Päiväntasaajan Guinea
Päiväntasaajan Guinean tasavalta
Päiväntasaajan Guinea on yksi Afrikan pienimmistä maista sekä pinta-alaltaan että väestömäärältään. Maa oli pitkään myös yksi Afrikan köyhimmistä ja siellä vallitsi julma diktatuuri. 90-luvulla maasta löydettiin öljyä ja kaasua, mutta tulot eivät ole jakautuneet tasaisesti koko väestöryhmälle.
Päivitetty viimeksi 14.06.2012
Maantiede ja ympäristö
Päiväntasaajan Guinea koostuu osasta manteretta ja viidestä saaresta. Maan suurin saari on Bioko, missä sijaitsee myös pääkaupunki Malabo. Noin kolme neljäsosaa väestöstä elää mantereella, joka on suurelta osin sademetsää. Tuliperäinen Bioko on suurimmaksi osaksi viidakkoa, joskin alueen pohjoisosassa kasvaa kahvi- ja kaakaoviljelmiä.
Päiväntasaajan Guineassa kasvaa yli 140 eri puulajia ja alueella elää runsaasti villieläimiä, joista suurimpia ovat elefantti ja buffalo. Maassa elää myös monia uhanalaisia simpanssi- ja gorillalajeja. Päiväntasaajan Guinea oli köyhä maa, jossa oli pienimuotoista omavaraistaloutta. Maalla oli hieman kaakaon, kahvin sekä puun vientiä ennen kuin 90-luvun puolivälissä löydettiin öljy ja kaasu.
Öljy-ja metsäteollisuuden kehitys on luonut monia ympäristöongelmia. Öljyvuodot ovat vahingoittaneet rantaviivaa ja laajoilla hakkuilla ollaan tuhottu suuria alueita sademetsää, mikä on ajanut monet lajit uhanalaisiksi.
Historia
Alueella on ollut asutusta jo rautakaudelta lähtien, Päiväntasaajan Guinean ensimmäiset asukkaat olivat pygmejä. Päiväntasaajan Guinea oli Portugalin siirtomaa vuodesta 1400 lähtien ja oli vuosisatojen ajan tunnettu orjakaupan vientisatama. Espanja valtasi siirtomaan vuonna 1778 ja Espanjan sisällissodan jälkeen 150 vuotta myöhemmin siirtomaa aloitti kaakaon viljelyyn perustuvan taloudellisen kehityksen ohjelman.
Vuonna 1959 Päiväntasaajan Guineasta tehtiin erottamaton osa Espanjaa. Kaikki kansalaiset olivat automaattisesti Espanjan kansalaisia ja valitsivat edustajansa Espanjan parlamenttiin. Siirtokuntalla oli myös itsemääräämisoikeus. Vuonna 1968 Päiväntasaajan Guinea itsenäistyi ja Francisco Macias Nguema valittiin uuden tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi. Ngueman hallinnossa maahan kehittyi nopeasti julma diktatuuri. Noin kolmasosa väestöstä kuoli tai pakeni maasta. Vuonna 1979 presidentti syöstiin vallasta. Vallankaappauksen toteutti presidentin veljenpoika, everstiluutnantti Nguema, joka on edelleen vallassa eivätkä Päiväntasaajan Guinean ihmisten elinolosuhteet ole juurikaan parantuneet.
Yhteiskunta ja politiikka
Merkittävä kansainvälisen painostuksen jälkeen vuonna 1991 otettiin käyttöön uusi perustuslaki ja monipuoluejärjestelmä. Mutta Päiväntasaajan Guinean demokratisointi on vielä kesken, sillä maassa ei ole vielä pidetty vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja. Opposition poliitikot ovat pitkään joutuneet työskentelemään ulkomailla, paria poikkeusta lukuunottamatta. Nguema on ollut käytännössä itsevaltias vuoden 1979 vallankaappauksesta lähtien. Viime vuosina maassa ollut useita vallankaappausyrityksiä ja levottomuuksia.
Suuret öljytulot eivät ole muuttaneet Päiväntasaajan Guinean ihmisten elämää erityisesti. Kaksi kolmesta edelleen elää "äärimmäisessä köyhyydessä", eli alle eurolla päivässä. Väestön keski-ikä on vain 43 vuotta, jota korkea lapsikuolleisuus selittää osittain. Kansainväliset tahot ovat raportoineet räikeistä ihmisoikeusloukkauksista, puolueellisesta oikeusjärjestelmästä ja kidutuksesta. Maailmanpankki, YK ja muut avustusjärjestöt vetäytyivät maasta kun tukirahojen väärinkäyttö paljastui.
Talous ja kaupankäynti
Vuonna 1995 Päiväntasaajan Guineasta löydettiin öljyä. Noin kymmenessä vuodessa maasta on kehittynyt Afrikan seitsemänneksi suurin öljyntuottaja. On odotettavissa, että kaasutulot tulevat kasvamaan tulevaisuudessakin. Öljyn ja kaasun osuus kattaa nykyään lähes 95% Päiväntasaajan Guinean viennistä. Muita vientiartikkeleita ovat edelleen puu, kahvi ja kaakao. Päiväntasaajan Guinea käy paljon kauppaa vanhan siirtomaaisäntänsä Espanjan kanssa, mutta Yhdysvallat on maan suurin kauppakumppani sekä tuonnin että viennin suhteen. Öljyä ja kaasua viedään paljon myös Eurooppaan ja Kiinaan.
Bruttokansantuote (BKT) kasvoi henkeä kohti tilastollisesti 226 eurosta vuonna 1995 yli 4740 euroon vuoteen 2006 mennessä. Tällä perusteella Päiväntasaajan Guinea on yksi Afrikan rikkaimmista maista, mutta vauraus ei ole jakautunut tavalliselle kansalle.
Päiväntasaajan Guinea oli vuonna 2010 sijalla 117/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Malabo
Etniset ryhmät:
fangit 85.7%, bubit 6.5%, mdowet 3.6%, annobot 1.6%, bujebat 1.1%, muut 1.4% (1994)
Kieli:
espanja (virallinen) 67.6%, muut (muun muassa ranska (virallinen), fangi, bubi) 32.4% (1994)
Uskonto:
nimellisesti kristinusko (lähinnä katolilaisuus), pakanallisia tapoja
Government:
tasavalta
Keski-Afrikka
Afrikka
Jäsenyys/osallisuus
Afrikan unioni
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
YK
Päiväntasaajan Guinea liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1968.