Panama
Panaman tasavalta
Panama sijaitsee Pohjois-ja Etelä-Amerikan välissä. Maa tunnetaan parhaiten suuresta kanavastaan, joka kulkee maan lävitse ja tekee mahdolliseksi laivaliikenteen Tyyneltämereltä Atlantin valtamerelle alle yhdessä päivässä.
Päivitetty viimeksi 03.10.2007
Maantiede ja ympäristö
Panaman kannas liittää yhteen Pohjois- ja Etelä-Amerikan ja on kapeimmillaan 55 km leveä. Rannikkoalueiden alava maasto on pääasiassa viidakkoa. Sisämaata puolestaan hallitsevat lähes 3500 metrin korkeuteen kohoavat vuoristot. Kapea alankovyö vuoristojen välissä luo ihanteelliset kulkuyhteydet Atlantin ja Tyynenmeren välille. Ilmasto on trooppinen ja kostea, sadekaudet ovat pitkiä ja lämpötilat keskiarvoltaan korkeita. Sijainti kahden suuren valtameren välissä on myötävaikuttanut huomattavaan lajirikkauteen viidakoissa, jotka ovat useiden vuosien ajan olleet uhattuina laajamittaisen metsien hakkuun takia. Muita ympäristöhaasteita ovat maanpinnan eroosio, saastunut juomavesi ja kaupunkialueiden huomattavat ilmansaasteet.
Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Panama, tarvitsisimme 1.6 Maa-planeettaa. Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.
Historia
Sijaintinsa johdosta Panamasta tuli luonnollinen kohtauspaikka useiden suurimpien keskiamerikkalaisten sivilisaatioiden välille. Näitä olivat mayat ja asteekit pohjoisesta ja chibchaenit etelästä. Kun espanjalaiset saapuivat vuonna 1502, he valloittivat Panaman lyhyessä ajassa. Suurin osa heimoista, jotka alunperin asuttivat aluetta, kuoli sukupuuttoon pääasiassa orjuuden ja valloittajien mukanaan tuomien sairauksien murtamina. Maan ihanteellinen strateginen sijainti teki espanjalaisen imperiumin omistuksessa olevasta alueesta Latinalaisen Amerikan liikennekeskuksen yli 300 vuoden ajaksi. Vuonna 1821 Panama itsenäistyi Espanjan siirtomaavallasta osana Suur-Kolumbian tasavaltaa. Yhdysvallat kuitenkin erotti alueen asevoimin Kolumbiasta ja muodosti siitä erillisen Panaman valtion vuonna 1903. Panaman poliittinen epävakaus on aiheuttanut ongelmia koko 1900-luvun ajan, ja maata hallitsivatkin eri sotilasjuntat vuosina 1968-1989, kunnes USA jo viidennen kerran tunkeutui maahan ja perusti demokraattisen hallinnon. Amerikkalaisilla on ollut suuri vaikutus Panaman kehitykseen aina itsenäistymisestä lähtien. USA omisti Panaman kanavan vuosituhannen vaihteeseen asti ja se rakennettiinkin amerikkalaisten omana hankkeena vuonna 1914.
Yhteiskunta ja politiikka
Panama on demokraattien tasavalta, jossa presidentti on sekä hallituksen että valtion päämies. Presidentillä on suuret valtaoikeudet. Presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja sama henkilö vain yhdeksi hallintokaudeksi. Politiikkaa leimaa henkilökeskeisyys ja lyhytaikaiset liitot eri puolueiden välillä. Lisäksi lahjontaa harjoitetaan yhä laajamittaisesti, mikä on johtanut poliitikkojen halveksumiseen. Armeijalla on historiallisesti katsoen ollut hyvin voimakas asema ja sen vaikutus politiikkaan on yhä voimakas. Huumeiden viljely ja salakuljetus, samoin kuin laiton muutto Etelä- ja Pohjois-Amerikan välillä, aiheuttavat suuria poliittisia haasteita Panamalle. Muita ongelmia ovat intiaaniväestön huono kohtelu, korkea työttömyysaste ja lisääntyvät erot köyhien ja rikkaiden välillä.
Talous ja kaupankäynti
Panamalla on hyvin vähän teollisuutta, ja lähes 80% maan bruttokansantuotteesta saadaan palvelualoilta. Maan erikoinen sijainti ja koskematon luonto tekee siitä suositun turistikohteen, ja matkailuala on suuressa kasvussa. Suotuisat olosuhteet yritysten perustamiselle ja alhainen verotus ovat houkutelleet maahan huomattavaa kansainvälistä pankki- ja yritystoimintaa. Taloudellinen toiminta keskittyy voimakkaasti Panaman kanavan ympärille, erityisesti Colònin ja Panama Cityn kaupunkeihin. Kanavan kansallistaminen vuonna 2000 ja amerikkalaisten joukkojen läsnäolo on lisännyt rakennustoimintaa näiden alueiden ympärillä. Työttömyysluvut ovat pysyneet korkeina viime vuosikymmenten laajamittaisista sosiaalisista uudistuksista huolimatta.
Muita maaprofiileita
Pääkaupunki:
Panama City
Etniset ryhmät:
Mestitsejä 70%, amerikan-intiaaneja 20%, valkoihoisia 10%,
Kieli:
Espanja, englanti
Uskonto:
Katolilaiset 85%, protestantit 15%
Government:
Parlamentaarinen tasavalta
Amerikka
Väli-Amerikka
Jäsenyys/osallisuus
G77
IMF
Maailmanpankki
NAM
WTO
YK
Panama liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1945.