Namibia
Namibian tasavalta
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Namibia on ilmastoltaan yksi maailman kuivimmista maista ja se on harvaan asuttu. Maa itsenäistyi vasta vuonna 1990, ja sillä on suuria ongelmia asukkaidensa valtavien tuloerojen vuoksi.
Maantiede ja ympäristö
Namibia on suuri maa ja sen rantaviiva on yli 1600 kilometriä pitkä. Kuiva Namibian aavikko myötäilee rannikkoa kapeana vyönä koko sen pituudelta. Kauempana idässä maasto muuttuu korkeammiksi ylätasangoiksi. Muutamat harvat joet leikkaavat maan muuten niin kuivaa maata luoden hedelmällisiä alueita, joilla suurin osa väestöstä asuu. Namibian Botswanan vastaisella itärajalla alkaa valtava Kalaharin autiomaa ja pohjoisilla alueilla maasto muuttuu laajoiksi tasangoiksi, joilla kasvaa harvassa kituliaita pensaskasveja. Yli kolmasosa Namibian pinta-alasta on aavikkoa, jossa lämpötila on korkea ja sateet vuosimääriltään vähäisiä. Namibia kärsii usein kuivuusjaksoista ja useita kuukausia saattaakin kulua täysin ilman sateita. Puhtaan juomaveden puute on yksi Namibian suurimmista ympäristöongelmista. Kuiva ilmasto altistaa myös vähäiset viljelykelpoiset alueet maanpinnan eroosiolle ja köyhdyttää maaperää.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Namibia, tarvitsisimme 1.2 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Noin 1000 vuotta sitten Namibiaa asutti paimentolaisina elävä san-kansa. 1000-luvulta lähtien alueelle saapui muita kansanryhmiä, kuten khoi-kansaa ja eri bantuheimoja, ja jokivarsien alueelle syntyi pieniä kuningaskuntia. Portugalilaiset merimatkaajat rantautuivat maahan useita kertoja 1400-luvulla, mutta he eivät edenneet maan sisäosiin. Vasta 1800-luvulla Namibia joutui suuremman ulkopuolisen mielenkiinnon kohteeksi. Brittiläisen Kap-siirtomaan (nykyisen Etelä-Afrikan) karkulaiset, kauppamiehet ja lähetyssaarnaajat asettuivat asumaan alueelle ja käyttivät monissa tapauksissa maan alkuperäisväestöä orjinaan. Berliinin konferenssissa vuonna 1884 alueesta tehtiin Saksan siirtomaa nimellä Saksan Lounais-Afrikka. Siirtomaavalta jakoi suurimman osan maan resursseista yli 10 000 saksalaiselle maahanmuuttajalle, mikä aiheutti herero- ja nama-kansojen kapinan. Saksalaiset vastasivat kapinaan verisesti, ja yli 65 000 hereroa ja 20 000 namaa menetti henkensä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Namibia joutui Etelä-Afrikan miehittämäksi. Tämä miehitys kesti todellisuudessa aina maan itsenäistymisvuoteen 1990 asti.
Yhteiskunta ja politiikka
Namibiaa johtaa presidentti, joka on hallituksen johtaja, valtion päämies ja armeijan yli- päällikkö. Sekä parlamentti että presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Namibian politiikkaa hallitsee marxilaisesti suuntautunut poliittiseksi puolueeksi muuntunut vapautusliike SWAPO, joka taisteli eteläafrikkalaista apartheid-hallintoa vastaan vuosina 1966-1989. SWAPO on menettänyt jonkin verran suosiostaan sekaannuttuaan Angolan ja Kongon demokraattisen tasavallan sisällissotiin, mutta sillä on silti ehdoton enemmistö parlamentissa. Namibialla, kuten monilla naapurimaillaankin, on ongelmia valkoisen vähemmistön siirtomaa-aikana omistamien maiden jakamisen kanssa. Myös hiv/aids-epidemia aiheuttaa maalle huomattavia ongelmia. Lisäksi namibialaisten tuloerot ovat maailman suurimmat.
Talous ja kaupankäynti
Namibialla on maaperässään paljon kaivannaisia ja merialueellaan runsaasti kalastusresursseja. Kaivosteollisuus ja kalastus hallitsevatkin maan taloutta. Maa on yksi maailman johtavista timantin-, hopean- ja sinkintuottajajista. Vain 3 prosenttia maan työvoimasta työskentelee kaivosteollisuuden parissa ja tältä alalta saatavat tulot jakautuvatkin hyvin epätasaisesti väestölle, jonka keskuudessa yhä vallitsee suuri eriarvoisuus mustien ja valkoisten välillä. Suurin osa köyhästä mustasta maaseutuväestöstä saa elantonsa maanviljelyksestä, ja tuottaa maataloustuotteita juuri ja juuri omiin tarpeisiinsa. Viime vuosien aikana hallitus on yrittänyt houkutella ulkomaisia sijoittajia maahan, ja joitakin yksittäisiä tekstiilitehtaita on jo perustettu.
Other country profiles
Maanosa/alue
Afrikka
Eteläinen Afrikka
Satelliittikuvat
Walvis Bay
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
IMF
Kansainyhteisö
Maailmanpankki
NAM
SADC
YK
Namibia liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1990.
Kongon demokraattinen tasavalta
Kongon demokraattisen tasavallan aseistettua konfliktia on kutsuttu Afrikan ensimmäiseksi maailmansodaksi ja unohdetuksi sodaksi. Sota on nimittäin saanut tiedotusvälineissä vain vähäistä huomiota, vaikka sodankäyntiin ovat osallistuneet monet afrikkalaiset maat ja liki neljä miljoonaa ihmistä kuoli sodan seurauksena.
Lue lisää
Pääkaupunki:
Windhoek
Etniset ryhmät:
Ovambot 50 %, kavangot 9 %, hererot 7 %, damarat 7 %, namat 5 %, caprivit 4 %, basterit 2 %, tswanat 0,5 %, valkoiset 6 %, muut 7,5%
Kieli:
Englanti, afrikaans, saksa, useita heimokieliä
Uskonto:
Kristityt 80 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 20%