Niger
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Niger on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä maista. Pitkään jatkuneiden poliittisten kriisien jälkeen sotilashallinto on tehnyt maassa vallankaappauksen.
Maantiede ja ympäristö
Yli puolet Nigerin pinta-alasta on Saharan autiomaahan kuuluvia hiekkadyynejä ja valtavia kivikkoalueita. Maan eteläosa kuuluu Sahelin savannialueeseen, missä ilmasto on trooppinen. Niger, Afrikan kolmanneksi pisin joki, virtaa savannialueen halki. Aavikkotuulet nostattavat maassa hiekkamyrskyjä, joissa Saharan hiekkaa saattaa levitä Karibianmerelle saakka. Aavikoitumisen takia suuri osa Nigerin viljelykelpoisista maista on kuivunut. Vesipula on vakava ongelma, ja veden määrä Niger-joessa on vähentynyt väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Tšadin, Nigerin, Nigerian ja Kamerunin alueella sijaitseva Tšadjärvi on yksi Afrikan suurimmista järvistä. Yli 20 miljoonaa ihmistä hankkii kotitalous- ja maatalousvetensä Tšadjärvestä, ja matala järvi onkin pienentynyt uhkaavan paljon viime vuosikymmeninä.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Niger, tarvitsisimme 1.3 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Niger on jo historiallisesti jakautunut kahteen kulttuurialueeseen: paimentolaisiin pohjoisessa ja maanviljelijöihin etelässä. Kautta aikojen alueiden välillä on ollut selkkauksia eri kansojen välillä. 1800-luvun lopulla Ranska otti Nigerin aluetta hallintaansa. Vuonna 1922 maasta tuli Ranskan siirtomaa. Ranskan Länsi-Afrikan siirtomaa-alueen hajottua 1960 Niger itsenäistyi ja sen presidentiksi tuli Hamani Diori. Vuonna 1974 upseeri Seyni Kountché johti vallankumousta, jossa sotilashallinto teki vallankaappauksen. Sotilashallinto syrjäytti presidentin, hajotti kansalliskokouksen ja kielsi poliittiset puolueet. Kountché kuoli vuonna 1987, minkä jälkeen Nigeriä alettiin kehittää demokratian suuntaan. Maan ensimmäiset demokraattiset presidentinvaalit järjestettiin vuonna 1993.
Yhteiskunta ja politiikka
Niger on virallisesti demokraattinen tasavalta. Presidentti valitaan maassa kansanäänestyksellä viisivuotiskaudeksi. Mamadou Tandja voitti presidentinvaalit 1999 ja hänet valittiin toiselle kaudelle viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 2009 Tandja yritti muuttaa perustuslakia siten, että hän voisi jatkaa presidenttikauttaan. Toimet nostattivat Nigerissä levottomuuksia ja muualla maailmassa ne tuomittiin. Helmikuussa 2010 Nigerissä tehtiin sotilasvallankaappaus, jossa Tandja syrjäytettiin. Keskimääräinen eliniänodote Nigerissä on vain 44 vuotta: luku on maailman alhaisimpia. Naisia syrjitään maassa järjestelmällisesti. Tytöistä 5-20 prosentille tehdään ympärileikkaus. Vuonna 2000 Nigerin muslimialueilla vaadittiin islamilaisen šaria-lain käyttöönottoa. Kiistely šaria-laista on johtanut poliittisiin jännitteisiin. Tällä hetkellä valtio ja uskonto on Nigerissä erotettu toisistaan.
Talous ja kaupankäynti
Niger on yksi maailman köyhimmistä maista. Suurin osa työssäkäyvistä ihmisistä tekee töitä maataloudessa. Nigerissä on hyvin suuria uraaniesiintymiä. Uraanin jälkeen toiseksi tärkein vientituote on karja. Vuonna 2004 Nigerissä alettiin kaivaa kultaa, mikä on lisännyt ulkomaisten investointien määrää maassa. Lisäksi maan itäosissa on huomattavia öljyesiintymiä. Arvioidaan, että jopa 70 % Nigerin taloudesta tapahtuu epävirallisella sektorilla. Epävirallinen toiminta on vahvasti sidoksissa laittomaan ja rekisteröimättömään kauppaan naapurimaiden, erityisesti Nigerian, kanssa. Niger on taloudellisesti riippuvainen Nigeriasta.
Other country profiles
Maanosa/alue
Afrikka
Länsi-Afrikka
Satelliittikuvat
Tšadjärvi
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
ECOWAS
G77
IMF
LDC-maat
LLDC-maat
Maailmanpankki
NAM
OIC
YK
Niger liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1960.
Pääkaupunki:
Niamey
Etniset ryhmät:
hausat 55,4%, djerma-songhait 21%, tuaregit 9,3%, fulbet 8,5%, kanurit 4,7%, muut 1,2% (2001)
Kieli:
ranska (virallinen), hausa, djerma
Uskonto:
muslimeja 80%, muut 20%