Nicaragua

Viimeksi päivitetty: 27.11.2024

Nicaraguaa hallitsee presidenttiperhe. Hallitusta vastustavat puolueet ja useimmat kansalaisjärjestöt on lakkautettu. Oikeuslaitos noudattaa itsevaltiaan presidentin käskyjä. Poliittisilta vangeilta on riistetty Nicaraguan kansalaisuus. Vapauteen päästetyt on karkotettu maasta. Somozan yksinvallan vuonna 1979 kaataneet sandinistit pönkittävät nyt Ortegan diktatuuria.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Managua
Etniset ryhmät:	Monietniset/mestizo 69%, eurooppalaistaustaiset 17%, afrikkalaistaustaiset 9%, intiaaniväestö 5%
Kieli:	Espanja (virallinen kieli), miskito, sumu, rama, Karibian englanti
Uskonto:	Katoliset 50%, protestantit 33%, muut ja uskonnottomat 17%
Väkiluku:	6 916 140 (2024)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	130 370 km2
Valuutta:	Nicaraguan cordoba
BKT per asukas:	6 875 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	15. syyskuuta

Maantiede

Nicaragua sijaitsee Keski-Amerikassa Atlantin valtameren ja Tyynen meren välissä. Pohjoisesta etelään Nicaraguan halki kulkee tulivuorien ketju. Maan keskiosissa on kukkuloita. Niiden rinteillä kasvatetaan kahvia. Molemmilla rannikoilla on alankoa. Karibian puolella on vielä sademetsiä, mutta alueelle muuttavat jalopuiden kaatajat, kaskiviljelijät ja karjatilalliset nakertavat intiaaniyhteisöjen metsämaita. Tyynen meren rannikkoalueet ovat kuumia ja kuivia. Niillä on kasvatettu puuvillaa ja maapähkinöitä. Pitkäaikainen viljely, kuivien aikojen rajut pölypyörteet ja sadekausien rankkasateet ovat kuluttaneet maita. Tyynen meren kaarevien hiekkarantojen välissä tököttää kallioniemiä. Rannikoilla on myös mangrovemetsiä. Osa niistä on jo raivattu pois, kun rantakaistoille on rakennettu katkarapujen kasvatusaltaita.

Nicaraguan pohjoisosien vuorilla ja ylängöillä kasvaa mäntyä ja tammimetsiköitä. Kosteilla rinteillä on monilajisia lehtimetsiä. Nicaraguan eri osissa on luonnonsuojelualueita, mutta niiden valvonta on heikkoa. Metsäpeitteen hävittäminen laajoilta alueilta aiheuttaa vakavia haittoja sekä viljelijöiden että kaupunkien vesitaloudelle. Kun puusto ei enää pidätä vettä, sadevesi valuu heti jokiin ja lopulta pohjavesivarannot ehtyvät. Rankkasateiden aikaan jokivarsilla on tuhotulvia, kukkuloiden ja vuorten rinteillä esiintyy sortumia. Nicaraguan sähköstä 36% tuotetaan öljyllä. Vesivoiman osuus on 15% ja maalämmön on 16%. Viime vuosien aikana Nicaraguaan on rakennettu tuulivoimaloita. Niiden osuus on jo 13% sähköntuotannosta. Sokeriruokoviljelmien kasvijätettäkin käytetään voimaloiden polttoaineena.

Nicaraguassa on kaksi järveä, Managuajärvi ja Nicaraguajärvi. Järvet ovat matalia ja liejupohjaisia. Pääkaupunki Managua on Managuajärven etelärannalla. Nicaraguajärven kyljessä sijaitseva Granada on perustettu vuonna 1524. Granada on yksi vanhimmista espanjalaisista kaupungeista Amerikan mantereella. Järvellä Granadan liepeillä on kymmeniä pieniä saaria. Etelämpänä on Ometepe, kahden tulivuoren saari. Se on suosittu matkailukohde. Granadan lähellä San Juan de Orientessa tehdään hienoja saviruukkuja. Sen viereisessä Masayan kaupungissa valmistetaan laadukkaita riippumattoja, joita viedään Espanjaan ja Yhdysvaltoihin, ja onpa niitä Suomessakin.

Historia

Nicaraguassa on asunut ihmisiä yli 10 000 vuotta sitten. Atlantin rannikolta löydetty raakkutunkio, Angie, on ajoitettu 6000 vuoden ikäiseksi. Samasta paikasta on kaivettu esiin myös ihmisten luita. Managuajärven rannalla Acahualincassa on säilynyt saveen kovettuneita ihmisten jalanjälkiä, joiden ikä on yli 2500 vuotta. Nicaraguajärven Zapateran saarelta on löytynyt paljon vanhoja saviesineitä, kivipiirroksia ja -patsaita. Espanjalaiset valloittajat saapuivat Nicaraguaan 1520-luvulla. Vuonna 1524 espanjalaiset perustivat Granadan kaupungin. Leonin kaupunki perustettiin Managuajärven pohjoispuolelle samana vuonna. Valloittajien mukana tulleet taudit tappoivat lähes puolet kantaväestöstä. Nicaragualaisia kuljetettiin pakkotyöhön muille Espanjan amerikkalaisille alueille, esimerkiksi Bolivian Potosin hopeakaivoksiin. Nicaraguan Tyynen meren puoleisilla alueilla entiset kielet ovat enää läsnä vain paikannimissä sekä perinteisten maissiruokien nimistössä.

Vuonna 1821 Nicaragua itsenäistyi Espanjasta. Nicaragua oli mukana Keski-Amerikan liitossa. Liitto hajosi 1830-luvulla. Vuonna 1838 Nicaragua irtautui erilliseksi itsenäiseksi maaksi. Keski-Amerikan liiton hajoamiseen vaikutti valtariita liberaalien ja konservatiivien välillä. Konservatiivit puolustivat kirkkoa ja perinteisiä tuotantorakenteita. Liberaalit kannattivat tasavaltaa, vientitaloutta ja kaupan vapauttamista. Nicaraguassa Granada oli konservatiivien sydänalue. Leon oli kasvava liberaalien kaupunki. 1800-luvun puolivälissä Nicaragua oli tärkeä kulkureitti valtamereltä toiselle. Kaliforniasta oli löydetty kultaa. Yhdysvaltojen itärannikon kullanetsijät matkustivat Nicaraguan San Juan-jokea pitkin ja Nicaraguajärven yli Atlantin puolelta Tyynen meren rannalle jatkaakseen sieltä Kaliforniaan. Tämän matkan teki myös kirjailija Mark Twain.

1900-luvun alussa kahvista tuli Nicaraguan tärkein tuote ja Yhdysvallat kohosi pääasialliseksi kauppakumppaniksi. Yhdysvallat alkoi puuttua tiiviimmin Nicaraguan asioihin ja lähetti sotilaitaan maahan. 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa kansallismielinen Augusto C. Sandino kävi sitkeää sissisotaa Yhdysvaltojen joukkoja vastaan. Nicaraguaa nyt hallitsevat sandinistit nimesivät liikkeensä hänen mukaansa. Yhdysvallat nostivat valtaan Somozan suvun, joka johti maata kuin omaisuuttaan vuoteen 1979 asti. Silloin sandinistiliikkeen johtama vallankumous kaatoi Somozan diktatuurin. 1980-luvulla sandinistihallituksen jyrkkä vallankäyttö ajoi Nicaraguan sisällissotaan. Yhdysvallat tuki sandinisteja vastaan taistelevia contria. Sandinistihallitus liittoutui Neuvostoliiton kanssa. Sota raunioitti Nicaraguan talouden. Sota päättyi rauhanneuvotteluihin 1980-luvun lopussa. Vuonna 1990 järjestettiin Nicaraguan ensimmäiset vapaat vaalit. Presidentiksi valittiin Violeta Chamorro, joka edusti oppositioliitto UNO:a.

Ekologinen jalanjälki

0,9

maapalloa maassa Nicaragua

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Nicaragua keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,9 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Nicaraguaa hallitsee nyt lähes 80-vuotias presidentti Daniel Ortega. Vuonna 2024 maan perustuslakia muutettiin. Presidentin virkakausi pidennettiin kuusivuotiseksi. Ortegan vaimo, varapresidentti Rosario Murillo, nostettiin miehensä rinnalle ”yhteispresidentiksi”. Oikeuslaitos alistettiin presidenttien komentoon. Nicaragua on Ortegan perhediktatuuri ja poliisivaltio. Presidenttiparin pojat ja tytär ovat näkyvästi mukana erilaisissa poliittisissa tehtävissä. He ovat johtaneet nicaragualaisia valtuuskuntia monissa neuvotteluissa Venäjän ja Kiinan kanssa. Kaksi kolmasosaa Nicaragun kansalaisjärjestöistä on lakkautettu ja niiden omaisuus on takavarikoitu valtiolle. Yksityiset yliopistot ja itsenäiset viestimet on suljettu. Ihmisiä vangitaan ja karkotetaan maasta, jos he arvostelevat hallitusta.

Vuoden 2021 presidentinvaalien alla kaikki opposition presidenttiehdokkaat pidätettiin. Vaaleihin osallistuivat vain Ortegan sandinistit ja heidän liittolaispuolueensa. Yhdysvallat ja Euroopan Unioni eivät pitäneet vaalien tuloksia uskottavina. Vuonna 2018 Nicaraguassa alkoi kansanliike Ortegan itsevaltaista sandinistihallintoa vastaan. Kaupungeissa rakennettiin katusulkuja. Valtateiden liikenne katkaistiin. Poliisi ja sandinistien epäviralliset aseryhmät hyökkäsivät sulkuja vastaan ja surmasivat yli 350 ihmistä. Sen jälkeen Ortegan hallinto on tukahduttanut kansalaisyhteiskunnan mielenilmaisut kovin keinoin. Ihmisoikeusjärjestöt on lakkautettu. Uusien lakien mukaan hallituksen arvostelu tulkitaan maanpetokseksi. Ortegan perheellä on Nicaraguassa suuri taloudellinen valta. Sandinismin ympärille on ryhmittynyt isoja liikeyrityksiä ja puolueelle uskollisia suositaan valtion palkkauksissa, hankinnoissa sekä vero- ja tullikohtelussa. Näin on syntynyt väestöryhmiä, jotka saavat rahahyötyä Ortegan vallasta. Vuonna 2024 hyväksytyssä perustuslaissa hallitusta tukevat puoluepohjaiset aseryhmät tunnustetaan armeijan ja poliisin liittolaisiksi.

Espanjalaisten valtakaudella kirjoitettu Gueguense-näytelmä on tärkeä osa Nicaraguan kulttuuria. Gueguense pilkkaa valtaa teatterin, tanssin ja musiikin keinoin. Ihmiset piiloutuvat naamioiden taakse. Sanat kiertelevät ja kaartelevat. Lipevä kauppias puhuu maaherran kanssa irvistellen imartelun takaa. Näin tehdään nytkin. Vallan käyttäjille näytellään aulista ja uskollista. Oman pään sisällä tuumitaan toisin. Kuvahaku: Gueguense.

Inhimillisen kehityksen indeksi

122 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Nicaragua

Nicaragua on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 122 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Nicaraguan alemman keskitulotason maaksi. Kansantulo pieneni vuonna 2018, kun yhteiskunnalliset ristiriidat kärjistyivät väkivallaksi. Koronalama pahensi laskusuhdannetta vuosina 2019 ja 2020. Maailmanpankin kyselyssä vuonna 2021 neljäsosa nicaragualaisista vastaajista mainitsi, että heidän tulonsa eivät kunnolla riittäneet päivittäiseen ruokaan. Puolitoista miljoonaa nicaragualaista on lähtenyt maasta etsiäkseen työtä ja toimeentuloa muualta. Vuonna 2024 noin 120 000 nicaragualaista jätti kotimaansa. Suurin osa muuttajista pyrkii Yhdysvaltoihin, Costa Ricaan tai Espanjaan. Ulkomailla työskentelevät nicaragualaiset lähettävät kotimaahan vuosittain noin viisi miljardia euroa. Nämä rahalähetykset pitävät pystyssä pienituloisten perheiden taloutta.

Nicaraguan maatalous tuottaa naudanlihaa, kahvia, maitoa ja juustoa, maissia, riisiä, papuja, hedelmiä sekä vihanneksia. Kaakaon kasvatus on lisääntynyt viime vuosien aikana. Merkittävä osa tuotannosta tapahtuu pientiloilla. Pinta-alakohtainen tuottavuus on huonompi kuin naapurimaissa. Matkailu oli monen vuoden ajan nopeasti kasvava elinkeino, mutta yhteiskunnallisen tilanteen kiristyminen on haitannut sen kehitystä. Kullasta on tullut tärkeä vientituote. Nicaraguassa on paljon kultaesiintymiä ja isot ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat kiinnostuneita niiden hyödyntämisestä. Nicaraguan valtio on alkanut suosia kiinalaisia yrityksiä jakaessaan kaivosoikeuksia.

Vuonna 2022 Nicaraguan koko tavaraviennin arvo oli 7 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli hieman yli 9 miljardia euroa. Tärkeimmät vientituotteet olivat vaatteet ja tekstiilit. Niiden arvo oli yli neljäsosa tavaraviennin tuloista. Nicaraguassa on useita verovapaita vaatetehtaita, joiden tuotanto viedään Yhdysvaltoihin. Muita vientituotteita olivat kulta, kahvi, naudanliha, juusto, hummerit ja katkaravut, johdinsarjat, sikarit ja sokeri. Yhdysvallat osti puolet Nicaraguan viennistä. Muita tärkeitä vientimaita olivat Meksiko, Honduras, El Salvador ja Costa Rica. Suurimpia tuontimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Honduras, Guatemala ja Meksiko.

Tilastot

Maan Nicaragua tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin