arabian murre)
Uskonto:
Islam
Länsi-Afrikka
Afrikka
Satelliittikuvat
Djoudjin suoalue
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
Arabiliitto
G77
IMF
LDC-maat
Maailmanpankki
NAM
OIC
WTO
YK
Mauritania liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1961.