Mosambik
Mosambikin tasavalta
Itsenäistyttyään Portugalista vuonna 1975 Mosambik on ollut sisällissodan, kehnon taloushallinnon ja nälänhädän runtelemana. Vuoden 1992 rauhansopimus päätti 16-vuotisen sisällissodan, jonka jälkeen maan talous on kehittynyt ja politiikka vakautunut.
Päivitetty viimeksi 18.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Lähes puolet Mosambikista on rannikkoalankoa, joka kohti länttä kohoaa korkeammaksi tasangoksi. Korkeimmat vuoret ovat Namuli (2419 m) ja Binga (2436 m) Zimbambwen rajalla. Tärkeimmät joet ovat maan läpi Intian valtamereen laskeva Sambesi, Limpopo etelässä, Save sisämaassa ja Lugenda pohjoisessa. Maan suurin järvi on purjehduskelpoinen Njassajärvi länsirajalla. Lukuisten jokilaaksojen ja suistojen maaperä on hedelmällistä, maanviljelyyn soveltuvaa ravinnemaata, mutta Etelä- ja Keski-Mosambikissa on paikoin hiekkaista ja kuivaa.
Maan ympäristöongelmat ovat lukuisat. Tulvat ja kuivuus yhdistettynä sisällissotaan tekivät 90-luvulla tehdyn YK:n raportin mukaan ihmisistä kaikkein uhatuimman eliölajin Mosambikissa. Myös maan metsät olivat vaarassa, mutta laajojen uudelleenistutusprojektien seurauksena eroosiota on saatu hillittyä. Puhdasta vettä ei ole kaikille, ja maatalous käyttää 89 % maan vesivarannoista.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Mosambik, tarvitsisimme 0.4 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Ennen bantujen kansainvaellusta Mosambikin ensimmäiset asukkaat olivat saneja. Kun portugalilaiset ensimmäisinä eurooppalaisina saapuivat Mosambikiin vuonna 1498, sen rannikoilla ja saarilla oli jo vuosisatoja ollut arabialaisia kauppasiirtokuntia. Portugalilaiset kasvattivat vaikutustaan alueella, vaikka aluksi hallinto keskittyikin yksittäisiin itsenäisiin kauppapaikkoihin. Siirtokunnat oli kuitenkin suunniteltu hyödyttämään vain emämaita, joten paikallinen infrastruktuuri ei kehittynyt.
Toisen maailmansodan jälkeen monet Afrikan maat itsenäistyivät. Portugali päätti kuitenkin pitää kiinni siirtomaistaan merentakaisina maakuntina. Mosambikin itsenäisyyspyrkimykset kasvoivat nopeasti, ja vuonna 1962 perustettiin vastarintaliike Frelimo, joka aloitti aseelliset taistelut portugalilaisia vastaan. Kymmenen vuoden sodankäynnin ja Portugalin poliittisten muutosten jälkeen Mosambikista tuli itsenäinen vuonna 1975. Frelimo perusti sosialistisen yksipuoluejärjestelmän liittoutumalla Neuvostoliiton kanssa. Naapurimaat pelkäsivät aatteen ja vapautusliikkeen leviävän, ja tukivat maan kansallisen vastarintaliikkeen Renamon toimintaa. Valkoista vähemmistövaltaa vastaan alkoi sissisota, jonka osapuolina oli kaksi vastakkaista kantaväestön liikettä. Sisällissota päättyi vasta vuonna 1990 Etelä-Afrikan apartheidin heikennyttyä, ja rauhansopimus allekirjoitettiin kaksi vuotta myöhemmin.
Yhteiskunta ja politiikka
Vuoden 1990 perustuslain mukaan noin 20 miljoonan asukkaan Mosambik on monipuoluedemokratia, jonka päämies on presidentti ja hallitusta johtaa pääministeri. Maalla on parlamentti, jossa istuu 250 jäsentä viiden vuoden toimikaudella. Myös presidenttikausi on viisi vuotta.
Maan politiikkaa on itsenäistymisen jälkeenkin johtanut Frelimo-puolue, mutta sen oikeistolainen vastapuolue Renamo on toiseksi suurin. Sisällissodasta toipuminen on vaatinut maassa paljon resursseja. Lähes miljoonan ihmisen arvioidaan kuolleen, ja neljän miljoonan evakkoon lähteneen ihmisen paluumuuttoliike on Saharan etelänpuoleisen Afrikan suurin. Mosambikissa on paljon korruptiota hallituksen korruptionvastaisista puheista huolimatta, eikä maan tilanne pääse parantumaan toivotulla nopeudella. Inhimillisen kehityksen indeksin mukaan tehdyssä listassa Mosambik on yhä häntäpäässä ja riippuvainen kehitysavusta, vaikka kehityssuunta on ollut positiivinen.
Talous ja kaupankäynti
Sisällissodan päätyttyä Mosambik oli yksi maailman köyhimmistä maista. Se luokitellaan edelleen vähiten kehittyneiden maiden joukkoon, mutta sen talous on elpynyt merkittävästi. Mosambik on vähentänyt velkojaan eniten Afrikassa ja kuudenneksi eniten maailmassa Kansainvälisen keskusrahaston ylivelkaantuneiden kehitysmaiden HIPC-ohjelman puitteissa, ja sen valtionvelka pyritään antamaan anteeksi positiivisen kehityksen edesauttamiseksi. Talous on kääntynyt jyrkkäänkin kasvuun mm. paluumuuton, rauhallisen poliittisen ilmapiirin ja jatkuvien uudistusten myötä. Tuleva kasvu pyritään turvaamaan yhä jatkuvilla talousuudistuksilla, ulkomaisilla sijoituksilla sekä maatalouden, liikenteen ja turismin elvyttämisellä. Vaikka 80 % kansasta on pienviljelijöitä, maatalous on infrastruktuuriltaan, kauppaverkostoiltaan ja investoinneiltaan alikehittynyttä. Suurin osa viljelykelpoisesta maasta on yhä viljelemättä, mikä jättää suuren kasvuvaran alalle. Muihin talousuudistuksiin kuuluvat yksityistäminen, tullirajojen helpottaminen ja tehokas inflaationhallinta, joka sai jo vuoden 1994 70 %:n inflaation laskemaan alle viiteen prosenttiin vuoteen 1999 mennessä.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Maputo
Etniset ryhmät:
afrikkalaiset 99,66% (makuat, shangaanit, lomwet, senat ja muut), eurooppalaiset 0,06%, euroafrikkalaiset 0,02%, intialaiset 0,08%
Kieli:
makua 26,1%, Tsonga 11,3%, portugali 8,8% (virallinen, toisena kielenä 27%:lla väestöstä), lomwe 7,6%, sena 6,8%, echuwabo 5,8%, muut mosambikilaiset kielet 32 %, muut ulkopuoliset kielet 0,3%, ei määritelty 1,3%
Uskonto:
katolilaiset 23,8%, muslimit 17,8%, siionilaiskristityt 17,5%, muut 17,8%, ei uskontoa 23,1%
Afrikka
Itä-Afrikka
Satelliittikuvat
Cahora Bassa -järvi
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
IMF
Kansainyhteisö
LDC-maat
Maailmanpankki
NAM
OIC
SADC
WTO
YK
Mosambik liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1975.