Norsunluurannikko
| Faktat | Tilastot | YK:n vuosituhattavoitteet |
Norsunluurannikko oli pitkään yksi Afrikan vakaimmista ja parhaiten menestyneistä maista. Viime vuosina Norsunluurannikkoa ovat leimanneet vierastyöläisten ja ”alkuperäisten” ivoriaanien sekä kristittyjen ja muslimien väliset konfliktit.
Maantiede ja ympäristö
Norsunluurannikko sijaitsee Guinean lahdella ja sen rantaviiva on 480 km pitkä. Maalla on runsaasti luonnonvaroja. Myös lähtökohdat monipuolisen maanviljelyn harjoittamiselle ovat suotuisia. Norsunluurannikko on pitkään vienyt ulkomaille trooppisen metsän puutavaraa, ja maan metsien tuhoutumisvauhti on miltei nopeinta koko maailmassa. Pääosa maan eteläisistä sademetsistä on tuhoutunut metsien liikahakkuun seurauksena. 1980-luvun lopulla aloitettiin metsien istutus- ja suojelutoimia, mutta niistä huolimatta pohjoisten alueiden metsien hakkuut jatkuvat, eivätkä viranomaiset ole saaneet toimintaa kontrolliinsa vuoden 2002 jälkeen. Norsunluurannikon suurimmat jäljellä olevat metsäalueet sijaitsevat nykyisin maan pohjoisosassa.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Norsunluurannikko, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Ghanan valtakunnan hajoaminen johti luultavasti 1200-luvulla suureen kansainvaellukseen, jolloin Norsunluurannikolle siirtyi kansaa idästä päin. Pohjoisesta samanaikaisesti saapuneen muuttoliikenteen seurauksena islamin usko sai jalansijaa alueen pohjoisosissa. Norsunluurannikon eteläosiin perustettiin useita valtakuntia, joista tärkeimmät olivat Agnin ja Abrongin kuningaskunnat. Norsunluurannikosta tuli Ranskan siirtomaa vuonna 1893, mutta vastustus siirtomaaherroja kohtaan oli voimakasta. Vasta vuonna 1917 Ranskan onnistui saada koko Norsunluurannikon alue hallintaansa, ja se hallinnoi maata sen vuonna 1960 tapahtuneeseen itsenäistymiseen asti. Itsenäistymisen jälkeen Norsunluurannikko oli lähes 30 vuoden ajan yksi Afrikan rikkaimmista maista. Maan rikkaus perustui etupäässä kaakaon vientiin. Maahan perustettiin suuria plantaaseja, joille virtasi vierastyöläisiä erityisesti Burkina Fasosta ja Malista.
Yhteiskunta ja politiikka
Félix Houphouët-Boigny johti maata sen itsenäistymisestä kuolemaansa asti vuoteen 1993. Hänen puolueensa oli Norsunluurannikon ainoa sallittu puolue vuoteen 1990 asti. Monet poliitikot lietsoivat Houphouëtin kuolemaa seuranneessa poliittisessa valtataistelussa maan kansanryhmien nationalismia pönkittääkseen omaa asemaansa. Tämä aiheutti jännitteitä ”alkuperäisten” ivoriaanien ja vierastyöläisten sekä näiden jälkeläisten välille. Nationalismi, joka ensisijaisesti kehittyi maan kristillisen väestön keskuudessa, aiheutti ongelmia erityisesti maan pohjoisosien muslimiväestölle. Jotkut kristilliset poliitikot nimittäin vaativat, että muslimeilta tulisi ottaa pois kaikki tärkeimmät kansalaisoikeudet, mikä johti luonnollisesti voimakkaisiin protesteihin. Konflikti kärjistyi vuosituhannen vaihteen taloudellisen taantuman aikana ja vuonna 2002 Norsunluurannikolla puhkesi sisällissota. Maa jakautui kahtia ja vielä tänäkin päivänä muslimikapinallisten joukot hallitsevat maan pohjoisosaa. Maan eteläosaa hallitsee Norsunluurannikon hallitus.
Talous ja kaupankäynti
Norsunluurannikon talous rakentuu pääosin maanviljelyn varaan, ja maa onkin yksi maailman johtavista kahvin ja kaakaon viejämaista saaden kaksi kolmasosaa vientituloistaan maataloustuotteista. Noin puolet maan työikäisestä väestöstä työskentelee maanviljelyksen parissa. Norsunluurannikon eteläosassa on suuria plantaaseja, joilla ulkomaiset investoijat viljelevät kahvia, kun taas maan pohjoisosassa pienimuotoista maataloutta harjoittavat talonpojat viljelevät pääosassa maissia, durraa ja maapähkinöitä. Viime vuosina kärjistyneiden konfliktien pelottamina monet vierastyöläiset ovat lähteneet pois maasta. Tästä on koitunut suurta haittaa suurille plantaaseille, jotka kärsivät nyt työvoimapulasta.
Other country profiles
Maanosa/alue
Afrikka
Länsi-Afrikka
Satelliittikuvat
Taïn kansallispuisto
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
ECOWAS
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
OIC
YK
Norsunluurannikko liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1960.
Norsunluurannikko
Norsunluurannikko oli 1980-luvulle asti yksi parhaiten toimivista ja rikkaimmista Afrikan maista. Valitettavasti taloudellisen taantuman seurauksena maa jakautui ja ajautui konfliktiin. Keväällä 2011 virkaansa käytännössä astunut Ouattara, maan uusi demokraattisesti valittu presidentti voi kuitenkin muuttaa kaiken.
Lue lisää
Pääkaupunki:
Yamoussoukro
Etniset ryhmät:
Akanit 42.1%, voltalaiset eli gurit 17.6%, pohjoiset mandet 16.5%, krout 11%, eteläiset mandet 10%, muut 2.8% (1998)
Kieli:
Ranska, yli 60 paikallista murretta, laajimmin puhuttuna Dioula.
Uskonto:
Muslimit 38,6%, perinteiset uskonnot 11,9%, kristityt 32,8%, muut 16,7% (2008)