Nicaragua
Nicaraguan tasavalta
Nicaraguan talous on kärsinyt monivuotisista sisällissodista ja maan poliittisesta epävakaudesta. Nykyisin maata kritisoidaan aborttikiellosta, joka kieltää abortit myös silloin, kun äidin oma henki on vaarassa.
Päivitetty viimeksi 22.09.2009
Maantiede ja ympäristö
Nicaragua on Keski-Amerikan suurin maa. Sillä on rantaviivaa sekä Tyynellemerelle että Karibianmerelle. Tulivuorijono – johon kuuluu monia aktiivisia tulivuoria – levittäytyy maan koillisosasta kohti Nicaraguanjärveä, joka on Keski-Amerikan suurin järvi. San Juan -joki laskee järvestä Karibianmereen. Nicaragua- ja Managuajärvien ympärillä on laaja syvänkö, jossa viljellään puuvillaa. Sisämaassa on osittain puiden peittämää ylänköä, joissa on vuoristoalueiden välissä hedelmällisiä laaksoja. Itärannikolla sataa paljon. Ilmasto Nicaraguassa on trooppinen, ja lämpötilavaihtelut ovat pieniä. Maan itäosissa sijaitsee Keski-Amerikan suurimmat jäljellä olevat sademetsät, joita kuitenkin hakataan nopealla tahdilla. Noin 75 % alkuperäisistä metsäalueista on jo otettu maatalouden käyttöön. Puolet hakkuista on tehty viimeisen 60 vuoden aikana. Monet juomavedenlähteet ovat saastuneita. Torjunta-aineet, joita on käytetty hedelmä- ja puuvillaplantaaseilla vuodesta 1970 lähtien, ovat aiheuttaneet plantaasien työntekijöille vakavia terveyshaittoja.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Nicaragua, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Ennen kuin espanjalaiset tulivat nykyiseen Nicaraguaan 1520-luvulla, alueella asui eri intiaanikansoja. Nicaraguassa ei ollut suuria kultavarantoja verrattuna alueen muihin siirtomaihin, joten siitä tuli Espanjan imperiumin syrjäseutua. Espanja ei onnistunut valloittamaan itärannikkoa, mutta 1600-luvulla englantilaiset perustivat alueelle paikallisen kuningaskunnan. Vuonna 1821 Nicaragua irrottautui Espanjasta, ja vuonna 1838 maasta tuli itsenäinen tasavalta. 1800-lukua hallitsi valtataistelu liberaalien ja konservatiivien välillä. Vuodesta 1863 alkoi 30 vuotta jatkunut rauhallinen konservatiivihallinnon aika, joka päättyi yhdysvaltalaisten interventioon ja siitä aiheutuneeseen sisällissotaan. Yhdysvaltojen vastaisen liikkeen johtaja Sandino murhattiin vuonna 1934, mutta hänen ajatuksensa jäivät elämään myös Nicaraguaa tuolloin hallinneen Sozoman perheen aikana. Yhdysvaltojen liittolaisena toiminut perhe otti hallintaansa koko Nicaraguan talouselämän. Marxilaiset Sandinon seuraajat perustivat FSLN-liikkeen, joka kasvatti vuosien saatossa suosiota kansan parissa. Sozomat syrjäytettiin vuonna 1979. Sandinistit nousivat valtaan ja ajoivat Nicaraguassa suuria uudistuksia, mm. radikaalin maareformin. Erityisesti maanomistajat vastustivat reformeja kiivaasti: pian syntyi taas uusia vastavallankumousryhmiä ja maa ajautui jälleen sisällissotaan, joka jatkui vuoteen 1990 saakka.
Yhteiskunta ja politiikka
Vuonna 2006 FSNL:n Daniel Ortega valittiin presidentiksi puolueen 17 oppositiovuoden jälkeen. Ortegan mukaan puolue on siirtynyt marxismista sosiaalidemokratiaan. Viikkoa ennen vaaleja FSLN tuki lakimuutosta täydelliselle aborttikiellolle – myös äidin hengen ollessa vaarassa. Laki hyväksyttiin, ja spekulaatio heräsi siitä, kannattiko FSLN lakimuutosta vain saadakseen kannatusta konservatiiveilta. Presidentin valtakausi rajoittuu Nicaraguan lain mukaan yhteen kauteen. Ortega yrittääkin saada läpi lakimuutosta, jolla hän voisi pidentää toimikauttaan. Nicaragua on köyhä maa. Yli puolet väestöstä elää köyhyydessä ja neljännes äärimmäisessä köyhyydessä. Luokkaerot ovat Nicaraguassa suuret, ja yhteiskuntaluokasta toiseen siirtyminen on käytännössä mahdotonta. Perheväkivalta sekä naisten ja tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö ovat suuria ongelmia. Teiniraskauksia on paljon, ja aborttikiellosta johtuen laittomia abortteja tehdään paljon. Niistä aiheutuu paljon vakavia komplikaatioita. Nicaragua on hyvin konservatiivinen maa. Esimerkiksi homoseksuaalisuus oli rankaistavaa vuoteen 2007 saakka.
Talous ja kaupankäynti
Nicaraguan talous on kärsinyt etenkin sisällissotien aikaisista suurista sotilasmenoista. 1990-luvun puolivälistä alkaen suunta on ollut parempaan päin, ja viime vuosina talous on kasvanut tasaisesti. Maa on kuitenkin edelleen riippuvainen ulkomaisesta avusta. Maailman valuuttarahasto IMF on vaatinut taloudellisen avun ehdoksi julkisen kulutuksen hillitsemistä. Nicaragua onkin yksityistänyt valtionyhtiöitä ja leikannut puolustusmenoja roimasti viime vuosina. Nykyisin ulkomainen apu kattaa noin 8 % bruttokansantuotteesta. Ulkomailla asuvien nicaragualaisten rahalähetykset kotimaahan ovat tätä merkittävämpi. Nicaraguan talouden perusta on maataloustuotteissa, ja niiden maailmanmarkkinahintojen muutokset vaikuttavat talouteen voimakkaasti. Vuonna 2001 kahvin hinnan romahtaminen aiheutti maanviljelijöiden keskuudessa työttömyyttä ja köyhyyttä. Kolmannes työvoimasta työskentelee alkutuotannossa, missä tuotetaan myös maan vientituotteita: naudanlihaa, kahvia, tupakkaa, banaaneja. USA on edelleen maan tärkein kauppakumppani, mutta vuodesta 2000 lähtien Nicaraguan naapurimaiden, etenkin Venezuelan, osuus viennistä on kasvanut.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Managua
Etniset ryhmät:
mestitsit 69%, valkoiset 17%, mustat 9%, intiaanit 5%
Kieli:
espanja 97,5% (virallinen kieli), miskito 1,7%, muut 0,8% (1995)
Uskonto:
roomalaiskatoliset 58,5%, evankeliset 21,6%, herrnhutilaiset 1,6%, Jehovan todistajat 0,9%, muut 1,7%, ei uskontoa 15,7% (2005)
Government:
tasavalta
Amerikka
Väli-Amerikka
Satelliittikuvat
Fonsecan lahti
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
WTO
YK
Nicaragua liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.