Mikronesia
Mikronesian liittovaltio
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Mikronesian liittovaltio läntisellä Tyynellämerellä koostuu noin 600 saaresta, jotka on jaettu neljäksi osavaltioksi. Pirstaleiset ja maapinta-alaltaan pienet saaret sijaitsevat viisi kertaa Ranskan kokoisella alueella.
Maantiede ja ympäristö
Mikronesian liittovaltio koostuu 607 saaresta, jotka sijaitsevat laajalle alueelle levittäytyvässä Karoliinien saariryhmässä, Filippiinien itäpuolella. Saaret jaetaan neljään ryhmään (Yap, Chuuk, Ponape ja Kosrae), jotka ovat Mikronesian liittovaltion osavaltoita. Pääkaupunki Palikir sijaitsee suurimmassa saariryhmässä Ponapessa. Lähes kaikki saaret ovat atolleja tai koralliriuttoja, jotka ovat muodostuneet merenalaisten vuorenhuippujen päälle, usein tulivuorenpurkausalueille. Alueen ilmasto on trooppinen ja tasaisen lämmin ympäri vuoden. Sademäärät ovat suuria, ja Ponape on tunnettu eräänä maailman kosteimmista paikoista 8,4 metrin vuosittaisella sademäärällään. Kuivuutta esiintyy siitä huolimatta, erityisesti El Niño -ilmiön vaikuttaessa läntisellä Tyynellämerellä, jolloin pohjavesivarannot voivat huveta kriittisen pieniksi. Trooppiset myrskyt uhkaavat erityisesti matalapintaisia atolleja.
Nimi Mikronesia voi viitata myös laajempaan läntisen Tyynenmeren alueeseen, jossa Mikronesian liittovaltio sijaitsee yhdessä kuuden muun valtion kanssa.
Historia
Mikronesialaisten esi-isät asettuivat Karoliineille yli 4000 vuotta sitten. Päälliköiden johtamat heimot muuttuivat pikkuhiljaa keskitetymmiksi uskonnollisiksi hallintoalueiksi, joista tärkeimmät olivat Yapin ja Ponapen saariryhmissä. Portugalilaiset löysivät tiensä saarille etsiessään maustesaaria 1500-luvulla, ja espanjalaiset saapuivat pian heidän jälkeensä perustaen alueelle hallinnon. Valta siirtyi Saksalle vuonna 1899 ja Versailles’n rauhansopimuksen myötä japanilaisille vuonna 1919. Toisen maailmansodan jälkeen saarista tuli osa YK:n Tyynenmeren saarten luottamusaluetta, jota Yhdysvallat hallinnoi. Neljä alueen saariryhmistä ratifioi uuden perustuslain vuonna 1979 ja muodostivat Mikronesian liittovaltion. Naapurisaarialueet Palau, Marshallinsaaret ja Pohjois-Mariaanit päättivät olla osallistumatta valtion muodostukseen ja jäivät erillisiksi alueikseen. Vuodesta 1986 Mikronesia on ollut Yhdysvaltojen liitännäisvaltio.
Yhteiskunta ja politiikka
Liittovaltion perustuslaki erottelee vallankäytön ja takaa ihmisoikeudet. Maan yksikamarisessa kongressissa on 14 kansanäänestyksellä valittavaa jäsentä. Heistä neljä valitaan edustamaan kutakin osavaltiota neljäksi vuodeksi, ja loput 10 valitaan kaksivuotiselle kaudelle edustamaan asukasmäärän perusteella jaettuja vaalipiirejä. Kongressi valitsee presidentin ja varapresidentin neljäksi vuodeksi osavaltiosenaattorien joukosta. Kongressissa ei ole muodollisia poliittisia puolueita, ja sillä on verrattain vähän valtaa paikallisissa asioissa, kuten budjeteissa, joista osavaltiot päättävät itse.
Talous ja kaupankäynti
Mikronesian talous on riippuvainen Yhdysvaltojen antamasta tuesta, jota vähennettiin vuonna 2002. Vaateteollisuus, joka keskittyy Yapin saariryhmään, työllistää 500 ihmistä ja on siten maan suurin yksityisyrittäjyyden haara. Muiden elinkeinojen, kuten maanviljelyn ja kalastuksen, arvellaan tuottavan noin 25 % bruttokansantuotteesta, mutta tilastot aiheesta ovat puutteellisia. Yhdysvallat ja Aasian kehityspankki laativat maalle 1990-luvun alussa taloudenkehitysohjelman, jonka yhtenä tehtävänä on pienentää valtion roolia työnantajana ja tukea yksityisyrittäjyyttä. Suosituksina oli myös panostaa kala- ja matkailutalouteen, jotka Mikronesian alueella ovat erityisen potentiaalisia tulonlähteitä. Maan kehitystä rajoittavat kuitenkin syrjäinen sijainti, saariston pirstaleinen koostumus ja heikko infrastruktuuri.
Other country profiles
Maanosa/alue
Tyynenmeren alue
Mikronesia
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Maailmanpankki
SIDS
YK
Mikronesia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1991.
Pääkaupunki:
Palikir
Etniset ryhmät:
chuukit 48,8 %, ponapet 24,2 %, kosraelaiset 6,2 %, yapilaiset 5,2 %, yapin ulkosaarilla asuvat ryhmät 4,5 %, aasialaiset 1,8 %, polynesialaiset 1,5 %, muut 6,4 %, tuntematon 1,4 %
Kieli:
englanti (virallinen), chuuk, kosrea, ponape, yap, ulithi, woleai, nukuoro, kapingamarangi
Uskonto:
roomalaiskatoliset 50 %, protestantit 47 %, muut 3 %