Norja
Norjan kuningaskunta
Päivitetty viimeksi 10.01.2008
Maantiede ja ympäristö
Norjan rannikko on yli 2500 km pitkä, ja kapeimmillaan maa on alle 6 km leveä. Rannikko muodostuu kapeista vuonoista, jotka syntyivät viimeisimmän jääkauden aikana. Sisämaassa on useita pieniä vuorijonoja ja metsäalueita, maan keskiosassa taas alavia tasankoalueita. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta ilmasto on yllättävän lämmin, koska Golf-virta lämmittää rannikkoa. Maan eri osien välillä on ilmastollisia eroja: maan itäosissa vallitsee kylmä ja kuiva sisämaailmasto, lännessä kosteampi ja leudompi rannikkoilmasto ja pohjoisessa arktinen, kylmä ilmasto. Osa Norjaa joutui vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuuden radioaktiivisen saastelaskeuman kohteeksi ja joillakin alueilla kärsitään yhä laskeuman jälkiseuraamuksista. Norjalaisten hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat asukaslukuun suhteutettuna lähes maailman suurimmat. Tämä on seurausta Norjan runsaasta maakaasun käytöstä energian tuotannossa, teollisuuden kasvusta ja maan autokannan iäkkyydestä. Päästöt ovat nousseet tasaisesti viime vuosien aikana, mutta Norja on allekirjoittanut Kioton ilmastosopimuksen ja sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2012 mennessä.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Norja, tarvitsisimme 3.1 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Norjaa hallitsivat monien vuosisatojen ajan lukuisat pikkukuninkaat, kukin omilla pienemmillä alueillaan. Kuningas Harald Kaunotukka kokosi maan yhdeksi valtakunnaksi 900-luvulla. 700-luvulta alkaen noin neljänsadan vuoden aikana norjalaiset kuninkaat asuttivat Islannin ja Grönlannin, ja tekivät ryöstöretkiä ympäri Eurooppaa. Norja oli tuohon aikaan merenkulun ja kaupankäynnin mahtivaltio. Ruttoepidemian eli mustan surman levitessä maahan 1300-luvulla yli puolet maan väestöstä kuoli, mikä heikensi Norjaa johtaen lopulta itsenäisyyden menettämiseen. 1300-luvun lopulta 1800-luvun alkuun oli Norja unionissa Tanskan ja sen jälkeen Ruotsin kanssa. Maa itsenäistyi vuonna 1905. Norja oli puolueeton maa ensimmäisessä maailmansodassa ja yritti toimia samoin myös toisessa maailmansodassa, mutta joutui saksalaisten miehittämäksi vuonna 1940. Tällöin maa jätti puolueettomuutensa virallisesti. Sodan jälkeen keskityttiin maan jälleenrakentamiseen ja hyvinvointivaltion luomiseen. Norja kieltäytyi EY-jäsenyydestä vuonna 1972, samoin EU:n jäsenyydestä 1994. Maa aloitti öljyntuotannon 1970-luvulla, minkä jälkeen talous on kehittynyt nopeasti.
Yhteiskunta ja politiikka
Norja on perustuslaillinen monarkkia , mutta kuninkaan velvollisuudet ja oikeudet ovat lähinnä symbolisia. Todellinen valta on Suurkäräjillä, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Suurkäräjien enemmistö kokoaa maalle hallituksen. Norjassa, kuten muissakin skandinaavisissa maissa, vallitsee voimakas sosiaalidemokraattinen perinne. Viime aikoina ovat keskusta- ja oikeistopuolueet lisänneet kannatustaan. Norjalaisten elintaso on yksi maailman korkeimmista, mutta elinkustannukset ja verot ovat Norjassa erittäin korkeat. Maan hyvinvointijärjestelmä on hyvin kehittynyt, koulutus on ilmaista, terveydenhuoltojärjestelmä korkealuokkainen, kuten myös sosiaali- ja kansaneläkelaitos. Se miten tämä järjestelmä pystytään rahoittamaan öljytulojen loppuessa, on yksi norjalaisen politiikan kuumimmista kysymyksistä. Muita poliittisia keskustelunaiheita ovat ilmastonmuutokset ja niiden vähentäminen, lisääntyvä maahanmuutto ja valtion rooli elinkeinoelämässä.
Talous ja kaupankäynti
Ennen kuin 1960-luvulla Norjanmereltä löydettiin öljyä, Norja oli laivanvarustus-, maanviljelys- ja kalastusvaltio ja suurin osa asukkaista työskenteli näillä aloilla. Viimeisten vuosikymmenien aikana öljyteollisuudesta on tullut Norjan tärkein elinkeino, samaan aikaan kuin perinteelliset elinkeinot ovat menettäneet asemiaan. Taloudellinen kehitys on heilahdellut maailmanmarkkinoiden öljyhintojen tahdissa. Vähentääkseen öljynhinnan vaihteluiden vaikutuksia valtio perusti vuonna 1995 öljyrahaston, jonka ylijäämästä suurin osa sijoitetaan ulkomaille. Öljytulot ja palveluelinkeinojen kehittyminen ovat tehneet Norjasta maan, jonka bruttokansantuote (BKT) on yksi maailman korkeimmista asukasta kohti laskettuna. Yli 70% väestöstä työskentelee nykyään julkisen hallinnon ja palveluelinkeinojen piirissä. Positiivisesta kehityksestä huolimatta maa on kokenut useita taloudellisen taantuman kausia viime aikoina. Nämä ovat useimmiten aiheutuneet öljyn alhaisesta hinnasta ja maailmantalouden heilahduksista. Valtio omistaa yhä osan maan yritystoiminnasta. Viime vuosina on tapahtunut asteittaista yksityistämistä mm. telekommunikaatio- ja liikennöintisektoreilla.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Oslo
Etniset ryhmät:
Saamelaiset
Kieli:
Norja, saame
Uskonto:
Evankelis-luterilaiset 86%, helluntailaiset 1%, katoliset 1%, muut kristityt 2%, muslimit 2%, muut 8%
Government:
Perustuslaillinen monarkia
Eurooppa
Pohjois-Eurooppa
Jäsenyys/osallisuus
ETYJ
Euroopan neuvosto
IMF
Maailmanpankki
NATO
OECD
WTO
YK
Norja liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.