Moldova

Romanian ja Ukrainan välissä sijaitseva Moldova itsenäistyi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Se sijaitsee muinaisella Bessarabian alueella, jonka Neuvostoliitto liitti itseensä vuonna 1940. Kaksi kolmasosaa moldovalaisista on romanialaista alkuperää. Mailla on yhteinen kulttuuriperintö ja niiden kielet ovat lähes identtiset.

Maantiede ja ympäristö

Moldova on pieni sisämaa, vaikka se sijaitseekin lähellä Mustaamerta. Sen läntisen rajan piirtää Prut-joen uoma, joka yhtyy Tonavaan ennen rannikkoa. Idässä maan halki virtaa Dniester-joki, johon laskee useita pienempiä jokia. Maa on pinnanmuodoiltaan kumpareinen, joskin korkein kohta on vain 430 metrin korkeuteen kohoava Bălăneşti-kukkula. Mäet ovat osa Moldovan ylänköä, joka lasketaan Karpaattien vuoriston reuna-alueeksi. Pääkaupunki Chişinău sijaitsee keskellä valtiota, ja muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Tiraspol, Bălţi, Bender ja Comrat, joka on Gagauzian itsehallinnollisen alueen keskuskaupunki.

Moldovan luonto kärsii maataloudessa käytettävistä myrkyllisistä kemikaaleista, joista osa on kiellettyjä aineita kuten DDT, joka on saastuttanut pohjavesivarantoja. Kehnot viljelysmenetelmät ovat köyhdyttäneet maaperää laajoilla alueilla. Vaikka maassa on luonnonsuojelualueita, joitakin eliölajeja uhkaa sukupuutto.

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Moldova, tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Moldovan tasavalta sijaitsee suurimmaksi osaksi muinaisen Bessarabian alueella, ja sen strateginen sijainti on tehnyt siitä historiassa paitsi tärkeän kulkuväylän myös sotatantereen Aasian ja Etelä-Euroopan välillä. Kreikkalaiset, roomalaiset, hunnit ja bulgaarit ovat hallinneet aluetta, josta 1200-luvulla tuli osa Mongolian suurvaltaa. 1300-luvulla Moldova oli itsehallinnollinen ruhtinaskunta Tapani Suuren alaisuudessa, kunnes Turkin ottomaanit valtasivat maan 1500-luvulla. Venäjä hallitsi aluetta voitettuaan sen sodassa turkkilaisilta, ja Romania valloitti Venäjän hallitseman Bessarabian saavutettuaan itsenäisyyden vuonna 1878 mutta joutui luovuttamaan sen Neuvostoliitolle vuonna 1940. Neuvostoliitto perusti Moldovan sosialistisen tasavallan osaksi Itä-Euroopan sosialistisia kansandemokratioita. Romania pyrki saamaan alueen takaisin ja liittoutui saksalaisten kanssa toisessa maailmansodassa. Bessarabian juutalaisia alettiin karkottaa Transnistrian keskitysleireille heti joukkojen miehitettyä alueen. Vain harvat 185 000 leireille karkotetuista juutalaisista olivat selvinneet elossa, kun Neuvostoliitto miehitti alueen uudelleen vuonna 1944.

Vuonna 1990 Moldovan neuvostotasavallan korkein neuvosto valitsi presidentiksi entisen kommunistipuolueen jäsenen Mircea Snegurin, joka kannatti Moldovan itsenäisyyttä ja pyrki saamaan länsimaiden tunnustuksen. Seuraavana vuonna neuvosto muutti nimensä Moldovan tasavallan parlamentiksi, ja itsenäisyys Neuvostoliitosta julistettiin.

Yhteiskunta ja politiikka

Moldovalla on yksikamarinen parlamentti, jossa istuu 101 listaäänestyksellä valittua edustajaa nelivuotisella parlamenttikaudella. Vuodesta 2001 lähtien parlamentti nimittää presidentin 3/5 enemmistöllä. Muutoksen on tarkoitus vahvistaa lainsäädäntövaltaa.  Moldovan siirtyminen demokratiaan itsenäistymisen jälkeen ei sujunut ongelmitta: parlamentti oli tehoton ja maassa velloi separatistiliikkeitä. Toinen niistä julisti Transnistrian alueen omaksi tasavallakseen ja toinen vaati Gagauzin alueelle lisää valtaa. Gagauzin konflikti saatiin ratkaistua itsehallintoa lisäämällä, mutta kysymys Transnistriasta on ollut pitkään tulenarka.

Vuoden 2009 parlamenttivaaleissa kommunistipuolue sai enemmistön, ja hävinneet puolueet ryhtyivät mielenosoituksiin, jotka äityivät laajoiksi väkivaltaisuuksiksi. Oppositio kieltäytyi äänestämästä parlamentissa, joten maalle ei saatu uutta presidenttiä tai hallitusta. Kun istuva presidentti määräsi pidettäväksi uudet parlamenttivaalit, Venäjä ja Kiina näyttivät tukensa kommunistipuolueelle myöntämällä suuria lainoja. Perustuslakia yritettiin muuttaa niin, että presidentti valittaisiin suoraan kansanäänestyksellä, mutta muutos kaatui kansanäänestyksessä liian pieneen äänestysprosenttiin kommunistipuolueen kehotettua boikotoimaan sitä.

Myös ihmisoikeusongelmat ovat kalvaneet Moldovan ja lännen välejä. Se on pyrkinyt parantamaan uskonvapaustilannettaan ja suhteitaan naapurimaahan Romaniaan, jotta lähentyminen lännen ja Euroopan unionin kanssa etenisi toivotusti.

Talous ja kaupankäynti

Palvelut tuottavat Moldovan bruttokansantuotteesta 51 % ja maatalous 28 %. Monipuoliset sadot tuovat vientituloja ja työllistävät ihmisiä. Maalla ei ole omia mineraalivaroja, joten sen täytyy tuoda kaikki hiili, öljy ja kaasu ulkomailta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen energianpuute on vaivannut teollisuutta, ja Moldova pyrkiikin kehittämään vaihtoehtoisia ja omavaraisia energianlähteitä.

Taloutta on vaikeuttanut 90-luvun lopun talouskriisi Venäjällä, joka on Moldovan tärkein vientimaa. Kiistat Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa pahensivat tilannetta, kun parlamentti ei hyväksynyt rahaston vaatimaa yksityistämisohjelmaa ja jäi ilman velkarahoja. Inflaatio nousi yli 45 % ja pysyi ylhäällä pitkään mutta on sittemmin saatu laskemaan, osittain Kansainvälisen valuuttarahaston avustuksella.

Other country profiles