Palau
Palaun tasavalta
Palau on yksi maailman pienimmistä tasavalloista. Se ollut itsenäinen vasta vuodesta 1994 lähtien.
Päivitetty viimeksi 14.06.2012
Maantiede ja ympäristö
Tärkeimmät Palaun saaret sijaitsevat lähellä toisiaan, useimmat ovat yhdistyneet toisiinsa koralliriutoilla. Ilmasto on trooppinen, lämpötila vaihtelee hieman kausittain. Trooppiset myrskyt ovat yleisiä ja aiheuttavat joskus vakavia vaurioita.
Palaulla on Mikronesia rikkain kasvisto ja eläimistö. Saaret ovat hedelmällisiä, mangrovemetsät ja palmut kasvavat rannalla ja sisämaa on sademetsää. Palaulla pesii yli 50 lintulajia. Koralliriutoilla elää yli 700 eri korallilajia ja 1400 kalalajia. Palaulla elää myös maailman suurin simpukka (Tridacna gigas), joka voi painaa yli 100 kiloa ja on yli metrin pituinen.
Yksi suurimmista ympäristöhaasteita Palaulla on saarten rajalliset mahdollisuudet jätehuoltoon. Ilmastonmuutos ja meriveden lämpötilan nousu vaikuttavat alueen ekosysteemiin. Palau on myös altis ilmastonmuutoksen aiheuttamalle merenpinnan nousulle ja äärimmäisille sääilmiöille. Palaulla on ongelmia laittoman kalastuksen ja liikakalastuksen hillitsemiseksi.
Historia
Ensimmäiset asukkaat saapuivat Palaulle noin 2500 vuotta sitten Indonesiasta. Espanjalaisten löydettyä saaren vuonna 1543 tuli Palausta Espanjan vallan alainen. Saksa osti saaren vuonna 1899 ja Palau tunnettiin siitä lähtien Saksan Mikronesiana. Japani miehitti Palaun vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan aikana ja hallitsi sitä Kansainliiton mandaatilla sodan jälkeen. Yhdysvallat valtasi Palaun vuonna 1944 ja japanilaiset jotka olivat asettuneet saarille, karkotettiin.
Saaret kuuluivat vuodesta 1947 lähtien YK:lle ja Yhdysvallat hallinnoivat niitä. Vuonna 1982 käytiin monia neuvotteluja Palaun itsenäistämiseksi läheisessä kytköksessä Yhdysvaltoihin. Sopimus toimitettiin useita kertoja kansanäänestykseen, mutta se ei saanut perustuslain vaatimaa kolmen neljäsosan hyväksyntää. Sopimusta vastustettiin, koska se olisi antanut Yhdysvalloille oikeuden varastoida ydinaseita saarille. Perustuslakia muuttamalla sopimus oli kuitenkin hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä. Vuonna 1994 sopimus pantiin täytäntöön, ja Palau liittyi YK:hon.
Yhteiskunta ja politiikka
Palau itsenäistyi tasavallaksi vasta vuonna 1994. Palaun ulkopolitiikalle on oleellista sen liitännäisvaltiosuhde (Compact Free Association) Yhdysvaltoihin. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat huolehtivat Palaun puolustuksesta ja vastineeksi amerikkalaiset voivat perustaa sotilastukikohtia Palaulle. Suhteet Taiwanin ja Japaniin ovat myös tärkeitä Palaulle. Sen jälkeen kun diplomaattiset suhteet näihin kahteen maahan solmittiin vuonna 2000, ne ovat tehneet suuria investointeja ja antaneet huomattavaa taloudellista tukea Palaulle.
Vuonna 2005 väkiluku oli arviolta 20 300, joista 5000 on ulkomaalaisia, lähinnä filippiiniläisiä.
Talous ja kaupankäynti
Palaun yksityinen sektori on alikehittynyt ja maa kärsii kroonisesta budjetin alijäämästä. Palau on riippuvainen ulkomaalaisesta tuesta, jota se saa erityisesti Yhdysvalloilta. Kasvavin teollisuuden ala on matkailu, joka muodostaa kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta ja yhtä suuren osan työllisyydestä. Ennen kaikkea sukeltamaan tulevat turistit ovat pääasiassa Japanista ja Taiwanista. Palaun Rock Islandin koralliriutat ovat parhaiten säilyneet meriekosysteemit Eteläisellä Tyynellämerellä.
Maatalous ja kalastus tuottavat pääosan Palaun perustoimeentulosta. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat kookospähkinät, tapioka, banaanit ja bataatit. Kalastuslupia myydään ulkomaisille troolareille, mutta huonon seurannan vuoksi laiton kalastus on levinnyt laajalle. Palaulla on suhteellisen suuri rahoitusala joka palvelee ulkomaalaisia. Saarivaltiota on toistuvasti syytetty siitä, että sen heikosti säännellyt pankit mahdollistavat rahanpesun.
Muita maaprofiileita
Maanosa/alue
Tyynenmeren alue
Mikronesia
Jäsenyys/osallisuus
IMF
Maailmanpankki
SIDS
YK
Palau liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1994.
Pääkaupunki:
Melekeok
Etniset ryhmät:
palaulaiset 69.9%, filippiiniläiset 15.3%, kiinalaiset 4.9%, muut aasialaiset 2.4%, valkoiset 1.9%, carolinalaiset 1.4%, muut mikronesialaiset 1.1%, muut tai määrittelemättömät 3.2% (2000)
Kieli:
palau (virallinen suurimalla osalla saarista) 64.7%, filippiini 13.5%, englanti (virallinen) 9.4%, kiina 5.7%, caroliini 1.5%, japano 1.5%, muu aasialainen 2.3%, muut kielet 1.5% (2000)
Uskonto:
katolilaiset 41.6%, protestantit 23.3%, modekngeit 8.8% (Palaun vähemmistö), adventistit 5.3%, jehovan todistajat 0.9%, mormonit 0.6%, muut 3.1%, määrittelemättömät tai uskonnottomat 16.4% (2000)
Government:
suvereenivaltio erityissopimuksen alaisena